Tällaisissa oloissa Turun terroristi istuu elinkautisensa
Julkaistu: 16.6. 7:01
Turun terrori-iskusta tuomittu viettänee aikansa omissa oloissaan.
KOSKA Turun puukottaja
Abderrahman Bouanane teki rikoksensa Suomessa ja sai tuomionsa Suomessa, hän myös kärsii tuomionsa Suomessa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Bouananen perjantaina elinkautiseen vankeuteen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.
Rikosoikeuden professori
Matti Tolvanen pitää todennäköisenä, että Bouananen vapauttamista harkitaan aikaisintaan parinkymmenen vuoden kuluttua.
Teoriassa elinkautisesta voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden jälkeen. Vapautumisesta päättää aikanaan Helsingin hovioikeus vaarallisuusarvion jälkeen.
VAPAUTUMISENSA jälkeen Bouananea uhkaa karkotus.
Vakavia rikoksia tehneet ulkomaan kansalaiset pääsääntöisesti karkotetaan rangaistusajan jälkeen.
Esteeksi voi nousta se, että tuomitun kotimaa ei halua ottaa tätä vastaan. Tolvasen mukaan yhteistyö Bouananen kotimaan Marokon kanssa on kuitenkin toiminut hyvin.
–
Voi kyllä olla, ettei tuota kaveria kukaan halua alueelleen. Teot ovat niin pahoja, Tolvanen sanoo.
Myös kuolemanrangaistuksen tai muun uuden rangaistuksen uhka on este karkotukselle. Maa voi kuitenkin antaa sitoumuksen, ettei ryhdy toimenpiteisiin.
BOUANANE pysyy ainakin toistaiseksi Turun vankilassa, missä hänet on pidetty myös tutkintavankeuden ajan. Tuomio ei suoraan vaikuta Bouananen olosuhteisiin. Ne ovat pitkälti vankilan harkinnan varassa.
Turun vankilan johtaja
Juhani Järviei voi kommentoida yksittäisten vankien asioita. Siitä voidaan silti olla varmoja, että Bouanane on pitkälti omissa oloissaan.
Hänen turvallisuutensa on vankilan vastuulla.
– Muiden vankien suhtautuminen tämänkaltaisiin rikoksiin on hyvin erilaista kuin tavanomaisiin rikoksiin. Meidän pitää tarkkaan punnita, voiko hän olla lainkaan tekemisissä muiden vankien kanssa ja missä vaiheessa, Järvi sanoo.
TERRORISTISISTA murhista ja murhan yrityksistä tuomittua vankia ei ole Suomessa ennen ollut, Järvi muistuttaa.
– Tämä asettaa tietyn haasteen koko järjestelmälle, kun ei ole kokemusta siitä mitä kaikkea muun vankiyhteisön päässä liikkuu tämänkaltaista henkilöä kohtaan. Meidän pitää olla siinä hyvin varovaisia.
Tällaisella rikostaustalla ihminen varmasti itsekin ymmärtää tilanteensa, Järvi uskoo.
Huomioon täytyy ottaa myös radikalismin levittämisen mahdollisuus. Vankilassa voi olla keskimääräistä enemmän vaikutteille alttiita ihmisiä.
KUN vanki pidetään erillään muista, hän on todellakin eristyksissä. Vanki ei ole missään tiloissa yhtä aikaa muiden kanssa, eikä edes näköyhteyttä pitäisi syntyä.
Bouanane tapaa siis lähinnä vankilan henkilökuntaa: vanginvartioita, psykologeja ja terveydenhuollon ammattilaisia. Tapaamisten määrä on näiden harkinnan varassa.
Kaikilla vangeilla on oikeus ottaa vastaan vieraita kerran viikossa niin sanotuissa pleksitapaamisissa, joissa vangit eivät voi olla fyysisessä kontaktissa vieraidensa kanssa. Vierailuaika on 40 minuuttia.
SELLIT ovat Turun vankilassa 12 neliön kokoisia, ja tilaan sisältyy oma vessa ja suihku. Selleissä on pöytä, tuoli ja seinään pultattu sänky sekä radio, televisio ja DVD-soitin.
Useimmat vangit hankkivat myös oman kahvinkeittimen ja ehkä muuta elektroniikkaa. Kännyköitä he eivät saa pitää hallussaan.
Vankila tarjoaa vaatteet, mutta useimmat käyttävät omia vaatteitaan. Vangeille saa toimittaa myös muuta omaisuutta, mutta kaikki tarkastetaan ja luovuttamisesta vangille päätetään tapauskohtaisesti.
LÄHTÖKOHTAISESTI kaikkien vankien toivotaan osallistuvan esimerkiksi työpajatoimintaan tai opiskelevan, mutta erillään pidettävän vangin päivien kulku on kiinni hänestä itsestään.
– Se keskittyy television katsomiseen tai lukemiseen tai tunnin ulkoiluun.
Jokaisella vangilla on oikeus ulkoilla vähintään tunti päivässä vankilan piha-alueella. Suurimmalla ulkoilualueista on jalkapallokenttä, pienemmillä kuntoilulaitteita.
ATERIAT rytmittävät päivän kulkua.
Aamupala tarjoillaan seitsemän jälkeen, lounas tulee yhdentoista maissa ja päivällinen kolmen neljän aikaan. Sen yhteydessä tarjoillaan myös iltapala, jonka saa syödä omia aikojaan.
Vankilan ruoka on Järven mukaan tavallista suomalaista laitosruokaa, samanlaista kuin puolustusvoimissa tai sairaalassa saatava. Uskonnolliset, terveydelliset ja muut rajoitteet huomioidaan.
Vangit voivat myös ostaa vankilan kanttiinista elintarvikkeita ja tupakkaa.
