Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Nyt kun saataisiin Puola mukaan JEFfiin, niin siinä olisi hyvä liittokunta sekä sotilaallisesti että poliittisesti. NATO ja EU saattavat olla melko pehmoisia, ja kuka tietää minkälaiset päämiehet ja hallitukset tulee näihin Euroopan suurvaltoihin. Kun saksaa hallitsee AfD ja ranskaa lepen, pitää olla suunnitelmat valmiina.

Mette :love:

www.hs.fi

HS-analyysi | Kun Macron ja Scholz horjuvat, esiin astuu nainen Pohjolasta

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen tekee täyskäännöstä EU-politiikassa ja muovaa unionin toimia Ukrainan tukemiseksi ja maahanmuuton torjumiseksi, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.
www.hs.fi www.hs.fi

Kun Macron ja Scholz horjuvat, esiin astuu nainen Pohjolasta​

HS-analyysi|Tanskan pääministeri Mette Frederiksen tekee täyskäännöstä EU-politiikassa ja muovaa unionin toimia Ukrainan tukemiseksi ja maahanmuuton torjumiseksi, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.

Tilaajille
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen maalasi perinteisessä uudenvuodenpuheessaan inhorealistisen kuvan Tanskan turvallisuustilanteesta. Frederiksenin mukaan maan täytyy nyt vahvistaa puolustustaan, ”ettei kaikki menisi päin helvettiä”.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen maalasi perinteisessä uudenvuodenpuheessaan inhorealistisen kuvan Tanskan turvallisuustilanteesta. Frederiksenin mukaan maan täytyy nyt vahvistaa puolustustaan, ”ettei kaikki menisi päin helvettiä”. Kuva: Mads Claus Rasmussen / AFP
Kuuntele juttu
Jarno Hartikainen HS

11:00
Bryssel

Euroopan unionilla on vaarallinen johtajuusvaje. Sen kaksi suurinta jäsenmaata, Saksa ja Ranska, ovat poliittisesti sekaisin.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutui uudenvuodenpuheessaan myöntämään, että syöksi maansa poliittiseen kaaokseen kesäkuussa ilmoittaessaan ennenaikaisista parlamenttivaaleista. Maalla on nyt kolmas pääministeri alle vuoden sisään, ja presidentti itse on epäsuositumpi kuin koskaan.

Saksassa Olaf Scholzin eripurainen liikennevalohallitus kaatui marraskuussa, ja uudet vaalit järjestetään 23. helmikuuta. Ilmapiiri on tulehtunut ja retoriikka kovaa, joten vaalien jälkeisistä koalitioneuvotteluista voi odottaa pitkällisiä ja vaikeita.

Vaaralliseksi tilanteen tekee se, että Donald Trump palaa Yhdysvaltain presidentiksi tammikuun 20. päivä, ja voi tehdä nopeita ja yllättäviä päätöksiä Ukrainan tuen ja Euroopan turvallisuuden kannalta. EU:n reagointikykyä heikentää se, että mitkään merkittävät uudet aloitteet eivät unionissa etene ilman Saksan ja Ranskan siunausta.

Tässä tilanteessa Eurooppa tarvitsee uusia aloitteentekijöitä. Johtajuutta pyrkii ottamaan muun muassa Puolan pääministeri Donald Tusk, joka on ryhtynyt tiivistämään suhteita Baltiaan ja Pohjoismaihin ja kokoamaan pohjoista maablokkia, joka voisi olla vaikutusvaltainen erityisesti puolustusta ja turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa.

Puolan EU-suhde ei kuitenkaan ole ongelmaton, ja kotimaan politiikassa Tusk on ahtaalla.

Suuren eurooppalaisen johtajan viittaa harteilleen sovittelee myös Italian Giorgia Meloni, joka on pystynyt tuomaan Italian politiikkaan harvinaista vakautta. Hänen vaikutusvaltaansa kuitenkin kaventaa se, että osa EU-johtajista ja Euroopan parlamentista edelleen karsastaa yhteistyötä Melonin edustaman laitaoikeiston kanssa.

Johtajuutta on kuitenkin monenlaista, ja vaikka isoilla jäsenmailla on aina koon tuomaa valtaa, pienikin jäsenmaa voi käyttää ajatuksen ja aloitteen voimaa. Sitä käyttämällä Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on noussut EU-kentillä näkyvään rooliin.

Tämä oli nähtävillä joulukuussa EU-johtajien huippukokouksen yhteydessä.

Kokouksen alla Naton pääsihteeri Mark Rutte kutsui koolle pienen piirin illallisen, jonka aiheena oli Ukrainan tuki ja tulevaisuus. Tämä oli myös EU-huippukokouksen pääteema, mutta illallispöydässä Rutten residenssillä johtajilla oli mahdollisuus vapaampaan ja luottamukselliseen keskusteluun.

Illallispöydässä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja suurten jäsenmaiden ja EU-instituutioiden johtajien kanssa istui myös Frederiksen. Tanska on profiloitunut vahvana Ukrainan tukijana, ja Frederiksen edusti illallisella Baltiaa ja Pohjoismaita.

Naton pääsihteeri Mark Rutte isännöi joulukuussa illallista, jonka aiheena oli Ukrainan tulevaisuus. Illallisella olivat edustettuina Ukraina, Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Puola, Hollanti ja Tanska sekä Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto.

Naton pääsihteeri Mark Rutte isännöi joulukuussa illallista, jonka aiheena oli Ukrainan tulevaisuus. Illallisella olivat edustettuina Ukraina, Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Puola, Hollanti ja Tanska sekä Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto. Kuva: Mark Rutten X-tili
Seuraavana aamuna, ennen virallisen huippukokouksen alkua Frederiksen johti puhetta myös toisessa vaikutusvaltaisessa pienen piirin kokouksessa. Sen teemana oli maahanmuuton torjuminen.

Tanskan kovaa maahanmuuttolinjaa on aiemmin karsastettu muualla Euroopassa, mutta poliittiset tuulet ovat kääntyneet, ja Tanska johtaa nyt niin kutsuttujen innovatiivisten ratkaisuiden valmistelua EU:ssa. Kovempaa maahanmuuttolinjaa vaativa samanmielisten maiden ryhmä kokoontui päämiestasolla nyt toista kertaa, ja mukana kokouksessa oli myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Tanskan johtama valmistelutyö on jo vaikuttanut komission linjaan, ja lakiesitysten valmistelu on siirtynyt komission virkakoneistolle.

Lue lisää: Sekalainen joukko kokoontui vaatimaan maahanmuuton kiristyksiä – Ilmapiiri on täysin uusi

Ja kun EU-johtajien huippukokous pääsi alkamaan, Tanskan aloitteellisuus näkyi vielä kolmannen kerran. Kokouksessa Zelenskyi esitti EU-maiden johtajille toiveen, että muut maat seuraisivat Tanskan mallia ja investoisivat Ukrainan puolustusteollisuuteen.

Frederiksen vieraili Kiovassa marraskuussa ja ilmoitti Tanskan antavan Ukrainalle 130 miljoonaa euroa kotimaisen drooni- ja ohjustuotannon kasvattamiseen. Näin Ukraina pystyy nopeammin tuottamaan materiaalia rintamalle.

Huippukokouksen jälkeen von der Leyen lupasi, että EU aikoo valmistella toimia Tanskan esimerkin pohjalta.

Tanskan aloitteellisuutta voi pitää yllättävänä, sillä maa ei ole aiemmin profiloitunut EU-kentillä erityisen näkyvästi. Se ei ole ”pyrkinyt kaikkiin ytimiin”, vaan päinvastoin suojellut 1990-luvulla neuvoteltuja vapautuksia EU-yhteistyöstä.

Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan näyttää kuitenkin muuttaneen tanskalaisten ajattelua. Tanska luopui puolustuspolitiikkaa koskevasta erivapaudesta suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Frederiksen on myös julkisesti sanonut, että uudessa turvallisuustilanteessa Tanska on valmis etsimään ratkaisuja puhtaalta pöydältä. Yhteisvastuuta aiemmin karsastanut maa ei enää poissulje yhteisvelkaa ja on valmis kasvattamaan EU-budjettia.

Tanskan yleisradion pitkäaikainen EU-kirjeenvaihtaja Ole Ryborg arvioi hiljattain kolumnissaan, että Frederiksenin johdolla Tanska on tekemässä suurinta EU-politiikan suunnanmuutosta 30 vuoteen.

Aloitteellisuus ja avoimuus tuovat Tanskan neuvottelupöytiin. Frederiksen on myös suorasukainen puhuja. Merkitystä on silläkin, että Frederiksenillä on uskottavuutta kollegoidensa silmissä. Vuodesta 2019 maataan johtanut Frederiksen on yksi pitkäaikaisimmista istuvista pääministereistä Euroopassa.

Pian Frederiksenillä onkin käsissä ainutlaatuinen tilaisuus päästä muovaamaan EU:n linjaa, kun Tanska heinäkuussa ottaa vastaan jäsenmaiden neuvoston kiertävän puheenjohtajuuden.
 
Itsetuntoa hivelevä lausunto. Mutta pelottava, joskin britti haukkuu omaansa toki poliittisin tavoittein.
One big difference to 1938 is that UK is no longer a military power. Under former Defence Secretary Ben Wallace, the UK provided a lot of its inventory to Ukraine but failed to reprovision at home. A senior NATO official told me recently that the UK is now regarded as one of the weaker military contributors to NATO. Poland and Finland are now the two most impressive military powers facing Russia
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä havainto Chamberlainista oli hyvä!
It was in the 1934 budget that Britain decided to double the size of its air force from 42 to 84 squadrons. That decision, known as Scheme A, was then succeeded at regular intervals by new expansion schemes until Scheme M at the end of 1938. It surprises everyone when they discover that the Chancellor of the Exchequer who approved Scheme A was none other than Neville Chamberlain. So, the great political appeaser of 1938 was the same man who contributed to the RAF being ready to defeat the Luftwaffe in 1940.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.rusi.org

Will 2025 be a Repeat of 1938 for Europe?

It is tempting to compare the two years. Any deal that Trump negotiates with Putin may have similar features to Munich: land for temporary peace. The West has already weakened its negotiating position by taking immediate NATO membership for Ukraine off the table. So what will happen if Putin...
www.rusi.org www.rusi.org
 
Trump ja Putin meinaa tavata. Suomi on jo ryssän toimesta suljettu pois mahdollisena tapaamispaikkana. Duuman kansanedustaja ehdotteli lehdessä unkaria. Nyt Sveitsi ilmoittautuu...

Sveitsi valmis isännöimään Trumpin ja Putinin tapaamista – Ei pidättäisi Putinia​

Sveitsi on ilmoittanut olevansa valmis isännöimään USA:n presidentiksi valitun Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välistä tapaamista. Asiasta kertoo Sveitsin ulkoministeriön viestintäjohtaja Nicolas Bideau sveitsiläiselle Le Temps -sanomalehdelle ukrainalaismedia Kyiv Independentin mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

www.iltalehti.fi

Lähteet väittivät, että USA kiristää Ukrainaa – Puolalta tyly kommentti, IL seuraa sotaa

Iltalehti seuraa Ukrainan sotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
Magdalena Andersson puhuu asiaa. Yhdessä pohjoismaat ovat vahvempia.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010957917.html

Magdalena Andersson puhuu suunsa puhtaaksi Ruotsin virheistä IS:n haastattelussa – ”Te ette tehneet niitä”​

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja ja entinen pääministeri Magdalena Andersson ylistää Suomen viranomaisten toimintaa Itämerellä. IS haastatteli oppositiojohtajaa Sälenissa.
...

"– Meidän täytyy varautua siihen, että nämä ajat tulevat kestämään pitkään. Ehdotin jo kaksi vuotta sitten, että Pohjoismaiden tulisi perustaa yhteinen neuvosto, jossa voisimme todella istua alas ja pohtia yhteistä puolustustamme ja kohdistaa resursseja parhaalla tavalla. Uskon sen olevan hyvä idea myös nyt.

Hän mainitsi neuvostosta myös puheessaan, jonka hän piti Sälenissa sunnuntaina."
...

"Tulisiko Suomen ja Ruotsin tiivistää kahdenkeskistä puolustusyhteistyötään nyt entisestään, mikäli Nato heikentyy sisäisiin kiistoihin muun muassa Grönlannista?

– Ensinnäkin tapa, jolla Donald Trump on puhunut Grönlannista, on täysin hyväksymätön. Viimeinen asia, jota kaipaamme lännessä nyt, on jännitteitä puolustusliiton sisällä.

– Ajattelen, että on hyvä, että Suomi ja Ruotsi jatkaisivat yhteisen puolustuksensa lujittamista ja läheistä yhteistyötä yhdessä muidenkin Pohjoismaiden kanssa."
 
www.is.fi

Naton Euroopan komentajalta poikkeuksellinen puheenvuoro Venäjästä

Euroopan Nato-komentaja syyttää Venäjää ”epävakauttamiskampanjasta” Nato-maita kohtaan. Kenraali otti esille Itämeren tapahtumat.
www.is.fi www.is.fi

Varsinainen puheenvuoro:

It requires continuing investment and we've heard some about that today already. It requires continuing investment in human capital in political capital and in financial Capital.

We have a lot of work to do in that regard inside the alliance. We applaud Sweden's expenditures well over 2%. 2.4 going to 2.6, but as we look into the future, as we look at the NATO defense planning process, we have specific capabilities targets that we're putting into place now and those are going to require more than 2%. They're going to require more than 2.6%, they're going to require it all across the alliance and I think we all are coming to grips with.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
skärdis kirjoitti:
Näin on! Tiukassa paikassa ruotsalaiset ovat aina valmiina taistelemaan viimeiseen suomalaiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaikki apu otetaan vastaan, ihan niin kuin Talvisodassakin. Ruotsi on tässä kaapelihässäkässä ollut ensimmäisten ja voimakkaimmin tukevien joukossa. Kolme laivaa ja valvontakone tulossa Belos-avun lisäksi.

Sen sijaan saa nähdä, tuleeko USA:sta yhtään mitään. Hollannin BMD-kykyinen (ainoa siihen kykenevä paatti Euroopassa) on kuitenkin seilaamassa Itämerelle.

NATO ei tässä pysty tai pystynyt tekemään yksimielistä päätöstä, mikä tuli ilmi tuosta YLE:n artikkelin muotoilusta: https://yle.fi/a/74-20136426

"Nopeasti kasaan pantu kokous on Itämeren mailta osoitus siitä, että ne ovat vakavissaan. Presidentit, pääministerit ja Saksan liittokansleri tulevat itse paikalle.

Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin sekä Naton ja EU:n kokous on epävirallinen. Kokous ei tee päätöksiä vaan kirjoittaa yhteisen lausuman. Siinä käsitellään Nato-maiden vastausta tuhotöihin, uusien valvontateknologioiden käyttöä ja Venäjän öljyä kuljettavan varjolaivaston kulun estämistä oikeuden tulkintaa muuttamalla.

Vaikka Suomi toisaalta korostaa tämän olevan Nato-kokous, osa turvallisuuspolitiikan lähteistä puhuu mieluummin Itämeren maiden kokouksesta. Näin siksi, että muut Nato-maat eivät närkästyisi Itämeren maaryhmän toimiessa keskenään. Nato ei tarvitse enempää sisäisiä jakolinjoja."
-----------------------------------------

Joten parempi olla kiitollinen ruåttalaisten avusta. Luuletko että Unkari tai Slovakia lähtisi NATO:n osana tekemään virallista päätöstä Itämerellä tehtävistä kovista toimenpiteistä?
 
Viimeksi muokattu:
Tämän mukaan molempien maiden Nato-prosessin aikana Suomi ja Ruotsi laativat kulissien takana yhteiset puolustussuunnitelmat Venäjän hyökkäyksen varalta.

www.is.fi

Ruotsin ex-puolustusministeri paljastaa, kuinka Suomi ja Ruotsi varautuivat kaikessa hiljaisuudessa sotaan

Ruotsin entinen puolustusministeri ja nykyinen puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist kertoo uusia tietoja IS:n haastattelussa siitä, kuinka Suomi ja Ruotsi tekivät kaikessa hiljaisuudessa yhteisen suunnitelman Pohjolan puolustamiseksi.
www.is.fi www.is.fi


Suomi ja Ruotsi varautuivat yhdessä pahimpaan tilanteeseen eli sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa.

Ruotsin puolustusministerinä 2014–2022 toiminut Peter Hultqvist paljastaa Ilta-Sanomien haastattelussa, kuinka Suomen ja Ruotsin puolustushallinnot valmistelivat Nato-jäsenyysprosessin alla kaikessa hiljaisuudessa yhteistä suunnitelmaa sille, jos Venäjä päättäisi hyökätä Suomeen.

– Se oli viesti Venäjälle. Halusimme osoittaa, että tiedämme mitä he tekevät ja että olemme valmiita toimimaan yhdessä, jos se on tarpeen, Hultqvist kertoo IS:n haastattelussa Ruotsin Sälenissa.

– En voi kertoa tarkkoja yksityiskohtia, mutta se oli realiteettia, että kuinka voimme puolustaa maitamme. Oli kysymys siitä, kuinka voimme käyttää resurssejamme Suomen ja Ruotsin kesken mahdollisimman tehokkaasti jos jotain tapahtuu tai tulisi tarve operoida yhdessä.
 
Ennen Nato-aikaa Suomi korjasi lainsäädäntöään joka mahdollisti Ruotsin sotilaallisen avustamisen kriisiaikoina. Paljon puhuttiin Gotlannin tapauksesta.
Saiko Ruotsi kirjattua omiin lakikokoelmiinsa vastaavaa? Muistini mukaan, Suomen ollessa sodassa, heidän lakiinsa vedoten mitään apua ei olisi herunut Ruotsista.
Olenko väärässä?

Joten oma suhtautumiseni Ruotsin apuun ja tahtoon auttaa on vieläkin pienen epäilyksen siivittämää.
 
aev kirjoitti:
Ennen Nato-aikaa Suomi korjasi lainsäädäntöään joka mahdollisti Ruotsin sotilaallisen avustamisen kriisiaikoina. Paljon puhuttiin Gotlannin tapauksesta.
Saiko Ruotsi kirjattua omiin lakikokoelmiinsa vastaavaa? Muistini mukaan, Suomen ollessa sodassa, heidän lakiinsa vedoten mitään apua ei olisi herunut Ruotsista.
Olenko väärässä?

Joten oma suhtautumiseni Ruotsin apuun ja tahtoon auttaa on vieläkin pienen epäilyksen siivittämää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jo ennen Ruotsin NATO-jäsenyyttä testattiin yllätysharjoituksella Bodenissa olevan Norrbottenin mekanisoidun prikaatin siirtymistä Rovajärvelle ja siirtymistä osaksi suomalaista yhtymää.

Sinne tuli ja oli valmiina sotatoimiin. Mistään muusta maasta ei tällaista maavoimien apua olisi voinut tulla tuossa aikataulussa.
 
Stubbin, Rutten ja Viron pm:n tiedotustilaisuus päättyi ja täytyy sanoa että oli Stubbin suvereenia hallintaa. Helposti hymyillen. Hallinta ei säröillyt millään tavalla kun tuli kysymys Puolan ja Norjan välillä olevan öljyputken päällä pörräävästä varjolaivaston varjolaivasta.

Kyllä se on hyvä kriisiajan presidentti, rauhalllisuus varmastikin liittyy uber-urheilullisuuteensa ja kansainvälisyyshän on hänellä verissä kun kolmas kotimainen kieli on perheen kotikielenä jne.

Nyt kelpasi olla suomalainen.
 
Myrskyhiiri kirjoitti:
Kyllä se on hyvä kriisiajan presidentti, rauhalllisuus varmastikin liittyy uber-urheilullisuuteensa ja kansainvälisyyshän on hänellä verissä kun kolmas kotimainen kieli on perheen kotikielenä jne.
Klikkaa laajentaaksesi...
Urheilusta en tiedä, mutta keskiverto poliitikon suorituskyky menee tuollaisessa tilaisuudessa jo siihen, että kohta pitää puhua ulkomaankieltä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top