Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
YliKoo
Greatest Leader
Nyt kun saataisiin Puola mukaan JEFfiin, niin siinä olisi hyvä liittokunta sekä sotilaallisesti että poliittisesti. NATO ja EU saattavat olla melko pehmoisia, ja kuka tietää minkälaiset päämiehet ja hallitukset tulee näihin Euroopan suurvaltoihin. Kun saksaa hallitsee AfD ja ranskaa lepen, pitää olla suunnitelmat valmiina.
Mette
www.hs.fi
Tilaajille
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen maalasi perinteisessä uudenvuodenpuheessaan inhorealistisen kuvan Tanskan turvallisuustilanteesta. Frederiksenin mukaan maan täytyy nyt vahvistaa puolustustaan, ”ettei kaikki menisi päin helvettiä”. Kuva: Mads Claus Rasmussen / AFP
Kuuntele juttu
Jarno Hartikainen HS
11:00
Bryssel
Euroopan unionilla on vaarallinen johtajuusvaje. Sen kaksi suurinta jäsenmaata, Saksa ja Ranska, ovat poliittisesti sekaisin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutui uudenvuodenpuheessaan myöntämään, että syöksi maansa poliittiseen kaaokseen kesäkuussa ilmoittaessaan ennenaikaisista parlamenttivaaleista. Maalla on nyt kolmas pääministeri alle vuoden sisään, ja presidentti itse on epäsuositumpi kuin koskaan.
Saksassa Olaf Scholzin eripurainen liikennevalohallitus kaatui marraskuussa, ja uudet vaalit järjestetään 23. helmikuuta. Ilmapiiri on tulehtunut ja retoriikka kovaa, joten vaalien jälkeisistä koalitioneuvotteluista voi odottaa pitkällisiä ja vaikeita.
Vaaralliseksi tilanteen tekee se, että Donald Trump palaa Yhdysvaltain presidentiksi tammikuun 20. päivä, ja voi tehdä nopeita ja yllättäviä päätöksiä Ukrainan tuen ja Euroopan turvallisuuden kannalta. EU:n reagointikykyä heikentää se, että mitkään merkittävät uudet aloitteet eivät unionissa etene ilman Saksan ja Ranskan siunausta.
Tässä tilanteessa Eurooppa tarvitsee uusia aloitteentekijöitä. Johtajuutta pyrkii ottamaan muun muassa Puolan pääministeri Donald Tusk, joka on ryhtynyt tiivistämään suhteita Baltiaan ja Pohjoismaihin ja kokoamaan pohjoista maablokkia, joka voisi olla vaikutusvaltainen erityisesti puolustusta ja turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa.
Puolan EU-suhde ei kuitenkaan ole ongelmaton, ja kotimaan politiikassa Tusk on ahtaalla.
Suuren eurooppalaisen johtajan viittaa harteilleen sovittelee myös Italian Giorgia Meloni, joka on pystynyt tuomaan Italian politiikkaan harvinaista vakautta. Hänen vaikutusvaltaansa kuitenkin kaventaa se, että osa EU-johtajista ja Euroopan parlamentista edelleen karsastaa yhteistyötä Melonin edustaman laitaoikeiston kanssa.
Johtajuutta on kuitenkin monenlaista, ja vaikka isoilla jäsenmailla on aina koon tuomaa valtaa, pienikin jäsenmaa voi käyttää ajatuksen ja aloitteen voimaa. Sitä käyttämällä Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on noussut EU-kentillä näkyvään rooliin.
Tämä oli nähtävillä joulukuussa EU-johtajien huippukokouksen yhteydessä.
Kokouksen alla Naton pääsihteeri Mark Rutte kutsui koolle pienen piirin illallisen, jonka aiheena oli Ukrainan tuki ja tulevaisuus. Tämä oli myös EU-huippukokouksen pääteema, mutta illallispöydässä Rutten residenssillä johtajilla oli mahdollisuus vapaampaan ja luottamukselliseen keskusteluun.
Illallispöydässä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja suurten jäsenmaiden ja EU-instituutioiden johtajien kanssa istui myös Frederiksen. Tanska on profiloitunut vahvana Ukrainan tukijana, ja Frederiksen edusti illallisella Baltiaa ja Pohjoismaita.
Naton pääsihteeri Mark Rutte isännöi joulukuussa illallista, jonka aiheena oli Ukrainan tulevaisuus. Illallisella olivat edustettuina Ukraina, Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Puola, Hollanti ja Tanska sekä Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto. Kuva: Mark Rutten X-tili
Seuraavana aamuna, ennen virallisen huippukokouksen alkua Frederiksen johti puhetta myös toisessa vaikutusvaltaisessa pienen piirin kokouksessa. Sen teemana oli maahanmuuton torjuminen.
Tanskan kovaa maahanmuuttolinjaa on aiemmin karsastettu muualla Euroopassa, mutta poliittiset tuulet ovat kääntyneet, ja Tanska johtaa nyt niin kutsuttujen innovatiivisten ratkaisuiden valmistelua EU:ssa. Kovempaa maahanmuuttolinjaa vaativa samanmielisten maiden ryhmä kokoontui päämiestasolla nyt toista kertaa, ja mukana kokouksessa oli myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Tanskan johtama valmistelutyö on jo vaikuttanut komission linjaan, ja lakiesitysten valmistelu on siirtynyt komission virkakoneistolle.
Lue lisää: Sekalainen joukko kokoontui vaatimaan maahanmuuton kiristyksiä – Ilmapiiri on täysin uusi
Ja kun EU-johtajien huippukokous pääsi alkamaan, Tanskan aloitteellisuus näkyi vielä kolmannen kerran. Kokouksessa Zelenskyi esitti EU-maiden johtajille toiveen, että muut maat seuraisivat Tanskan mallia ja investoisivat Ukrainan puolustusteollisuuteen.
Frederiksen vieraili Kiovassa marraskuussa ja ilmoitti Tanskan antavan Ukrainalle 130 miljoonaa euroa kotimaisen drooni- ja ohjustuotannon kasvattamiseen. Näin Ukraina pystyy nopeammin tuottamaan materiaalia rintamalle.
Huippukokouksen jälkeen von der Leyen lupasi, että EU aikoo valmistella toimia Tanskan esimerkin pohjalta.
Tanskan aloitteellisuutta voi pitää yllättävänä, sillä maa ei ole aiemmin profiloitunut EU-kentillä erityisen näkyvästi. Se ei ole ”pyrkinyt kaikkiin ytimiin”, vaan päinvastoin suojellut 1990-luvulla neuvoteltuja vapautuksia EU-yhteistyöstä.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan näyttää kuitenkin muuttaneen tanskalaisten ajattelua. Tanska luopui puolustuspolitiikkaa koskevasta erivapaudesta suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen.
Frederiksen on myös julkisesti sanonut, että uudessa turvallisuustilanteessa Tanska on valmis etsimään ratkaisuja puhtaalta pöydältä. Yhteisvastuuta aiemmin karsastanut maa ei enää poissulje yhteisvelkaa ja on valmis kasvattamaan EU-budjettia.
Tanskan yleisradion pitkäaikainen EU-kirjeenvaihtaja Ole Ryborg arvioi hiljattain kolumnissaan, että Frederiksenin johdolla Tanska on tekemässä suurinta EU-politiikan suunnanmuutosta 30 vuoteen.
Aloitteellisuus ja avoimuus tuovat Tanskan neuvottelupöytiin. Frederiksen on myös suorasukainen puhuja. Merkitystä on silläkin, että Frederiksenillä on uskottavuutta kollegoidensa silmissä. Vuodesta 2019 maataan johtanut Frederiksen on yksi pitkäaikaisimmista istuvista pääministereistä Euroopassa.
Pian Frederiksenillä onkin käsissä ainutlaatuinen tilaisuus päästä muovaamaan EU:n linjaa, kun Tanska heinäkuussa ottaa vastaan jäsenmaiden neuvoston kiertävän puheenjohtajuuden.
Mette
HS-analyysi | Kun Macron ja Scholz horjuvat, esiin astuu nainen Pohjolasta
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen tekee täyskäännöstä EU-politiikassa ja muovaa unionin toimia Ukrainan tukemiseksi ja maahanmuuton torjumiseksi, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.
www.hs.fi
Kun Macron ja Scholz horjuvat, esiin astuu nainen Pohjolasta
HS-analyysi|Tanskan pääministeri Mette Frederiksen tekee täyskäännöstä EU-politiikassa ja muovaa unionin toimia Ukrainan tukemiseksi ja maahanmuuton torjumiseksi, kirjoittaa HS:n EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.Tilaajille
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen maalasi perinteisessä uudenvuodenpuheessaan inhorealistisen kuvan Tanskan turvallisuustilanteesta. Frederiksenin mukaan maan täytyy nyt vahvistaa puolustustaan, ”ettei kaikki menisi päin helvettiä”. Kuva: Mads Claus Rasmussen / AFP
Kuuntele juttu
Jarno Hartikainen HS
11:00
Bryssel
Euroopan unionilla on vaarallinen johtajuusvaje. Sen kaksi suurinta jäsenmaata, Saksa ja Ranska, ovat poliittisesti sekaisin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutui uudenvuodenpuheessaan myöntämään, että syöksi maansa poliittiseen kaaokseen kesäkuussa ilmoittaessaan ennenaikaisista parlamenttivaaleista. Maalla on nyt kolmas pääministeri alle vuoden sisään, ja presidentti itse on epäsuositumpi kuin koskaan.
Saksassa Olaf Scholzin eripurainen liikennevalohallitus kaatui marraskuussa, ja uudet vaalit järjestetään 23. helmikuuta. Ilmapiiri on tulehtunut ja retoriikka kovaa, joten vaalien jälkeisistä koalitioneuvotteluista voi odottaa pitkällisiä ja vaikeita.
Vaaralliseksi tilanteen tekee se, että Donald Trump palaa Yhdysvaltain presidentiksi tammikuun 20. päivä, ja voi tehdä nopeita ja yllättäviä päätöksiä Ukrainan tuen ja Euroopan turvallisuuden kannalta. EU:n reagointikykyä heikentää se, että mitkään merkittävät uudet aloitteet eivät unionissa etene ilman Saksan ja Ranskan siunausta.
Tässä tilanteessa Eurooppa tarvitsee uusia aloitteentekijöitä. Johtajuutta pyrkii ottamaan muun muassa Puolan pääministeri Donald Tusk, joka on ryhtynyt tiivistämään suhteita Baltiaan ja Pohjoismaihin ja kokoamaan pohjoista maablokkia, joka voisi olla vaikutusvaltainen erityisesti puolustusta ja turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa.
Puolan EU-suhde ei kuitenkaan ole ongelmaton, ja kotimaan politiikassa Tusk on ahtaalla.
Suuren eurooppalaisen johtajan viittaa harteilleen sovittelee myös Italian Giorgia Meloni, joka on pystynyt tuomaan Italian politiikkaan harvinaista vakautta. Hänen vaikutusvaltaansa kuitenkin kaventaa se, että osa EU-johtajista ja Euroopan parlamentista edelleen karsastaa yhteistyötä Melonin edustaman laitaoikeiston kanssa.
Johtajuutta on kuitenkin monenlaista, ja vaikka isoilla jäsenmailla on aina koon tuomaa valtaa, pienikin jäsenmaa voi käyttää ajatuksen ja aloitteen voimaa. Sitä käyttämällä Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on noussut EU-kentillä näkyvään rooliin.
Tämä oli nähtävillä joulukuussa EU-johtajien huippukokouksen yhteydessä.
Kokouksen alla Naton pääsihteeri Mark Rutte kutsui koolle pienen piirin illallisen, jonka aiheena oli Ukrainan tuki ja tulevaisuus. Tämä oli myös EU-huippukokouksen pääteema, mutta illallispöydässä Rutten residenssillä johtajilla oli mahdollisuus vapaampaan ja luottamukselliseen keskusteluun.
Illallispöydässä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja suurten jäsenmaiden ja EU-instituutioiden johtajien kanssa istui myös Frederiksen. Tanska on profiloitunut vahvana Ukrainan tukijana, ja Frederiksen edusti illallisella Baltiaa ja Pohjoismaita.
Naton pääsihteeri Mark Rutte isännöi joulukuussa illallista, jonka aiheena oli Ukrainan tulevaisuus. Illallisella olivat edustettuina Ukraina, Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Puola, Hollanti ja Tanska sekä Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto. Kuva: Mark Rutten X-tili
Seuraavana aamuna, ennen virallisen huippukokouksen alkua Frederiksen johti puhetta myös toisessa vaikutusvaltaisessa pienen piirin kokouksessa. Sen teemana oli maahanmuuton torjuminen.
Tanskan kovaa maahanmuuttolinjaa on aiemmin karsastettu muualla Euroopassa, mutta poliittiset tuulet ovat kääntyneet, ja Tanska johtaa nyt niin kutsuttujen innovatiivisten ratkaisuiden valmistelua EU:ssa. Kovempaa maahanmuuttolinjaa vaativa samanmielisten maiden ryhmä kokoontui päämiestasolla nyt toista kertaa, ja mukana kokouksessa oli myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Tanskan johtama valmistelutyö on jo vaikuttanut komission linjaan, ja lakiesitysten valmistelu on siirtynyt komission virkakoneistolle.
Lue lisää: Sekalainen joukko kokoontui vaatimaan maahanmuuton kiristyksiä – Ilmapiiri on täysin uusi
Ja kun EU-johtajien huippukokous pääsi alkamaan, Tanskan aloitteellisuus näkyi vielä kolmannen kerran. Kokouksessa Zelenskyi esitti EU-maiden johtajille toiveen, että muut maat seuraisivat Tanskan mallia ja investoisivat Ukrainan puolustusteollisuuteen.
Frederiksen vieraili Kiovassa marraskuussa ja ilmoitti Tanskan antavan Ukrainalle 130 miljoonaa euroa kotimaisen drooni- ja ohjustuotannon kasvattamiseen. Näin Ukraina pystyy nopeammin tuottamaan materiaalia rintamalle.
Huippukokouksen jälkeen von der Leyen lupasi, että EU aikoo valmistella toimia Tanskan esimerkin pohjalta.
Tanskan aloitteellisuutta voi pitää yllättävänä, sillä maa ei ole aiemmin profiloitunut EU-kentillä erityisen näkyvästi. Se ei ole ”pyrkinyt kaikkiin ytimiin”, vaan päinvastoin suojellut 1990-luvulla neuvoteltuja vapautuksia EU-yhteistyöstä.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan näyttää kuitenkin muuttaneen tanskalaisten ajattelua. Tanska luopui puolustuspolitiikkaa koskevasta erivapaudesta suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen.
Frederiksen on myös julkisesti sanonut, että uudessa turvallisuustilanteessa Tanska on valmis etsimään ratkaisuja puhtaalta pöydältä. Yhteisvastuuta aiemmin karsastanut maa ei enää poissulje yhteisvelkaa ja on valmis kasvattamaan EU-budjettia.
Tanskan yleisradion pitkäaikainen EU-kirjeenvaihtaja Ole Ryborg arvioi hiljattain kolumnissaan, että Frederiksenin johdolla Tanska on tekemässä suurinta EU-politiikan suunnanmuutosta 30 vuoteen.
Aloitteellisuus ja avoimuus tuovat Tanskan neuvottelupöytiin. Frederiksen on myös suorasukainen puhuja. Merkitystä on silläkin, että Frederiksenillä on uskottavuutta kollegoidensa silmissä. Vuodesta 2019 maataan johtanut Frederiksen on yksi pitkäaikaisimmista istuvista pääministereistä Euroopassa.
Pian Frederiksenillä onkin käsissä ainutlaatuinen tilaisuus päästä muovaamaan EU:n linjaa, kun Tanska heinäkuussa ottaa vastaan jäsenmaiden neuvoston kiertävän puheenjohtajuuden.