Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

Sarkozy on ryssän palkoilla. 300 donaa tai 3 miljoonaa lähteestä riippuen saanut edistämisestä.

Pikkurahoja Sarkozylle, ei tuollaisilla roposilla irtoa juuri mitään "edistämistä" kyseiseltä ketkulta. Muammar-vainaa sentään pulitti herralle 50 miljoonan euron lahjukset (väitetysti, rikosjuttu yhä kesken) ja sai silti Ranskan ilmavoimat niskaansa, vieläpä Sarkozyn ollessa yhä virassa. Kolmella miljoonalla saisi korkeintaan 10 sekunnin ennakkovaroituksen ennen kuin ydinkärki osuu kohdalle.

 
Jokainen Venäjän turvallisuusväitteen kuunteleminen johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa väitteitä huomioiva valtio päätyy rakentamaan itselleen kehnompaa turvallisuusjärjestelyä kuin olisi pakko. On vaikea nähdä tilannetta, jossa Venäjän ulkoiset turvallisuusintressit lähialueillamme eivät olisi ristiriidassa omiemme kanssa.

Mikäli Venäjällä huomataan, että joku välittää heidän vaatimuksistaan, se tulee väistämättä pitämään saavutetuista eduista kiinni kynsin ja hampain. Lisävaatimuksia sopii odottaa, kun Venäjä lähtee kokeilemaan, missä poliittiset rajat milloinkin menevät.

Kun välit Venäjään ovat kireämmät kuin kenties koskaan sitten toisen maailmansodan, on hyvä mahdollisuus määrittää poliittiset pelisäännöt uusiksi pitkälle tulevaisuuteen.

Toivottavasti vaikeiden aikojen oppi kantaa pitkälle, ja Venäjän vaateisiin suhtaudutaan jatkossa, kuten olisi pitänyt suhtautua jo pitkään. Välinpitämättömästi.


 
Mitä vituraa?
Germany starts new attempt for main battle tank alliance – without France
vs.
Spanish Defense Magazine reports that France is preparing to exclude Spain and Germany from FCAS and may want to pursue a program with India, UAE and Indonesia instead.
->
Eli voisiko sanoa, että kummankin FCAS ja MGCS ohjelman epäonnistuminen on todennäköistä?
1694036603787.png
 
Venäjän kyyninen valtapeli pohjoisessa saattaa vaikuttaa pikkupolitikoinnilta sivunäyttämöllä. Taustalla on kuitenkin isoja asioita. Kyse on viime kädessä pohjoisten alueiden turvallisuudesta ja vakaudesta.

Venäjä on pohjoisessa edelleen sotilaallisesti vahva. Suuri osa Venäjän ydinasepelotteesta on sijoitettu Kuolan alueen tukikohtien ohjussukellusveneisiin. Venäjän vahvat meri- ja ilmavoimat pohjoisessa eivät ole kuluneet taisteluissa Ukrainassa, toisin kuin alueen varuskunnista rintamalle joukkoja lähettäneet maavoimien joukko-osastot.

Venäjä pysyy sotilaallisena uhkana pohjoisessa. Ja kun kaikki yhteistyön ovet länteen sulkeutuvat, kasvaa Venäjän sotilaallisen uhittelun vaara. Samalla avautuu Kiinalle mahdollisuus tarjota ”ystävän” kättä Venäjälle ja laajentaa vaikutusvaltaansa pohjoiseen.



Naton tuoreen raportin mukaan Venäjä on lisännyt aktiivisuuttaan merenalaisen kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä.

Naton mukaan Venäjän motiivina on sabotoida liittokunnan merenalaista infrastruktuuria, koska Venäjä saa strategisen edun haavoittamalla lännen energiaturvallisuutta, informaation kulkua ja finanssisysteemejä. Nämä kaikki ovat riippuvaisia meren pohjassa kulkevista datakaapeleista sekä kaasu- ja öljyputkista.

Venäjän merenalainen uhka pitää huomioida myös Suomessa, sillä geostrategisesti tärkeän Itämeren pohjassa sijaitsee useita suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeitä tietoliikennekaapeleita ja putkia.


 
Puola aikoo olla Euroopan suurin asemahti vuoteen 2035 mennessä 300 000 sotilaalla ja valtavilla asevarastoilla. Armeijan reformi alkoi jo viime vuosikymmenen lopulla, mutta todellista vauhtia hanke sai Venäjän aloittamasta hyökkäyksestä.


Miklóssyn mielestä Suomen pitäisi lähentää yhteistyötään Puolan kanssa, sillä pahimman tapahtuessa Puola on lähin ja vahvin asemahti. Yhdysvallat on lopulta melko kaukana, ja pitkälti riippuvainen siitä, kuka istuu Valkoisessa Talossa.

– Ruotsilla on paljon läheisemmät suhteet Puolaan kuin meillä ja se on mielestäni virhe, Miklóssy sanoo.
 
Miklóssyn mielestä Suomen pitäisi lähentää yhteistyötään Puolan kanssa, sillä pahimman tapahtuessa Puola on lähin ja vahvin asemahti. Yhdysvallat on lopulta melko kaukana, ja pitkälti riippuvainen siitä, kuka istuu Valkoisessa Talossa.

– Ruotsilla on paljon läheisemmät suhteet Puolaan kuin meillä ja se on mielestäni virhe, Miklóssy sanoo.
Puola pitää saada JEFfiin, siinä sitä olisi kunnon voimaryhmä.
 
– Hyökkäys on toinen muistutus länsijohtajille siitä, miten hauraaksi kansainvälinen järjestelmä on tullut, Michta kirjoittaa.

– Kun laajempi sota Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella on mahdollinen, meidän on lopetettava normatiivinen puhe sääntöperusteisesta järjestelmästä ja palattava debatoimaan kansallisesta turvallisuudesta Washingtoniin geostrategian pohjalta, Michta toteaa.
 
Lähi-itä oli 1970-luvulla se ruutitynnyri, jota kytättiin sillä silmällä, että sieltäkö seuraava maailmansota alkaa.

Onhan se sitä vieläkin. Nyt on oltava päättäväisyyttä ja voimaa, jotta sen voi välttää.
 
Hyökkäys Viroa vastaan on hyökkäys myös Suomea ja muita Natomaita vastaan. Tästä pitänee muistuttaa ryssiä samalla, kun sinne lähetetään maksettavaksi lasku.
 
Back
Top