Turkin Presidentti voi tehdä myös itselleen nyt melkoisen karhunpalveluksen.
Kurdit onnistutaan pitämään viellä juuri kurissa mutta kun ere alkaa huonontaa myös muiden "vähemmistöjen" asemaa niin puhutaan prosenttuaalisesti jo melko isosta väestönosasta.
Analyysi: Kuuden tunnin vallankaappaus vai sisällissodan ensimmäiset laukaukset?
Turkissa on ilmeisesti koettu maan historian lyhyin vallankaappaus. Perjantai-iltana alkanut sotilasvallankaappaus näytti suureksi osaksi romahtaneen lauantaiaamuna
Taksimin aukio. Kuva: Sedat Suna / EPA
Kaappausyritys ei vielä ole täysin kukistettu, mutta presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja hänelle uskolliset joukot näyttivät varhain lauantai-aamuna olevan niskan päällä.
Erdoğan syyttää vallankaappausyrityksestä Yhdysvalloissa asuvaa uskonnollista johtajaa Fetullah Güleniä, joka pitkään oli Erdoğanin liittolainen. Erdoğan on viime vuosina puhdistanut virkamieskuntaa, oikeuslaitosta ja upseeristoa Gülenin kannattajista. Nyt asevoimissa kerrotaan jo olevan alkamassa uusi puhdistusten aalto.
Turkkilaiset ovat pahasti jakautuneet Erdoğanin kannattajiin ja vastustajiin. Monet vastustajat pelkäävät, että Erdoğan on viemässä Turkkia kohti islamilaista valtiota. Tämä jakolinja ei katoa minnekään ja Turkissa on jo jonkin aikaa kuulunut puhetta sisällissodan vaarasta. Kun maan asevoimien hävittäjät ampuvat alas omia helikoptereitaan, sota ei enää ole kaukana.
Vallankaappaus ei olisi ensimmäinen Turkissa. Sotilaat ovat kaapanneet vallan useaan otteeseen Turkissa. Vuonna 1980 sotilaat ottivat vallan kuukausien huolellisen suunnittelun jälkeen asevoimien komentajien käskystä. Kaikki eteni sotilaallisen järjestelmällisesti komentoketjun kautta.
Armeija päätti silloin puuttua tilanteeseen, koska maa näytti olevan ajatumassa sisällissotaan vasemmistolaisten ja oikeistolaisten ryhmien yhteenottojen seurauksena.
Tämänkertainen vallankaappausyritys on lähtenyt liikkeelle asevoimien sisältä, mutta komentoketjun ulkopuolelta. Vallankaappausyrityksestä pidätettyjen listalla on lukuisia everstejä ja alempia upseereita. Uusimpien tietojen mukaan joukossa on myös muutama kenraali.
Turkissa asevoimat piti pitkään oikeutenaan puuttua politiikkaan, jos poliitikot eksyivät oikealta tieltä. ”Oikea tie” oli modernin Turkin perustajan Kemal Atatürkin ei-uskonnollinen malli. Islamistitaustainen presidentti Erdoğan on poikennut tältä tieltä moneen kertaan. Nytkin vallankaappauksen tekijät sanoivat haluavansa pelastaa Turkin maallisen järjestelmän ja demokratian.
Dramaattisen yön lopputuloksena voi hyvinkin olla yksinvaltaisen presidentti Erdoğanin aseman vahvistuminen ennestään. Se olisi vaarallinen tie Turkille.
Erdoğanin kehotus kansalaisille tulla kaduille näytti myös tuoneen kaduille aseistettuja presidentin kannattajia, mikä varmasti lisää pelkoja Erdoğanin vastustajien parissa.
Turkissa on edessä vaarallisia aikoja, vaikka vallankaappausyritys nyt näyttää päättyvän tähän.
