Tutkaverkosto Suomessa ja ilmavalvontatutkat yleisesti

Aiheesta oli hiljan taas uutisissa kun Fingrid otti kantaa. Sehän olisi oiva ratkaisu, jos uusien tuulivoimaloiden etu-/itäpuolelle saataisiin uusia tutkia. Mahtaa ne myllyt haitata naapurinkin laitteita...
 

ak.tied

Ylipäällikkö
Aiheesta oli hiljan taas uutisissa kun Fingrid otti kantaa. Sehän olisi oiva ratkaisu, jos uusien tuulivoimaloiden etu-/itäpuolelle saataisiin uusia tutkia. Mahtaa ne myllyt haitata naapurinkin laitteita...
Kyllähän se olisi hyvä jos siellä etupuolella ne tutkat sitten olisi, mutta vain niin kauan kuin ne toimii? Mitä jos niiden toiminta estyy, ollaanko sen jälkeen sokeita ja ilmavalvonnalta ikäänkuin häviää syvyys/porrasteisuus?
 

ak.tied

Ylipäällikkö
Tässä parin päivän takainen uutinen.


Suomen tuulivoimalat keskittyvät nyt vahvasti Länsi-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseuduille sekä Etelä-Lappiin. Sen sijaan Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Suomi sekä itäinen Lappi humisevat tyhjyyttään.

Keskeinen syy on, että Puolustusvoimat ei anna lupaa rakentaa tuulivoimaa itärajan tuntumaan. Tuulivoimalat haittaavat ilmatilan valvonnassa käytettävien tutkien toimintaa.

Pääesikunnan tarkastaja Jussi Karhila sanoo, että tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat tutkan ja esimerkiksi lentokoneen väliin esteen, joka sotkee havaintoja.
 
Kyllähän se olisi hyvä jos siellä etupuolella ne tutkat sitten olisi, mutta vain niin kauan kuin ne toimii? Mitä jos niiden toiminta estyy, ollaanko sen jälkeen sokeita ja ilmavalvonnalta ikäänkuin häviää syvyys/porrasteisuus?
Sehän tuossa on ongelma. Jos ne tutkat edessä olisi tuhottu, siinä vaihessa voimalat pitäisi räjäyttää mahdollisimman pian. Rähinän ollessa päällä, tuo olisi pieni tappio kokonaisuudessa.
 

peelo

Ylipäällikkö
Tämä "ongelma" koskee lähinnä rauhanajan toimintaa, koska silloin toimitaan tutka-asemalta. Pääosan tutka kalustosta muodostaa KEVA 2010 joka on liikkuva ja jotka valmiutta kohotettaessa siirretään maastoon suorittamaan valvontaa.

Tuulivoimaloissa suurin haittaava tekijä on ilmeisesti pyörivät lavat, eli muodostavat Doppler kaiun ja isommassa puistossa voi varmaankin syntyä ihan fyysinenkin este kun useampia pyöriviä voimaloita on peräkkäin. Jos tarve vaatii voidaan voimalat pysäyttää jolloin ei varmastikaan synny haittaa. Säästetään ne räjähteet siis sinne missä niitä enemmän tarvitaan.

Mielestäni PVn pitäisi nyt ihan oikeasti vaan hyödyntää tämä tilanne. Katsotaan projektit läpi ja hyväksytään sellaiset joista syntyvä haitta on hallittavissa ja kerätään fyrkat uusiin tutkiin ja tutka-asemiin. Lopputulos on energiantuotantoa tuulivoimalla ja tehokkaampi ilmavalvonta niin rauhan kuin kriisinkin aikana.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Tämä "ongelma" koskee lähinnä rauhanajan toimintaa, koska silloin toimitaan tutka-asemalta. Pääosan tutka kalustosta muodostaa KEVA 2010 joka on liikkuva ja jotka valmiutta kohotettaessa siirretään maastoon suorittamaan valvontaa.

Tuulivoimaloissa suurin haittaava tekijä on ilmeisesti pyörivät lavat, eli muodostavat Doppler kaiun ja isommassa puistossa voi varmaankin syntyä ihan fyysinenkin este kun useampia pyöriviä voimaloita on peräkkäin. Jos tarve vaatii voidaan voimalat pysäyttää jolloin ei varmastikaan synny haittaa. Säästetään ne räjähteet siis sinne missä niitä enemmän tarvitaan.

Mielestäni PVn pitäisi nyt ihan oikeasti vaan hyödyntää tämä tilanne. Katsotaan projektit läpi ja hyväksytään sellaiset joista syntyvä haitta on hallittavissa ja kerätään fyrkat uusiin tutkiin ja tutka-asemiin. Lopputulos on energiantuotantoa tuulivoimalla ja tehokkaampi ilmavalvonta niin rauhan kuin kriisinkin aikana.
Eikös näin ole toimittukin? Ainakin yksi KEVA-tutka lisää on hankittu tuulivoimalakompensaatiorahoilla.
 

gekados

Kersantti
Eikös näin ole toimittukin? Ainakin yksi KEVA-tutka lisää on hankittu tuulivoimalakompensaatiorahoilla.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö idän ja kaakon suuntien tuulivoimalahakkeet ole kategoriesesti torpattu, ilman että olisi edes harkittu kompensaatiomallia?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö idän ja kaakon suuntien tuulivoimalahakkeet ole kategoriesesti torpattu, ilman että olisi edes harkittu kompensaatiomallia?
Jaa-a, paha sanoa. Täydellisessä torppaamisessa voisi olla itua ulkosaariston osalta, kun tutkaa ei enää voi työntää tuulivoimaloiden eteen, mutta eikös tuollaiset alueet ole nimenomaan otollisimpia tuulivoimalle?

Ongelma voi toki löytyä kompensaatiostakin. Ovatko idän suunnan voimalat niin tärkeitä, että voimalayhtiö haluaa kompensoida puolustusvoimia avokätisesti? Onko helpompi rakentaa Pohjanmaalle ilman tarvetta kompensaatiolle?

Se nyt ainakin on varmaa, että PV ei lähde tekemään tässä asiassa mitään hyväntekeväisyyttä. Kunnon korvaus tai jarrutetaan kaikilla raajoilla.
 

Passi

Kenraali
Ongelma voi toki löytyä kompensaatiostakin. Ovatko idän suunnan voimalat niin tärkeitä, että voimalayhtiö haluaa kompensoida puolustusvoimia avokätisesti?
EI varmasti halua eikä näin tule tekemäänkään. Kyllä se edellinenkin kompensaatio tutka tuli ihan taikaseinästä eli verorahoista. Eli erillisrahoitus;)


Edit: väärässä olin. Jotain on maksettu vuonna 2013 Raahessa.

"Tutkaongelmaan on jo olemassa ratkaisu. Vuonna 2013 Raahessa tuulivoimayhtiö maksoi Puolustusvoimille uuden tutkan.
Pääesikunnan Karhila huomauttaa, että summa riitti kattamaan vain tutka-aseman, ei sen vaatimaa infrastruktuuria."

https://yle.fi/uutiset/3-11045496



Tämän maksoi valtio? 2015.

Puolustusvoimat parantaa ilmavalvontaa – uusi tutka vähentää tuulivoiman haittoja
Puolustusvoimat saa yhden ylimääräisen tutkan korvaamaan tuulivoiman ilmavalvonnalle aiheuttamia haittoja. Samalla uudistetaan vanhoja tutkia ympäri Suomea.
https://yle.fi/uutiset/3-8484213
 
Viimeksi muokattu:
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö idän ja kaakon suuntien tuulivoimalahakkeet ole kategoriesesti torpattu, ilman että olisi edes harkittu kompensaatiomallia?
Ainakin kaakossa tuulivoimalahankkeet on Puolustusvoimien taholta järjestelmällisesti torpattu.

https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005889432.html

Oletko ihmetellyt, miksi Suomen tuulivoimalat sijaitsevat lännessä? ”Sanon niille, että rakentakaa muualle Suomeen”, kommentoi insinööri Pääesikunnasta

Puolustusvoimat ei salli Suomenlahdelle suunniteltujen laajojen tuulipuistojen rakentamista.

Itä-Suomeen, Kaakonkulmaan ja erityisesti Suomenlahdelle on turha suunnitella tuulivoimapuistoja, jos se on Puolustusvoimista kiinni.
Syynä on tuulivoimaloiden Puolustusvoimien ilmavalvontatutkille aiheuttama häiriö.
Esimerkiksi Uudenmaan liitto on parhaillaan valmistelemassa uutta maakuntakaavaa, joka ulottuu vuoteen 2050 asti. Se ohjaa Uudenmaan maankäyttöä vuosikymmeniä eteenpäin.
Luonnosvaiheessa olevaan kaavaan on merkitty muun muassa kaksi erittäin isoa tuulivoima-aluetta Suomenlahdelle. Toinen niistä on Porvoon edustalla ja toinen Inkoon ja Raaseporin edustan merialueella.
”Merialue Kaakonkulmalta Hankoniemeen asti on kiellettyä aluetta”, sanoo insinööri Jussi Karhila Pääesikunnan operatiiviselta osastolta.

Korkeista tuulivoimaloista syntyy tutkille varjostusvaikutus, joka lyhentää niiden kantamaa ja muodostaa katveen.
Lisäksi tuulivoimalat aiheuttavat tutkille voimakkaan välähdysvaikutuksen ja häiritsevät maalinhavaitsemiskykyä.
Tutkiin voi syntyä myös virheilmaisuja tai -seurantoja.
Häiriöiden voimakkuus riippuu tuulivoimaloiden korkeudesta, lukumäärästä ja niiden etäisyydestä tutkaan.
”Pyörivä tuulivoimala on tutkan edessä kuin peltilevy. Kun niitä on monia vierekkäin, syntyy leveä katve.
Ja mitä lähempänä tutkaa ne ovat, sitä leveämmän katveen ne aiheuttavat sinne taakse”,
Karhila kuvaa.
Karhila on evp-majuri ja on toiminut muun muassa kaukovalvontatutka-aseman päällikkönä.

Uuden yli 50 metriä korkean tuulivoimalan rakennuslupaa varten pitää pyytää lausunto Puolustusvoimilta. Kielteinen lausunto estää käytännössä luvan saannin.
”Kaakonkulma on meillä kaikkein pahin paikka. Siellä ollaan kärttyisiä. Sanon niille, että rakentakaa muualle Suomeen, mutta älkää koettako väkisin Kaakonkulmaan”, Karhila sanoo.
”Niistä mennään sitten joskus lakitupaan, ja ne on kaikki voitettu. Sen tietää, että maanpuolustukselliset edut menevät kuitenkin tuulivoimaloiden edelle.”
Jos epäillään, että suunniteltu tuulivoimala häiritsee ilmavalvontatutkia, Puolustusvoimat voi teettää hakijan kustannuksella VTT:llä laskelman mahdollisen häiriön suuruudesta.
Laskelman teko maksaa kymmeniätuhansia euroja.

VTT:llä on ollut laskentaohjelma tutkahäiriöiden tutkimiseksi vuodesta 2011 lähtien. Ohjelman omistaa VTT mutta sitä hallitsee Pääesikunnan operatiivinen osasto.
Ohjelmisto on maailmanmitassakin hyvin harvinainen. Salainen ohjelmisto luetaankin Suomessa sotatarvikkeeksi.

Useimmissa muissa maissa rakennuslupaa varten mitataan vain tuulivoimalan etäisyys tutkista.
”Aikaisemmin, kun VTT:llä ei ollut turvallisia tiloja, he kävivät tekemässä laskelmat Pääesikunnassa. Heillä oli siellä sitä varten tilat”, kertoo Karhila.
Luvan hakija eli tuulivoimayhtiö ei raporttia näe, koska VTT:n raportti on salainen.
Niitä valmistetaankin vain kaksi kappaletta, joista toinen menee Pääesikunnalle ja toinen Ilmavoimien operatiiviselle osastolle.
Salailun syynä on se, että raporttien avulla mahdollinen vastapuoli voisi arvioida suomalaistutkien suorituskykyä.

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 700 tuulivoimalaa.
Vuodesta 2011 alkaen Puolustusvoimat on antanut myönteisiä tuulivoimalausuntoja yli 7 500:sta tuulivoimalasuunnitelmasta.
Kielteisiä lausuntoja on annettu hiukan yli 900 suunnitelmasta.

Karhila muistuttaa Suomen poikkeuksellisesta geopoliittisesta asemasta ja pitkästä itärajasta.
”Me katsomme tuonne naapuriin, millaista sotilaslentotoimintaa siellä on. Meidän pitää havaita siellä joka ikinen maali ja liike. Se on ihan ehdotonta, siitä ei anneta yhtään periksi”, hän sanoo.
”Nimenomaan Laatokan seudulla on kaikenlaista toimintaa, ja siellä harjoitellaan ilmassa sotilaallisia skenaarioita, kuten hyökkäystaktiikoita. Ne pitää pystyä kaikki näkemään.”
Suomenlahti on toinen erikoisalue. Syynä on se, että meren yllä mahdollinen vihollinen pystyisi lentämään hyvin matalalla tuulivoimaloiden aiheuttamassa tutkakatveessa.

”Tuulivoimaloiden katveissa pääsisi tulemaan hyvin aluevesiemme sisäpuolelle”, Karhila sanoo.

Karhilan mukaan esimerkiksi Tanskassa käytetään niin kutsuttuja gap filler -tutkia eli täytetutkia, joilla paikataan tuulivoimaloiden taakse jääviä katveita.
Suomessa ei ole lähdetty hankkimaan pieniä täytetutkia, koska ne ovat herkkiä häirinnälle. Niiden hankintaan ja ylläpitoon ei ole myöskään rahaa.
Saksassa taas kokonaisia tuulivoimala-alueita saatetaan pysäyttää sikäläisten ilmavoimien harjoitusten ajaksi.
Suomessa on voimassa tuulivoiman kompensaatiolaki, jonka perusteella tuulivoimarakentajat voivat rahoittaa Puolustusvoimille uutta tutkakalustoa silloin kun uusista tuulivoimaloista on haittaa aluevalvonnalle.

Lakiin nojaten Puolustusvoimat on hankkinut yhden uuden keskivalvontatutkan Perämerelle. Kaksi muutakin vastaavaa hanketta on ollut vireillä, mutta ne ovat peruuntuneet.
Puolustusvoimien tutkakalusto ja sen sijainti eivät ole sinänsä suuria sotasalaisuuksia.
Julkisten tietojen mukaan Suomessa on viisi kaukovalvontatutkaa, 13 keskivalvontatutkaa ja todennäköisesti kymmeniä lähivalvontatutkia.
Lisäksi ilmavalvontatutkia on Merivoimien taistelualuksissa.
Tutkat ovat aktiivisia laitteita, jotka lähettävät sähkömagneettista säteilyä.
Siksi niiden sijainnin selvittäminen on varsin helppoa muiden maiden sotavoimille erityisesti rauhan aikana, koska tutkille on valmisteltu kiinteät asemapaikat.
Lisäksi tutkien pallomaiset sääsuojat erottuvat hyvin ilma- ja satelliittikuvista.
Kriisin aikana tutkia pyritään siirtelemään havaitsemisen vaikeuttamiseksi.
 

Artikkeli julkaistiin alkujaan Siivet-lehdessä, numerossa 5/2019.
Tuulivoima ilmavalvonnan ongelmana

Tuulivoiman ja ilmavoimien ilmavalvonnan sovittelijana Pääesikunnan operatiivisella osastolla toimivaan Jussi Karhilaan henkilöityvät muun muassa tuulivoimayhtiöille annettavat Pääesikunnan tuulivoimalausunnot . Hän käy ne läpi ilmavoimien esikunnan kanssa. Kriittisimmistä kohteista pitää lisäksi teettää VTT:llä tutkimus, jonka laskelmat kertovat tuulivoimahankkeen mahdolliset ongelmat puolustusvoimien kannalta. Aluevalvontalain pohjalta Karhila voi kirjoittaa hakemukselle kielteisen tai myönteisen lausunnon, jonka hän esittelee pääesikunnan päällikölle, joka allekirjoituksellaan vahvistaa Puolustusvoimien lopullisen kannan. Samalla hän päätöksentekijänä saa selvityksen päätökseen liittyvistä puolustusvoimien perusteluista.

Puolustusvoimat teki vuonna 2010 VTT:n ja Energiateollisuuden kesken sopimuksen, jolla kaikki osapuolet hyväksyvät VTT:n tekemän haittavaikutustutkimuksen, jota Puolustusvoimat käyttää suunniteltujen tuulipuistojen aiheuttamien katvealueiden ja muiden haittavaikutusten arviointiin.

‒ Minun tehtäväni on sitten tarkastajana pääesikunnassa tehdä VTT:n tutkimuksen pohjalta lausunto tuulivoimayhtiölle. Lausunnon pyytänyt yhtiö joutui maksamaan VTT:n tutkimuksen kustannukset. Tutkimuksen tulos oli aina salainen, eikä sitä luovuteta koskaan tuulivoimayhtiölle, koska se sisältää aina puolustuksemme kannalta kriittistä tietoutta tuulivoiman tutkamittaukselle aiheuttamista häiriöistä. Lähtökohtina tutkimuksessa ovat muun muassa voimalan korkeus, sijainti ja lukumäärä sekä etäisyys tutkasta, mikä on erityisen tärkeä tieto, Karhila selostaa.

‒ Tuulivoimalan lavoista tulee tutkaan kaikki mahdolliset nopeusvektorit: keskeltä lähes nollasta lapojen kärkiin, jossa nopeus on lähes äänen nopeus. Ne aiheuttavat tutkalle seurantoja, liikeilmaisuja. Tutkassa näkyy lavan liike muun muassa harhamaalina. Yhden tuulimyllyn lavan pyörimisalueelta tulee siten valtava peitto sen takana olevaan ilmatilaan. Pisimmät lavat ovat nykyään 108 metriä pitkiä, niin koko roottorin halkaisija napa huomioiden on halkaisijaltaan jopa runsaat 220 metriä. Tutka lähettää mikroaaltosäteilyä, joka heijastuu kohteesta takaisin jolloin saadaan ilmaisu. Tuulivoimalat aiheuttavat taakseen suuren katveen.

Poikkeuksellinen geopoliittinen asema

‒ Meillä on pitkän itärajan vuoksi ainutlaatuinen sijainti. Missään muualla ei ole tällaista geopoliittista asemaa kuin meillä Suomessa. Maamme sijainti aiheuttaa haastavat puitteet tutka- ja sensorivalvonnalle. Muualla katsotaan vain, miten sotilas- ja siviililentokoneet nähdään ja erotellaan toisistaan toisiotutka avulla. Meillä on valvonnassa mukana aina häirinnän mahdollisuus. Etelän suunnalla on hyvinkin kapea lentoväylä, jossa on runsaasti lentotoimintaa, Karhila selventää ilmavalvontamme haasteita.

‒ Jos sallisimme voimaloiden rakentamisen geopoliittisesti ja puolustuksellisesti ongelmallisiin paikkoihin ja suuntiin, estäisimme itse maanpuolustukselle elintärkeän valvonnallisen tehtävän suorittamisen, joka on laissa määrätty Puolustusvoimille. Rajojemme takaista toimintaa pitää pystyä valvomaan. Kaakonkulma on valvonnallisesti erityisen haastavaa aluetta. Meidän on joka hetki tiedettävä, mitä rajojemme lähellä tapahtuu maalla, merellä ja ilmassa.

Karhila myöntää, etteivät kaikki yritykset tunnu ymmärtävän tämän ongelman merkitystä Suomen sotilaalliselle turvallisuudelle, kun saavat kielteisiä päätöksiä rakennuslupiinsa. Hänen mielestään Suomessa ei pitäisi olla erityisiä ongelmia tuulivoiman rakentajille. Maassa on nyt noin 700 tuulivoimalaa, ja puolustusvoimat on antanut myönteisen lausunnon 8 211 voimalalle, joista alle 10 prosenttia on rakennettu. Hän ei halua arvioida, rakennetaanko kaikki myönteisen päätöksen saaneet voimalat vai jäävätkö ne yritysten pöytälaatikkoon.

Tuulivoimalle maksettiin alkuaikoina valtion taholta korotettua tukea, joka loppui vuonna 2015, kun megawatit tulivat täyteen. Sitä seurasi hiljainen ajanjakso, jolloin olemassa olevia voimaloita korotettiin. Viime vuonna Suomeen ei rakennettu yhtään uutta voimalaa. Oletuksena on, että jäätiin odottamaan uutta tuotantotukea.

Valtion taholta laadittiin monimutkainen laskentakaavio. Se joka halvimmalla rakentaa eniten megawatteja, saa hankkeen itselleen. Hyväksytyt tuulipuistoalueet ovat nyt ikään kuin valtion asettaman huutokaupan kohteina. Tämän takia parhaillaan rakennetaan vain voimaloita, joiden rakentaja on myynyt sähkön tuotannon etukäteen, ja varmistaa siten, että kaikki syntyvä sähkö menee kaupaksi. Näin voidaan voimaloita parhaillaan rakentaa ilman tuotantotukea.

Tänä vuonna puolustusvoimat on antanut 617 tuulivoimalalle myönteisen rakentamislausunnon. Eli määrä on lähes sama kuin mitä Suomeen on jo rakennettu voimaloita. Karhilan mielestä tuulivoiman rakentajien ei voisi kuvitella ajattelevan, että asiat ovat huonosti. Vain noin kymmenen prosenttia hakemuksista saa kielteisen lausunnon.

Uusi hallitusohjelma

Karhila kokee, että parhaillaan voi olla menossa jonkinlainen murros, kun uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tuulivoiman voimakas lisääminen Suomessa. Sekä ympäristö- että energiaministeri painostavat sen pohjalta ministeriöitään suunnittelemaan lisää tuulivoima-alueita Suomeen.

‒ Kun olen mukana näissä neuvotteluissa, niin minulla on pyyntöjä lähes kaikkiin maakuntiin neuvottelemaan, että sinne täytyy saada merkittyä lisää tuulivoima-alueita. Kun katsoo tavoitelistaa, niin me olemme jo menossa pian ohi EU:n tavoitteista.

Karhilan mielestä käytännössä ei pitäisi olla mitään syytä joutua ikään kuin törmäyskurssille, kun katsotaan numeroita, paljonko on rakennettu voimaloita ja paljonko puolustusvoimat sallii niitä rakennettavan. Ristiriita vallitsee siitä, että tuulivoiman rakentajat haluavat rakentaa tuulivoimaa joka puolelle Suomea. Fingridin mukaan 500 kilometrin 400 kilovoltin siirtolinjassa on häviö ainoastaan 0,1 prosenttia. Se osoittaa, että tuulivoimaa voidaan tuottaa ihan missä päin Suomea ja siirtää se sinne, missä on eniten tarvetta.

Suurimpana ongelmana puolustusvoimien kannalta on, että tuulivoimayrityksillä tuntuu olevan tavoitteena rakentaa paljon merituulivoimaa. Merellä tuuli on tasaisempaa, eikä siellä tarvitse rakentaa niin korkeita voimaloita. Suomenlahdelle ollaan parhaillaan hakemassa lupia kahdelle suurelle tuulivoimapuistolle, jotka ovat maanpuolustuksen näkökulmasta erittäin ongelmallisia.

Läntiselle alueellemme on jo nyt niin paljon myönteisiä rakennuslausuntoja, että ne häiritsisivät jo toinen toistaan, jos kaikki rakennettaisiin.

‒ Kun siellä on paljon rakentamattomia tuulivoimaloita, niin miten sinne voidaan enää suunnitella lisäsijoittamisia? Tuulivoimayhtiöt tietävät sen itsekin. Olen pyytänyt Tuulivoimayhdistystä viestimään kaikille, että yhtiöt ilmoittaisivat, jos heillä on hankkeita, joita ne eivät aja eteenpäin, jotta me voimme pyyhkäistä ne pois kartalta, mikä vapauttaisi tilaa. Olen ollut myös yhteydessä kuntien rakennustarkastajiin ja pyytänyt heiltä tietoa, mitkä hankkeet ovat saaneet kunnasta rakennusluvan. Vastaus on ollut, ettei asia kuulu heille, eivätkä he ehdi asioihin vastaamaan.

Suomesta puuttuu tällä hetkellä keskeinen yhteinen tuulivoimaa kartoittava kontrollitaho, mikä aiheuttaa turhaa työtä ja suunnittelua ministeriöitä myöten. Karhila arvioi, että taho voisi olla vaikka energiavirasto, josta puolustusvoimatkin saisi sitten tietoa takaisin rakennusluvan saaneista hankkeista. Karhila näkee, että toiminnan pitäisi olla viranomaisyhteistyötä.

Rakennuslupalausunnot Logistiikkarykmenttien ja Pääesikunnan lausuntoprosessi ovat puolustusvoimien sisällä hyvin järjestyksessä ja yhteistyö toimii hyvin myös puolustushaarojen kanssa. Meillä on paikkatietämys ajan tasalla, mitä toimintoja puolustusvoimilla on missäkin eri puolilla valtakuntaa.


EU:ssa erilaisia toimintatapoja

‒ Olin vuonna 2016 Brysselissä puhumassa Suomen luvitusjärjestelmästä. Saksalainen kollega kertoi Saksassa tapahtuvasta ilmavoimien harjoittelusta ja matalalentotoiminnasta. Saksassa joudutaan ilmavoimien matalalentotoiminnan aikana pysäyttämään tietyn alueen voimalat, joita on sen takia ryhmitetty alueiksi. Ilmavoimat ilmoittaa millä alueella matalalentotoimintaa on, ja kyseessä olevan alueen voimalat pysäytetään harjoitustoiminnan ajaksi. Suomessa ei vastaavaa käytäntöä ole. Saksassa ei myöskään rakenneta näin korkeita ja tehokkaita voimaloita. Tällä hetkellä Suomeen suunnitellaan rakennettavaksi jo 350 metriä korkeita tuulivoimaloita.

Tanskassa asia on koetettu ratkaista ongelma gapfiller-täytetutkilla, ”mikrotutkilla” tuulivoimaloiden edessä. Niillä tutkilla ei kuitenkaan ole häirinnänsietokykyä eivätkä ne siten sovellu sotilaalliseen käyttöön.

Ruotsilla on käytössä samantapainen haittavaikutuslaskenta kuin Suomessa. Monissa muissa Euroopan maissa asiat ravistellaan hihasta, jolloin tulkitaan häiriövaikutukset vain etäisyyksinä lentokentiltä ja tutkista.

‒ Meillä Suomessa on yksi kompensaatioalue Perämerellä. Tietylle maantieteelliselle alueelle tehtiin kompromissi. Jos sinne haluaa rakentaa tuulivoimaloita, niin rakentaminen on vapaata, mutta jokaisesta tuulivoimalasta pitää maksaa 50 000 euroa energiavirastolle. Kerätyllä rahalla voitiin sitten ostaa yksi kompensaatiotutka, KEVA 2010. Tällä voidaan paikata katvealuetta, jonka kyseiset tuulivoimalat aiheuttavat.

Suomen poikkeava tilanne kiinnostaa Euroopassa. Karhila on käynyt Wind Europe -järjestön Suomen edustajana esitelmöimässä Suomen kokemuksista ja tavasta hoitaa ongelma eri puolilla Eurooppaa.

1575375279054.png

1575375300980.png
 

TT

Eversti
Oma lukunsa sitten miten MUSCL tai vastaava monipaikkatutka-zydeemi sijoittuu, jos ja kun tuollaisiin investoidaan. Voi olla montakin solmukohtaa tuulivoimalan etumaastossa, hällä väliä, verrattaen halpaa ja securea kuin makkara vaikka tuhoutuisi. Olisi mielenkiintoista tietää ovatko nämä myös energiatalouden laskelmissa mukana mutta ehkei meille taaskaan kerrota. :whistle:
 
Top