15-vuotiaana Suomeen tullut Husu: Turun joukkopuukotus ei yllätys – "He ovat käveleviä pommeja"
Suomeen vuoden 2015 syksyn jälkeen saapunut suuri maahantulijoiden joukko on jäänyt niin selvästi heitteelle, että Turun joukkopuukotus ei tullut yllätyksenä. Näin arvioi Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Abdirahim "Husu" Hussein (sd.), joka itse saapui Suomen nuorukaisena 1990-luvulla Somaliasta.
– Meille maahanmuuttajataustaisille Turun tapahtumat eivät tulleet yllätyksenä. Voisi melkein sanoa, että se yllätti, että tämä tapahtui vasta nyt, Husu linjaa.
Hänen mukaansa osa hiljattain maahan tulleista on todella huonosti voivia ihmisiä, joiden tulisi olla laitoshoidossa.
– He ovat käveleviä pommeja. Nyt he eivät saa esimerkiksi lääkitystä. Tässä jää tekemättä ongelman ennaltaehkäisy, ja Suomihan on ollut ennaltaehkäisyn mallimaa.
Husseinin omalla kohdalla kotoutuminen Suomeen onnistui, vaikkakaan ei vailla törmäyksiä rasismiin ja ennakkoluuloihin.
– Kokonaisuutena sanon silti, että olen sydämestäni kiitollinen Suomelle siitä, että minä ja perheeni pääsimme tänne sotaa pakoon.
Husu on kirjannut taipaleensa tuoreeseen elämäkertaansa, jonka hän kirjoitti yhdessä Markku Hattulan kanssa.
Hän kuvaa identiteettiään uudissanalla suomalialainen.
– Olen etnisesti somali, mutta kansalaisuuteni ja ajatukseni ovat suomalaisia. Tunnen itseni osaksi sitä Suomea, jota on rakennettu sata vuotta
Vain harva on rasisti
Husu kertoo, että 1990-luvulla tummaihoisen piti Suomessa varoa, missä, kenen kanssa ja mihin aikaan liikkuu.
– Näin ei ole enää. Nykyisin rasismi on muuttunut enemmän verbaaliseksi,
sanahelinäksi. Sosiaalinen media on antanut sille kanavan.
Husu sanoo, että 98 prosenttia suomalaisista ei ole rasisteja.
– He eivät näe minua erilaisena kuin muita: Mutta ne pari prosenttia huutavat sen verran kovaa, että se porukka vaikuttaa kokoaan isommalta.
Hussein ounastelee, että hän on onnistunut kääntämään kohtaamansa syrjinnän voimavaraksi.
– Jostain syystä se näyttäisi antaneen minulle päättäväisyyttä pyrkiä eteenpäin. En ole halunnut uhriutua.
Yksi eteenpäin pyrkimisen väylä on ollut radio. Husu juonsi yhdessä Ali Jahangirin kanssa Yleisradiossa Ali ja Husu -ohjelmaa.
– Katsoisin meidän Alin kansa todistaneen, että radio-ohjelmallakin pystyy yhä vaikuttamaan keskustelunaiheisiin ja yleiseen mielipiteeseen. Ei sosiaalinen media ole sitä muuttanut, Husu toteaa. Ohjelmalla oli jopa satatuhatta kuulijaa. Sen valtiksi arvioitiin, että Ali ja Husu eivät lähteneetkään puimaan teemojaan maahanmuuttajan näkökulmasta.
– Me halusimme osallistua keskusteluun suomalaisina, Suomen kansalaisina, emme maahanmuuttajina.
Yhdistykset tie kontakteihin
Joillakin muilla sektoreilla Husu on kuitenkin jättänyt puumerkkinsä nimenomaan maahanmuuttajana. Hän korostaa, että omien yhdistysten ja järjestöjen perustaminen on Suomeen saapuneille oiva keino rakentaa kontakteja.
– Ilman järjestöjä kuilu kontaktien luomiseen olisi vielä isompi. Suomihan on järjestöjen ja yhdistysten luvattu maa. Kun maahanmuuttajat perustavat vaikkapa oman yhdistyksen, on helpompi saada yhteys vastaaviin kantasuomalaisten yhdistyksiin.
Maahanmuuttajien Berde-yhdistyksen luotsaamisen lisäksi Husu lähti mukaan politiikkaan keskustan riveissä. Runsas vuosi sitten hän erosi puolueesta muun muassa koulutukseen ja kehitysapuun tehtyjen leikkausten vuoksi. Kunnallisvaaleissa hän pääsi läpi SDP:n edustajana.
Abdirahim Husu Husseinin elämäkerta sai nimekseen Minä Husu, suomalialainen (Minerva).
Kuka on Husu?
– Abdirahim "Husu" Hussein Mohamed on suomalainen, somalisyntyinen radiotoimittaja ja poliitikko. Hän on toiminut Suomessa myös muun muassa tulkkina.
– Hussein syntyi Somalian Mogadishussa 21. lokakuuta 1978. Hän muutti Suomeen kotimaansa sisällissotaa pakoon yksin 15-vuotiaana vuonna 1994.
– Suomessa Husu työskenteli nuorena muun muassa siivoojana ja vanhustenhoitajana. Hussein on ollut ideoimassa ja järjestämässä Suomen monikulttuurista itsenäisyysjuhlaa vuodesta 2006 alkaen Berde ry:n kanssa.
– Vuosina 2013–2016 Hussein juonsi Yle Puheella radio-ohjelmaa Ali ja Husu.
– Husu toimi Helsingin keskustanuorten puheenjohtajana vuosina 2006–2008. Keskustasta erottuaan hän pääsi Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2016 SDP:n edustajana.
– Vuonna 2015 Husu sai Suomen PENin sananvapauspalkinnon. Edellisenä vuonna etnisten suhteiden neuvottelukunta Etno myönsi hänelle Vuoden asenteellisin mediateko -palkinnon liittyen Ali ja Husu -radio-ohjelmaan.
Pertti Mattila / STT
