Joukkopuukotuksen tutkintaryhmä penää nopeutta ja tarkkuutta turvapaikkakäsittelyyn – iän valehtelu ollut yleistä
2
Tutkintaryhmä on selvittänyt, miten Turun joukkopuukotuksen kaltaisia tragedioita voitaisiin jatkossa estää.
Ari-Matti Ruuska
PreviousNext
Ossi Rajala
Turun joukkopuukotuksen tutkintaryhmä antaa yhdeksän turvallisuussuositusta vastaavan kaltaisten iskujen ehkäisemiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.
Tutkintaryhmä esimerkiksi suosittaa, että Maahanmuuttovirasto ja oikeusministeriö huolehtivat, että turvapaikkapäätösten ja niistä hallinto-oikeuksiin tehtyjen valitusten keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika lyhenee merkittävästi nykyisestä noin 1,5 vuodesta. Käsittelyä tulisi kiirehtiä, jos hakijan katsotaan olevan turvallisuusuhka.
Nopeasti saatu kielteinen päätös on hakijalle usein parempi kuin pitkään kestävä epäselvä tilanne. Odottelun aikana sopeutuminen ja kotoutuminen vaikeutuvat, jolloin syntyy ääri-islamistisen radikalisoitumisen vaara. Omanarvontuntonsa ja elämänsä suunnan menettäneet henkilöt ovat määrätietoisen ja taitavasti toteutetun väkivaltaisen ääri-islamistisen värväyksen ja aivopesun tavoiteltuja kohteita, tutkintaryhmän tiedotteessa todetaan.
Toiseksi tutkintaryhmä suosittaa, että Maahanmuuttovirasto hyödyntää kaikki kohtuudella käytettävissä olevat keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi menettelytapojaan kehittämällä. Keinoja ovat ainakin asian erityinen selvittäminen turvapaikkapuhuttelussa, iänmäärityksen hyödyntäminen sekä tietojen pyytäminen hakijan kotimaasta, jos hakijaan kohdistuva uhka ei aiheudu valtiosta. Puukotusten tekijä ilmoitti Suomeen saapuessaan väärän nimen ja iän, mikä ei selvinnyt viranomaisille ennen puukotuksia.
Ruotsista lähetetään Marokkoon sormenjälkiä henkilöllisyyden tarkistamiseksi. Vain 6 prosenttia 200 tarkistetusta henkilöstä oli puhunut totta iästään. Suomessa on saatu samansuuntaisia kokemuksia, tutkintaryhmän johtaja Kai Valonen kertoi tiedotustilaisuudessa.
Sisäministeriön pitäisi suositusten mukaan huolehtia siitä, että Maahanmuuttovirastoon tai johonkin kolmannen sektorin toimijaan perustetaan neuvontapalvelu, jonne voi ottaa yhteyttä erilaisista turvapaikanhakijoihin liittyvistä kysymyksistä ja huolista. Palvelun pitää tuntea yhteistyötahot kuten poliisi, uskonnolliset yhteisöt ja erilaiset apua tarjoavat tahot.
Tekijän eli Abderrahman Bouananen lähipiirissä oli yli puolen vuoden ajalta havaintoja ja huolta siitä, että tekijä oli kiinnostunut radikaali-islamista ja Isisin propagandasta.
Radikalisoitumista ehkäistävä
Tutkinnassa ilmeni, että radikalisoitumista ehkäisevä työ on aliresursoitua ja hajanaisesti järjestettyä. Sisäministeriön pitäisi suositusten mukaan selvittää sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten radikalisoitumisen ehkäisyssä tarpeellisten järjestöjen rahoitus ja ohjaus järjestetään, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista.
Poliisihallituksen ja Suojelupoliisin pitäisi sopia yhdessä radikalisoitumista estävät selkeät toimintamallit, joissa on riittävästi havainnointia ja luottamuksen rakentamista ihmisten ja yhteisöjen lähellä sekä kykyä auttaa radikalisoitumispolun alkupäässä olevia ihmisiä ajoissa sopivien palvelujen piiriin.
Muihin suosituksiin kuuluvat muun muassa moniviranomaistoiminnan johtamis- viestintätapojen kehittäminen, nopean väestön varoittamisen kehittäminen esimerkiksi tekstiviestillä tai 112 Suomi -sovelluksella.
Tarkoitus parantaa turvallisuutta
Tutkintaryhmän johtajana toimi Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen. Ryhmän jäseniä olivat psykologian tohtori Mika Hatakka, ensihoidon ylilääkäri Vesa Lund, palvelupäällikkö Marja Nyrhinen, vanhempi tutkija Olli Ruohomäki, johtaja Tarja Wiikinkoski sekä valtiotieteiden maisteri Kari Ylönen.
Valtioneuvosto asetti lokakuussa 2017 turvallisuustutkintalain mukaisen riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään Turussa 18.8. tapahtunutta puukotusta. Tutkintaryhmän työssä on kyse poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnasta, josta säädetään turvallisuustutkintalaissa. Tällä perusteella voidaan tutkia erittäin vakava kuolemaan johtanut tai yhteiskunnan perustoimintoja uhannut tai vakavasti vaurioittanut tapahtuma, joka ei ole onnettomuus.
Tutkintaryhmä luovutti selostuksen tutkinnasta oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok.) torstaina päivällä.