John Hilly
Respected Leader
USA:lla ja Britannialla on huippusalainen vedenalainen vakoilujärjestelmä – tietoa voidaan jakaa myös Nato-Suomelle
Meren pohjaan on rakennettu akustisia aaltoja kommunikointiin käyttävä mesh-verkko.
Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
teknohippi
Ylipäällikkö
Saksassa tuppa kaupalliset arvot ajamaan kaiken yli. Joten kun nyt ryssäkaupustelu on tuottanut melkoisia vahinkoja niin eiköhän tuolla pöyhitä syylliset esille. Yleensä taloudellisen vahingonkärsijällä on vahvasti motivaatiota kaivaa maksaja esille. Toistaiseksi liennytyspoliitikot ovat vielä vallankahvassa mutta teollisuuden ja talouselämän tuki hiipuu. Mikään ei *ituta saksalaista enempää kuin maksaa jatkuvasti ryssävahinkolisää vaikkapa kodin kaasulämmityksessä. Ja tämä *itutus ei ole menossa ohi kun nordstreamit on pääosin poikki ja jo nyt meriveden tuhoamat.
Puolustuspolitiikka | Sveitsin korkein puolustuspoliittinen neuvonantaja on nainen Suomesta – ”Hänelle Venäjä on vanha kauhu”
Pälvi Pulli on puolustuspoliittinen neuvonantaja Sveitsissä. Edes sota Euroopassa ei horjuta puolueettomuutta. Nato-yhteistyötä aiotaan lisätä.
www.hs.fi
Lieneekö tämä jo ollut täällä? Venäjän laivaston pomo on julkisesti ilmoittanut Venäjän aikovan ottaa haltuunsa Pohjoisen jäämeren reilusti laajemmin mitä kansainvälisten sopimusten mukaan kuuluisi. Tämä tavoite sinänsä on ollut kait tiedossa jo pitkään, mutta tässä se ilmaistaan varsin viralliselta taholta:
The Head of the Russian Navy delivered a clear and unequivocal message at this week’s Arctic Forum, the bi-annual Russian conference on the Arctic that takes place in St.Petersburg. In front of an audience of Russian and foreign politicians, researchers and business people, the admiral left little doubt that Russia intends to expand in the Arctic and that his Navy will follow up on the ambitions.
In his speech, as published on the website of the Russian Armed Forces, he highlighted the importance of the Arctic for Russia and underlined that the region is crucial for national security.
Among the Russian main national interests in the region, he underlined the importance of “a full-scale expansion into the continental shelf beyond the borders of the 200 mile exclusive economic zone.”
thebarentsobserver.com
The Head of the Russian Navy delivered a clear and unequivocal message at this week’s Arctic Forum, the bi-annual Russian conference on the Arctic that takes place in St.Petersburg. In front of an audience of Russian and foreign politicians, researchers and business people, the admiral left little doubt that Russia intends to expand in the Arctic and that his Navy will follow up on the ambitions.
In his speech, as published on the website of the Russian Armed Forces, he highlighted the importance of the Arctic for Russia and underlined that the region is crucial for national security.
Among the Russian main national interests in the region, he underlined the importance of “a full-scale expansion into the continental shelf beyond the borders of the 200 mile exclusive economic zone.”
Moscow aims for another grab: Navy Chief says Russia will expand into Arctic Ocean
Admiral Nikolai Yevmenov underlines that it is a national priority for Russia to make a 'full-scale takeover' of Arctic territories beyond the country's 200 mile Exclusive Economic Zone.
thebarentsobserver.com
Samalla syyllä suomi ja viro ottavat suomenlahden haltuunsa.Lieneekö tämä jo ollut täällä? Venäjän laivaston pomo on julkisesti ilmoittanut Venäjän aikovan ottaa haltuunsa Pohjoisen jäämeren reilusti laajemmin mitä kansainvälisten sopimusten mukaan kuuluisi. Tämä tavoite sinänsä on ollut kait tiedossa jo pitkään, mutta tässä se ilmaistaan varsin viralliselta taholta:
The Head of the Russian Navy delivered a clear and unequivocal message at this week’s Arctic Forum, the bi-annual Russian conference on the Arctic that takes place in St.Petersburg. In front of an audience of Russian and foreign politicians, researchers and business people, the admiral left little doubt that Russia intends to expand in the Arctic and that his Navy will follow up on the ambitions.
In his speech, as published on the website of the Russian Armed Forces, he highlighted the importance of the Arctic for Russia and underlined that the region is crucial for national security.
Among the Russian main national interests in the region, he underlined the importance of “a full-scale expansion into the continental shelf beyond the borders of the 200 mile exclusive economic zone.”
Moscow aims for another grab: Navy Chief says Russia will expand into Arctic Ocean
Admiral Nikolai Yevmenov underlines that it is a national priority for Russia to make a 'full-scale takeover' of Arctic territories beyond the country's 200 mile Exclusive Economic Zone.
Tässäpä varsinainen minkkiPuolustuspolitiikka | Sveitsin korkein puolustuspoliittinen neuvonantaja on nainen Suomesta – ”Hänelle Venäjä on vanha kauhu”
Pälvi Pulli on puolustuspoliittinen neuvonantaja Sveitsissä. Edes sota Euroopassa ei horjuta puolueettomuutta. Nato-yhteistyötä aiotaan lisätä.
Sveitsin korkein puolustuspoliittinen neuvonantaja on nainen Suomesta – ”Hänelle Venäjä on vanha kauhu”
Pälvi Pulli on puolustuspoliittinen neuvonantaja Sveitsissä. Edes sota Euroopassa ei horjuta puolueettomuutta. Nato-yhteistyötä aiotaan lisätä.Tilaajille
Sveitsin asevoimien joukot harjoittelivat Les Pradièresissä toukokuussa. KUVA: DENIS BALIBOUSE / REUTERS
Suvi Turtiainen HS
6.12. 2:00 | Päivitetty 6.12. 10:04
Bern/Berliini
PÄLVI PULLI tajusi kaksi vuotta sitten joulukuussa, että hänen synnyinmaassaan Suomessa oli alkanut iso muutos.
Venäjä oli julkaissut ukaasin, ettei Nato saisi laajeta kohti sen rajoja.
Suomen reaktio oli, että tätähän ei Moskovassa päätetä.
”Se jäi mieleen. Kun Moskovasta tulee kielto, on suomalaista sisukkuutta ajatella, että sittenhän sinne varmasti mennään”, Pulli kertoo HS:n puhelinhaastattelussa.
Suomesta lähtöisin oleva Pälvi Pulli on Sveitsin korkein neuvonantaja puolustuspolitiikassa. KUVA: SVEITSIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ
Pulli on Sveitsin puolustusministeriön turvallisuuspoliittisen osaston ylijohtaja eli hallituksen ylin neuvonantaja puolustuspolitiikassa. Hän seuraa Suomea nykyään ulkomaisesta näkökulmasta.
Hänen mukaansa vauhti, jolla Suomi päätti liittyä Natoon, oli ”uskomaton”.
”Se oli hyvin taidokkaasti hoidettu koko homma.”
Pullin nykyisessä kotimaassa yhtä ripeä turvallisuuspoliittinen muutos ei olisi mahdollinen.
Sveitsissä muutos tapahtuu hitaasti, jos ollenkaan.
SVEITSI ei kuulu Natoon eikä Euroopan unioniin. YK:hon se liittyi vuonna 2002.
Sveitsi haluaa pysytellä saarena keskellä Eurooppaa, vaikka talousyhteistyö naapureiden kanssa on tiivistä.
Venäjän hyökkäys sai Suomen ja Ruotsin hakemaan Nato-jäsenyyttä, mutta Sveitsissä ei missään vaiheessa ole harkittu puolueettomuudesta luopumista.
Pullin mukaan Sveitsissä alettiin puhua siitä, millaista liikkumatilaa Sveitsillä on tukea Ukrainaa.
”Kuinka pitkälle voidaan mennä puolueettomana maana ja kuinka pitkälle edistetään yhteistyötä Naton kanssa”, Pulli sanoo.
Sodan alussa Sveitsi liittyi EU:n sanktioihin Venäjää vastaan.
Puolueettomuus esti suorat asetoimitukset Ukrainaan, sillä puolueettomuustulkinnan mukaan aseita olisi pitänyt toimittaa silloin myös Venäjälle.
KRITIIKKI Sveitsiä vastaan alkoi yltyä vasta, kun se esti muihin Euroopan maihin myymiensä aseiden jälleenviemisen Ukrainaan.
”Tästä tuli paljon pahaa verta eikä Sveitsin asemaa ymmärretty”, Pulli sanoo.
Sveitsi päätti myös tiivistää Nato-yhteistyötä.
Sveitsi lähettää lisää sotilaita Naton kumppanuusohjelmaan, josta Suomelta ja Ruotsilta vapautuu varsinaisen jäsenyyden vuoksi paikkoja.
Lisäksi Sveitsi haluaa erikoisjoukkojen lisäksi maavoimat mukaan Nato-harjoituksiin. Sveitsin maajoukot koostuu lähes yksinomaan asevelvollisista, eli lähtijöiden on oltava vapaaehtoisia.
Suomen tavoin Sveitsi on pitänyt kiinni asevelvollisuudesta, ja asepalvelus suoritetaan lyhyissä erissä vuosien varrella.
Sveitsissä on Suomen tavoin asevelvollisuus. Sveitsin maajoukot harjoittelivat tämän vuoden toukokuussa. KUVA: DENIS BALIBOUSE / REUTERS
PULLIN uranousu on konservatiivisessa Sveitsissä suorastaan ihme. Jyväskylästä kotoisin oleva Pulli muutti parikymppisenä Sveitsiin ensin kesätöihin, jäi opiskelemaan ja asettui maahan.
Hän on ollut puolustusministeriön huippuvirassa vuosia, mutta Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan teki hänestä Sveitsissä julkkiksen.
Pulli sanoitti sodan merkitystä Sveitsille työnsä puolesta.
Kiinnostusta lisäsi hänen taustansa eli se, että Sveitsin ylin puolustuspoliittinen neuvonantaja oli armeijaa käymätön Suomesta kotoisin oleva nainen.
Osalle konservatiiveista yhdistelmässä oli nieltävää.
Sveitsiläislehdet korostivat, että Pulli osaa venäjää ja että hänen isoisänsä on taistellut Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa.
Hänelle Venäjä on vanha kauhu, nimekäs NZZ-lehti otsikoi juttunsa Pullista.
TALVISODASSA haavoittunut isoisä on yhä elossa. Itsenäisyyspäivä on juhlapäivä, vaikka kunto ei riitä enää Linnan juhliin.
”Hän täyttää 6. joulukuuta 102 vuotta”, Pulli kertoo.
Pulli korostaa itse seuraavansa puolustuspolitiikkaa puhtaasti sveitsiläisestä näkökulmasta.
Häntä on spekuloitu uuteen virkaan puolustuspoliittiseksi valtiosihteeriksi, mutta osa Sveitsin konservatiivipoliitikoista on hänen nimitystään vastaan.
”Olen totta kai tietoinen siitä, että on paljon polemiikkia siitä, että olisin liian Nato-läheinen. Mielestäni se on silkka väärinkäsitys.”
Pulli sanoo edustavansa puolustusministeri Viola Amherdin linjaa sataprosenttisesti.
Agenda tulee hallitukselta, ja Sveitsi on päättänyt tiivistää Nato-yhteistyötä. Hän vain viestii siitä julkisuuteen.
Sveitsiläinen Greg Stulz ja ranskalainen Charlotte Engels tukevat Sveitsin puolueetonta linjaa. KUVA: SUVI TURTIAINEN / HS
SVEITSIÄ ympäröi viisi naapurimaata, jotka ovat kaikki länsimaisia demokratioita. Suurimmat naapureista, Italia, Saksa ja Ranska, ovat Nato-maita.
Nato-rintaman pitäisi sortua ennen kuin Venäjä todella uhkaisi Sveitsiä edes lyhyen tai keskipitkän matkan ohjuksilla.
Sveitsi voi vatvoa vuosikausia puolustusta ja turvallisuutta koskevia kysymyksiä. Uhka ei ole samalla tavalla akuutti kuin Venäjän naapurimaissa.
Pulli muistuttaa, että Sveitsi on sitoutunut puolueettomuuteen. Kansan enemmistö tukee linjaa.
Nopea kyselykierros pääkaupungin Bernin kaduilla antaa tukea nykyiselle linjalle. Sveitsiläinen Greg Stulz sanoo, että Sveitsin on hyvä pysyä puolueettomana, koska maa on niin pieni.
”Parempi tehdä asiat eri tavalla kuin isot naapurit Saksa, Ranska ja Italia.”
Hänen seuranaan on ranskalainen Charlotte Engels. He opiskelevat Baselissa kansainvälistä taloutta ja ovat Bernissä vain käymässä. Basel sijaitsee Sveitsissä aivan Ranskan ja Saksan rajalla, ja Engels pendelöi rajan yli yliopistoon.
Myös hänen mukaansa Sveitsin on parempi pysytellä Naton ja Euroopan unionin ulkopuolella.
”On todella tärkeää, että Sveitsi pysyy neutraalina. Se auttaa myös taloutta", Engels arvelee.
PULLI näkee Suomen nopean Nato-päätöksen olleen mahdollinen, koska Suomessa on vahva luotto poliittisiin päättäjiin.
”Kansa saadaan nopeasti mukaan, kun poliitikot päättävät jotain. Sveitsissä ei ole tällaista traditiota.”
Sveitsissä keskusvaltaan suhtaudutaan epäilleen. Sveitsissä ei ole yhtä presidenttiä eikä pääministeriä. Liittoneuvoston eli hallituksen ministerit ovat vuoden kerrallaan presidenttivuorossa.
Kansanäänestykset ovat usein vaaleja suurempia järistyksiä.
Oikeistopopulistinen Sveitsin kansanpuolue yrittääkin kansalaisaloitteen kautta saada erittäin tiukan kirjauksen puolueettomuudesta Sveitsin perustuslakiin. Asiasta äänestetään lähivuosina.
”Jos kansanäänestys menee läpi, se tarkoittaa takapakkia Sveitsin kansanväliselle yhteistyölle”, Pulli sanoo.
SVEITSIN itäosasta Graubündenistä kotoisin olevat Ivo Capaul ja Anita Caduff jonottavat Bernissä tutustumaan Sveitsin parlamenttitaloon.
Capaul kannattaa Sveitsin pysymistä puolueettomana, mutta vastustaa oikeistopopulistien kansalaisaloitetta tiukan linjan tulkinnasta.
”Se veisi liikaa joustonvaraa reagoida kriiseihin ja vaikeuttaisi Sveitsin osallistumista esimerkiksi EU:n pakotelinjaan.”
Kylläpä nyt on laajasti kokoava sotilaspoliittinen katsaus tässä. Saksan puolustuspoliittisen julistuksen 2022 ja todellisuudessa tehdyn välinen kuilu näyttää aivan järisyttävältä, Että onko ne oikeasti tehneet mitään Bundeswehrin ylösajamiseksi:
"Meanwhile, Europe has failed to make the necessary investments in increased industrial production capacity and defence spending. With the notable exception of Poland, many national commitments to significant additional defence spending have either not yet materialised or are not slated to take effect for several years. The most obvious example is Germany, which shortly after the Russian invasion made a public commitment to spend 2% of GDP on defence by 2024, in addition to a one-off €100 billion investment in revitalising Bundeswehr capabilities. However, only €1.5 billion from the fund had actually been spent by mid-2023, and the defence budget as a whole actually decreased slightly compared to 2022."
https://www.rusi.org/explore-our-re...e-deter-russia-without-large-scale-us-support
7 December 2023Long Read
NATO’s European members must ramp up investment in ammunition production and focus military training and force structures against key mission sets to credibly deter Russia from exploiting a clash between the US and China in the late 2020s as an opportunity to break Article 5 in Europe.
Throughout 2023, the UK and most NATO allies have been understandably preoccupied with the need to support Ukraine, tackling a range of economic and social challenges, and most recently the sudden explosion of violence in the Middle East. However, the number of acute short-term challenges has distracted political and public attention away from the rising danger of an even more serious conflict in the coming years. Put simply, Russia has now transitioned its economy onto a war footing; US production is not sufficient to replenish its own stockpiles and fulfil Ukraine’s needs; and European countries are trying to manage an increasingly dangerous situation from an unsustainable peacetime defence and industrial posture. This would not be such a serious risk were it not for the fact that the US military is increasingly facing a threat that it cannot overmatch from Chinese forces in the Indo-Pacific. NATO is currently heavily dependent on the US in a wide range of key areas – most notably the ability to roll back Russian ground-based air defences from the air, as well as ammunition resupply, tanker aircraft, command and control and satellite capabilities. In the event of a clash with China in the Indo-Pacific that removes the capacity for large-scale US military reinforcement and support elsewhere, Europe will be left vulnerable to concurrent military aggression by Russia.
...
"Meanwhile, Europe has failed to make the necessary investments in increased industrial production capacity and defence spending. With the notable exception of Poland, many national commitments to significant additional defence spending have either not yet materialised or are not slated to take effect for several years. The most obvious example is Germany, which shortly after the Russian invasion made a public commitment to spend 2% of GDP on defence by 2024, in addition to a one-off €100 billion investment in revitalising Bundeswehr capabilities. However, only €1.5 billion from the fund had actually been spent by mid-2023, and the defence budget as a whole actually decreased slightly compared to 2022."
https://www.rusi.org/explore-our-re...e-deter-russia-without-large-scale-us-support
Europe Must Urgently Prepare to Deter Russia Without Large-Scale US Support
Professor Justin Bronk7 December 2023Long Read
NATO’s European members must ramp up investment in ammunition production and focus military training and force structures against key mission sets to credibly deter Russia from exploiting a clash between the US and China in the late 2020s as an opportunity to break Article 5 in Europe.
Throughout 2023, the UK and most NATO allies have been understandably preoccupied with the need to support Ukraine, tackling a range of economic and social challenges, and most recently the sudden explosion of violence in the Middle East. However, the number of acute short-term challenges has distracted political and public attention away from the rising danger of an even more serious conflict in the coming years. Put simply, Russia has now transitioned its economy onto a war footing; US production is not sufficient to replenish its own stockpiles and fulfil Ukraine’s needs; and European countries are trying to manage an increasingly dangerous situation from an unsustainable peacetime defence and industrial posture. This would not be such a serious risk were it not for the fact that the US military is increasingly facing a threat that it cannot overmatch from Chinese forces in the Indo-Pacific. NATO is currently heavily dependent on the US in a wide range of key areas – most notably the ability to roll back Russian ground-based air defences from the air, as well as ammunition resupply, tanker aircraft, command and control and satellite capabilities. In the event of a clash with China in the Indo-Pacific that removes the capacity for large-scale US military reinforcement and support elsewhere, Europe will be left vulnerable to concurrent military aggression by Russia.
...
Isojen rahamäärien käyttö lyhyessä ajassa on vaikeaa, ja aivan erityisen vaikeaa se on byrokraattisessa Sakssa.
Coffee Man
Respected Leader
Malli, jolla joukkoja monessa Nato-maassa rekrytoidaan, ei Michtan mielestä sovellu tuottamaan lukumääräisesti niin vahvoja asevoimia kuin Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne edellyttäisi.
– Viiden ja puolen miljoonan asukkaan Suomi kykenee tuottamaan 280 000 sotilaan joukot, mutta Britannia suunnittelee supistavansa armeijaansa entisestään, Saksalla on vaikeuksia asevoimiensa uudelleen pystyttämisessä ja Puolassa kuulemma ajatellaan, että 300 000 sotilaan armeija ei ole mahdollinen, Michta sanoo.
Viime kädessä kyse ei ole hänen mukaansa mistään muusta kuin riittävästä poliittisesta tahdosta.
– Viittaan päätteeksi venäläiseen heittoon: ellet halua ruokkia omaa armeijaasi, päädyt ruokkimaan jonkun muun armeijaa. Naton ja eritoten rajavaltioiden olisi syytä ymmärtää, että tämä saattaa olla elämän ja kuoleman kysymys, hän toteaa.
Huippututkija ihmettelee: 5,5 miljoonan asukkaan Suomella 280000 sotilaan joukot | Verkkouutiset
Huippututkija ihmettelee: 5,5 miljoonan asukkaan Suomella 280000 sotilaan joukot | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Ukrainan naapurimaa ostaa USA:sta 2,5 miljardilla dollarilla tankkeja – ja lentäviä telamiinoja 80 000 000 dollarilla
Itäinen Keski-Eurooppa aseistautuu nyt urakalla.
(Romania)
Ukrainan naapurimaa ostaa USA:sta 2,5 miljardilla dollarilla tankkeja – ja lentäviä telamiinoja 80 000 000 dollarilla
Itäinen Keski-Eurooppa aseistautuu nyt urakalla.www.tekniikkatalous.fi
Lentävä telamiina
Kun luuli kaikki virheet keksityn niin aina vaan syntyy uusia kukkia
Javelin on nyt lentävä telamiina. Get over it.
setämies
Kenraali
Vastoin yleistä tietoa, kovassa paikassa myös telamiina lasketaan heitteeksi.Lentävä telamiina
Kun luuli kaikki virheet keksityn niin aina vaan syntyy uusia kukkia
Javelin on nyt lentävä telamiina. Get over it.
Panssari Salama
Respected Leader
Kai turvallisuuspoliittinen ympäristö elää myös Pohjolan yhteisen puolustussuunnitelman valmistelussa ja valmistuessa niin laitetaan tämä video tänne.
Liekö tästä Naton tulevasta suunnitelmasta paljoa julkisuuteen kerrottavaa, mutta toivottavasti ruåtsalaisten Pohjoisen Lukko I19 saa selkeän etupainotteisen roolin Suomen Lappiin. On kyllä kova pumppu, meillä ilmeisesti (harjoitusten perusteella) Moottoroidut taisteluosastot osa pohjoisen puolustusta Kainuun ja Sodankylän kouluttamien taisteluosastojen tukena. I19 nähty Lapissa ja Norjassa yhdessä suomalaisten kanssa, kuten videossakin vilahtaa.
Hieno video, tervetuloa välkommen!
Liekö tästä Naton tulevasta suunnitelmasta paljoa julkisuuteen kerrottavaa, mutta toivottavasti ruåtsalaisten Pohjoisen Lukko I19 saa selkeän etupainotteisen roolin Suomen Lappiin. On kyllä kova pumppu, meillä ilmeisesti (harjoitusten perusteella) Moottoroidut taisteluosastot osa pohjoisen puolustusta Kainuun ja Sodankylän kouluttamien taisteluosastojen tukena. I19 nähty Lapissa ja Norjassa yhdessä suomalaisten kanssa, kuten videossakin vilahtaa.
Hieno video, tervetuloa välkommen!
Olisiko täällä ajankohtainen?
yle.fi
"Jos kriisi tai sota tulee" – Ruotsissa jaetaan esite sota- ja kriisivalmisteluista ensimmäisen kerran sitten kylmän sodan
Sotaan liittyviä neuvoja tarjoavaa esitettä ryhdyttiin jakamaan vuonna 1943. Nyt on otettu ensimmäinen uusintapainos vuosikymmeniin.
yle.fi
"Puolet kansasta sanoo, että Suomen on varauduttava lähivuosina sotaan"
Pikemminkin 13 % on eri mieltä.
"Vastaajista 26 prosenttia sanoi, että ei ole väitteen kanssa samaa eikä eri mieltä, ja noin 10 prosenttia vastasi, että ei osaa sanoa. Suomalaisista 13 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisten ei tarvitse varautua lähivuosina sotaan."
www.hs.fi
Pikemminkin 13 % on eri mieltä.
"Vastaajista 26 prosenttia sanoi, että ei ole väitteen kanssa samaa eikä eri mieltä, ja noin 10 prosenttia vastasi, että ei osaa sanoa. Suomalaisista 13 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisten ei tarvitse varautua lähivuosina sotaan."
HS-gallup | Puolet kansasta sanoo, että Suomen on varauduttava lähivuosina sotaan
Suomalaisten vähemmistö on sitä mieltä, että lännen pitäisi alkaa suostutella Ukrainaa rauhaan.
www.hs.fi
Viimeksi muokattu:
Tätä minäkin olen ihmetellyt viime päivien uutisoinnissa, joiden mukaan vuoden-kahden sisällä pilliin vihellettäisiin. Millä ihmeen kalustolla sieltä tullaan? Jos useiden kymmenien vuosien aikana valmistettu neukkukalusto ei riitä Ukrainassa, niin miten ihmeessä ryssä kykenee muutamassa vuodessa valmistamaan edes samankokoisen bändin tänne tulemaan?
Erittäin hyvä juttu, jossa Penttilä ja Raik kertovat maailmanjärjestyksen muutoksesta.
Venäjä ja Iran hämmensivät Gazan kriisin taustalla. Myös Kiina haluaa uuden maailmanjärjestyksen, ja oikeastaan Venäjä on vain pieni polttoainevarasto ja ydinasekumppani.
Se ratkaistaan pitkälti Ukrainassa. Näin ollen Ukraina ei taistele vain itsensä ja Euroopan puolesta, vaan se on ketjussa koko lännen vartijana.
yle.fi
Venäjä ja Iran hämmensivät Gazan kriisin taustalla. Myös Kiina haluaa uuden maailmanjärjestyksen, ja oikeastaan Venäjä on vain pieni polttoainevarasto ja ydinasekumppani.
Se ratkaistaan pitkälti Ukrainassa. Näin ollen Ukraina ei taistele vain itsensä ja Euroopan puolesta, vaan se on ketjussa koko lännen vartijana.
Maailma palaa pahemmin kuin aikoihin, ja takaa paljastuu iso kehityskulku
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, miksi maailmassa käydään nyt kahta raakaa ja merkittävää sotaa.
yle.fi