Turkin ”puhdistamat” Nato-upseerit piileskelevät Euroopassa
RYHMÄKUVASSA seisoo asennossa kahdessa rivissä upseereita ja herrasmiehiä. Heidän takanaan kohoaa Naton tähtitunnuksen inspiroima pronssiveistos, ympärillä liehuvat sotilasliiton 28 jäsenmaan liput.
Viime vuonna Naton päämajan edessä Brysselissä otettu kuva on tuhrittu kuvankäsittelyohjelmalla. Kymmenien kasvojen yli on vedetty punainen rasti merkiksi siitä, että heidät on “puhdistettu”.
Pitkän sotilasuran tehnyt
Abdullah näyttää ryhmäkuvaa kännykästään. Hän on yksi “puhdistetuista” turkkilaisupseereista, joilla oli vielä vuosi sitten työpaikka Natossa ja arvostettu asema kotimaansa asevoimissa.
Nyt Abdullah on työtön turvapaikanhakija, joka ei uskalla palata kotimaahansa. Turkin presidentti
Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt häntä ja satoja hänen kohtalotovereitaan terroristeiksi.
ABDULLAHIN ja muiden turkkilaisten Nato-upseereiden maailma meni raiteiltaan viime heinäkuun 15. päivä, kun Turkissa tehtiin sekava vallankaappausyritys. Sen jälkeen alkoi ihmisjahti.
Tähän mennessä yli 135 000 turkkilaista sotilasta, poliisia, tuomaria, syyttäjää, opettajaa, toimittajaa ja muuta ihmistä on vangittu tai syösty viroistaan.
Erdoğanin mukaan vallankaappausyritystä johtivat Yhdysvalloissa maanpaossa elävän muslimisaarnaajan
Fethullah Gülenin seuraajat. Gülenisteja oli syytösten mukaan soluttautunut yhteiskunnan joka tasolle, myös Naton rakenteisiin.
Abdullah ja toinen korkea-arvoinen turkkilaisupseeri
Ahmet kertovat Helsingin Sanomille, että Naton päämajassa palvelleista 53 turkkilaisupseerista ainakin 44 on joutunut lähtemään viime heinäkuun jälkeen.
Nato ei vahvista lukuja. Euroopan-joukkojen komentaja
Curtis Scaparrotti on kuitenkin aiemmin kertonut, että noin 150 eri puolilla Eurooppaa palvellutta Naton turkkilaisupseeria – puolet kaikista – on pidätetty, kutsuttu kotimaahansa tai siirretty eläkkeelle viime kesän jälkeen.
Hänen mukaansa ei ole mitään viitteitä siitä, että Turkin Nato-upseerit olisivat sekaantuneet vallankaappausyritykseen. Natosta korostetaan, että upseerit ovat Turkin valitsemia ja lähettämiä.
Osa upseereista on palannut Turkkiin ja joutunut pidätetyksi. Tuntematon määrä on painunut maan alle ja hakee turvapaikkaa Belgiasta ja muista Nato-maista.
Naton pääsihteeri
Jens Stoltenberg vahvisti viime marraskuussa ”joidenkin” upseerien hakeneen turvapaikkaa eurooppalaismaista.
”Emme kerro tilastoja tai kommentoi yksittäistapauksia. Turvapaikkahakemukset kuuluvat kansallisille viranomaisille ja Natolla ei ole mitään roolia prosessissa”, kertoo HS:lle Naton virkamies, joka ei halua nimeään julkisuuteen.
VIIME kuukaudet ovat olleet Abdullahille ja Ahmetille ahdistavaa aikaa. Heistä kumpikin aloitti uransa sotilaskoulussa 14-vuotiaana, mikä on Turkissa tavallista.
”Hallitus tietää minusta asioita, joita edes äitini ei tiedä. Se on tiennyt alushousujenikin koon 14-vuotiaasta lähtien. Kukaan ei ole koskaan kysynyt yhteyksistäni Güleniin. Mutta nyt olemme yhtäkkiä terroristeja”, Ahmet sanoo.
Kaksikon mukaan he ovat vannoutuneita sekularisteja, joiden mielestä uskonto ja valtio on pidettävä tiukasti erillään. Güleniin heillä ei omien sanojensa mukaan ole ”kytköstä eikä kiintymystä”.
Ahmet ja Abdullah kuvittelivat ensin, että heillä oli “maailman paras alibi” vallankaappausyrityksen aikana. Olivathan he kaukana kotimaastaan keskittymässä Nato-puuhiinsa.
”Miten joku voisi Brysselistä käsin osallistua vallankaappaukseen? Eihän se ole loogista”, Abdullah sanoo.
LOOGISTA tai ei, syksyllä julkaistiin nimilistoja, joista myös Abdullah ja Ahmet löysivät itsensä. Upseerien kuului lopettaa hommansa Natossa heti, luopua diplomaattipasseistaan ja palata Turkkiin. Lentolippu oli yksisuuntainen, muuttojärjestelyihin ei varattu aikaa.
Se vaikutti ansalta.
”Olin yhteydessä kolmeen asianajajaan Turkissa, ja he sanoivat, että älä palaa, koska Turkissa oikeusvaltio on romahtanut. Upseereita hakataan ja kidutetaan”, Ahmet kertoo.
Jotkut kollegat palasivat ja joutuivat pidätetyiksi – ja katosivat.
Nyt Nato-perheitä on rikkoutunut ja jäänyt epätoivoiseen välitilaan. Joillakin Turkissa vangituilla upseereilla perhe on Brysselissä tai muualla Euroopassa. Euroopassa piileskelevistä osalla perheet ovat Turkissa.
Abdullahin ja Ahmetin nimet on muutettu. He eivät halunneet ikäänsä, sotilasarvojaan tai muita tunnistettavia asioita julkisuuteen.
He ovat vaihtaneet kotinsa ja puhelinnumeronsa, koska pelkäävät Turkin agenttien etsivän heitä. Haastattelun edellä he pyytävät vaihtamaan sekä viestintämuotoja että tapaamispaikkaa.
Erdoğan on varoittanut muita Nato-maita suojelemasta ja antamasta turvapaikkaa ”terroristisotilaille”.
Ahmetin mukaan piileskelevien upseerien perheenjäseniä on häiritty ja joidenkin vaimoja pidätetty. Miehiä huolestuttavat kertomukset siitä, että pidätettyjä vaimoja kidutettaisiin, jotta heidän miehensä saadaan tunnustamaan väitetyt rikoksensa.
Pian vallankaappausyrityksen jälkeen ihmisoikeusjärjestö Amnesty kertoi, että sotilaita on hakattu, kidutettu ja raiskattu pampuilla. Sen jälkeen vastaavista raporteista on tullut rutiinia.
KAKSIKON mukaan heitä ja monia muita vaikeuksiin joutuneita upseereita yhdistää se, että heillä on länsimainen koulutus ja asevoimissa iskostettu maallistunut maailmankatsomus.
”Emme jaa Erdoğanin islamistista visiota uudesta Turkista tai hänen aikeitaan kallistua Venäjän ja Shanghai vitosen suuntaan”, Abdullah sanoo.
Hän viittaa Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian maiden yhteistyöjärjestöön, joka on yksi vastaisku länsimaiden johtamalle maailmanjärjestykselle. Erdoğan on pitänyt puheita, joiden mukaan Turkki saattaa hylätä EU-jäsenyyden tavoittelemisen ja kallistua itään.
Abdullah ja Ahmet epäilevät, että noin 300 ihmisen kuolemaan johtanut vallankaappausyritys oli lavastettu. Vähimmillään Erdoğan tiesi hankkeesta ennakkoon ja otti siitä kaiken hyödyn irti.
Heidän mielestään viime heinäkuun kaoottiset tapahtumat olivat ”täysin epäloogista” ja ”amatöörimäistä” sekoilua.
“Sydämeni särkyy, kun katselen tämän mafiahallituksen toimintaa”, Abdullah sanoo.
Heidän mielestään Erdoğan halusi ”tuhota asevoimien aivot” kitkemällä huippu-upseerit. Samaiset upseerit ja komentajat olivat pitkään vastustaneet esimerkiksi Erdoğanin haluja sekaantua Syyrian sotaan.
”Heti vallankaappausyrityksen jälkeen Turkki meni Syyriaan. Erdoğanille asevoimat oli viimeinen este”, Abdullah sanoo.
Lavastus ei ole virallinen näkemys tapahtumista. Sekä EU että Nato katsovat, että Turkissa tapahtui vallankaappausyritys ja syylliset on saatettava vastuuseen, mutta oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen.
Äskettäin vuotaneessa EU:n tiedusteluraportissa todetaan, että vallankaappausyritys todella tapahtui, mutta sitä ei johtanut Gülen vaan sekalainen joukko tahoja, jotka pelkäsivät hallituksen suunnittelemia poliittisia puhdistuksia.
Ennalta laadittuihin puhdistuslistoihin uskovat monet. Kaappausyritystä seuraavana päivänä kerrottiin hämmästyttävän ripeästä salapoliisityöstä: viranomaiset olivat pidättäneet 2 839 asevoimien edustajaa sekä 2 745 tuomaria ja syyttäjää.
JULKISUUDESSA on esitetty arvostelua tavasta, jolla Nato on suhtautunut Turkin puhdistuksiin ja turkkilaisupseereiden kohtaloihin. Naton peruskirjaan on kirjattu yleviä arvoja vapauksien puolustamisesta oikeusvaltion kunnioittamiseen.
Nato-virkamiehen mukaan pääsihteeri Stoltenberg on vaatinut Turkkia kunnioittamaan oikeusvaltion periaatteita, minkä lisäksi Nato-virkailijat ovat ottaneet turkkilaisupseerien perheiden tilanteen puheeksi Turkin viranomaisten kanssa.
Stoltenberg on kuitenkin enimmäkseen painottanut Turkin strategisesti tärkeää asemaa Venäjän ja Lähi-idän kriisipesäkkeiden solmukohdassa. Kuten EU:ssa, myös Natossa on vähän haluja kovistella Turkkia ja kärjistää suhteita entisestään.
Abdullah sanoo ymmärtävänsä Stoltenbergin varovaisuutta. Hänen mukaansa tärkeintä on saada Turkki pysymään yhteistyössä länsimaailman kanssa.
”Hänen lausuntonsa eivät auta meitä, mutta ehkä ne auttavat kotimaatamme”, hän sanoo.
