Rauhantekijä. Tarkoitin nimenomaan, että teoria Turkin integraatiosta vain pelinä, jolla yritettiin vaikuttaa Turkin ihmisoikeustilanteeseen on kestämätön.
Integraatioon on pyritty aktiivisesti myös 2000-luvulla. AKP käytti meitä hyväkseen ja pelasi teatteria, haki kansalta (jopa EU-arvoilla hämäten) valtuutusta, ja puolisuljettujen silmiemme edessä mielivaltaisesti alkoi pyrkiä diktatuuriin - EU-tuella. Se oli ihan ratkaisevaa jopa sille, että oppositio riensi demokratiaa pelastamaan kumousyrityksessä.
Vasta nyt ei oikein voi olla enää hiljaa, sen verran Örde riehuu, joten tarjotaan tuollainen kaunis selitys.
Onneksi kukaan ei ole tuollaista teoriaa esittänyt.
EU-jäsenyys on ollut kuitenkin porkkana, jolla Turkin ihmisoikeustilannetta on pyritty parantamaan. Toki, edistys on ollut kovin hidasta, eivätkä muutkaan neuvottelut ole sitten edenneet. Ei tuossa ole oltu sinisilmäisiä. Syyt miksi prosessia on kuitenkin haluttu pitää edes teoriassa elossa, on käyty jo lävitse.
2006:
http://yle.fi/uutiset/turkin_ihmisoikeustilanne_kohenee_hitaasti/5745918
Kidutuksista ei rangaista
Turkin ihmisoikeussäätiön ylläpitämissä viidessä kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on hoidettu lähes 10 000 kidutuksen uhria 1990-luvun alusta lähtien. Kidutusten määrää säätiö seuraa kuntoutushakemuksista. Esimerkiksi vuosien 2002 ja 2004 välillä määrä pysytteli yli 900 hakemuksessa, ja tapauksista vakaviksi katsottujen määrä oli vuosittain noin 350. Suuri epäkohta on se, että ani harva kidutusepäily johtaa rangaistukseen tai edes kunnolliseen tutkintaan. Kidutusepäilyt päätyvät useimmiten syyttämättäjättämispäätökseen, ja esimerkiksi vuoden 2003 noin 40 oikeudenkäynnistä tuomioon johti vain neljä.
"EU:n pitäisi seurata Turkin kehitystä tarkoin"
Turkin hallitus on ajanut läpi useita lakiuudistuksia, joiden tarkoitus on vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista. Motivaatiota uudistuksiin on tarjonnut erityisesti Turkille alustavasti jo lupailtu EU-jäsenyys. Jäsenyysneuvottelujen käynnistämisestä sovittiin viime vuoden lopulla.
Tilannetta tarkkailevien järjestöjen näkökulmasta ongelmana on, että lakiuudistukset eivät ole johtaneet käytännön parannuksiin. Bakkalcin mielestä syy on selvä:
- Tarvittaisiin muutos koko ajatteluun. Turkin nykyinen perustuslaki on peräisin vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen ajalta. Se pitäisi uusia kokonaan, Bakkalci toteaa.
Kosmeettisilta vaikuttavat erityisesti lakimuutokset, jotka on vedetty vähän ajan päästä ainakin osittain takaisin.
Järjestöt ovat huolissaan Turkin hallituksen motiiveista parantaa ihmisoikeuksien toteutumista. Parannuksia ei tehdä ihmisoikeuksien, vaan poliittisten päämäärien takia, järjestöt arvioivat.
- En sanoisi, että Turkki on suoranaisesti huijannut EU:ta uudistuksissa. Mutta kannustaisin eurooppalaisia tarkastelemaan ruohonjuuritason tapahtumia nykyistä syvällisemmin, Bakkalci muotoilee.
2011
http://www.lauranordstrom.fi/2011/03/09/eu-ja-turkki-tarvitsevat-toisiaan/
Kirjoitin edellisessä blogissani tämän viikon Euroopan parlamentin päätöksistä. Mainitsin, että lievä pettymys oli parlamentin virallinen kanta Turkin edistymisestä vuonna 2010. Miksi?
Päätöslauselmassa oli toki paljon hyviä asioita ja erityisesti tuotiin esille Turkissa edelleen vallitsevat epäkohdat. Päällimmäisenä kaikilla on tietysti mielissä lehdistönvapaus, kun ainakin 9 journalistia on viime viikkoina vangittu syytettyinä jonkinlaisesta osallisuudesta ns. Ergenekon-vallankaappausyritykseen. Tämä on huolestuttavaa myös senkin takia, että kyseistä vallankaappausta koskevaa oikeusprosessia on pidetty yhtenä mahdollisuutena tehdä Turkista demokraattisempi ja oikeudenmukaisempi maa.
Pettymys on kuitenkin se, että päätöslauselmassa ei edes mainita sanoja ”EU-jäsenyys”. Tämä kuvaa sitä, kuinka huonosti jäsenyysneuvottelut edistyvät. Vaikka positiivista kehitystä on tapahtunut, yhtään uutta neuvottelulukua ei ole aikoihin avattu. Muutamat jäsenmaat, kuten Kypros ja Ranska blokkaavat monia lukuja poliittisista syistä. Tällä en siis tietenkään tarkoita, ettei Turkilta myös pidä vaatia muutoksia, kuten esimerkiksi satamien avaamista Kyproksesta tuleville tuotteille ja kurdien aseman parantamista.
EU:n ja Yhdysvaltojen merkitys Turkin ulkopolitiikalle on viime aikoina selkeästi vähentynyt. Tämä ei vielä tarkoita, että Turkki olisi jotenkin kääntynyt länttä vastaan. Mutta jos halutaan pitää Turkilla samat tavoitteet ulkopolitiikassa kuin EU:lla, kannattaisi EU:n osoittaa Turkille tarvitsevansa sitä. Turkki voi toimia esimerkiksi esikuvana nykyisille arabivallankumouksille.
---
Edelleen kysyisin esimerkiksi Vongalta, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin aikaisemmin ja erityisesti mitä pitäisi tehdä nyt.
