Venäjän käytöksessä Ukrainan sodassa on nyt jotain häiritsevää. Toki sota on sitä aina, mutta tilanne tuntuu kehittyvän oudosti. Sinänsä Venäjän toiminta on johdonmukaista ja tavoitteet ovat kohtuullisen selkeät, mutta toteutus on yksinkertaisuudessaan yllättävä. Mutta mutta, oma ennustukseni on ollut, että Venäjä tekee suoran hyökkäyksen vain, jos Yhdysvallat sidotaan sotaan vähintään yhdellä, mielellään kahdella muulla alueella samanaikaisesti. Venäjä toimisi siis opportunistisesti. Tilanne ei sellaiselta kuitenkaan vaikuta. Toinen vaihtoehto on ollut käytössä olleen pala kerrallaan -strategian jatkaminen. Nyt kuitenkin Venäjä on valmistautunut hitaasti ja avoimesti hyökkäykseen ja ajanut itsensä tahallisesti tilanteeseen, josta on vaikea vetäytyä.
Huolestuttavinta tässä on mielestäni se, mistä ei juuri ainakaan julkisuudessa ole puhuttu. Miksi Venäjä tuntee juuri nyt olevansa niin voimakas, että se voi haastaa ei pelkästään Ukrainan, vaan myös Naton. Miksi alun uhon jälkeen Yhdysvallat ja Iso-Britannia vetivätkin takaisinpäin ja ovat ilmoittaneet, että eivät lähde itse sotimaan Ukrainaan? Aluksi puheet olivat aivan eri tyyppisiä ja britit jo lähettivätkin ensimmäiset joukot alueelle ( vai ehtivätkö lähettää? ), mutta muuttivat ne ensin vain kouluttaviksi joukoiksi ja sitten kutsuivat nopeasti takaisin. Suoranaisestihan Venäjä ei Natoa nytkään uhkaa, mutta vaatimukset ovat sitä luokkaa, että laskelmissa on ollut pakko ottaa huomioon tilanteen eskaloituminen niin, että Nato-maiden joukkoja osallistuu taisteluihin. Mikä saa Venäjän nyt tuntemaan itsensä niin vahvaksi, että se voi näitä vaatimuksia esittää ja eskaloida Ukrainassa? Tai kysytään toisinpäin, miksi länsi katsoo Venäjän niin vahvaksi, että ei uskalla sitoutua sotimaan, vaikka teki jopa erillisen vahvistavan sopimuksen, lupautuen turvaamaan Ukrainan suvereeniuden?