Tutkaverkosto Suomessa ja ilmavalvontatutkat yleisesti

Ja onhan meillä Dragon Shield valvontajärjestelmä.
Tiedän, että se ei ole tutkajärjestelmä vaan signalointiurkintaan erikoistunut järjestelmä ja sen takia eri juttu.
Mutta kyllä sen avulla ennakointiin tarvittavaa tietoa etukäteen saadaan.
Tiedustelun yksi perussääntö on nimittäin se, että ennen kuin alkaa tapahtumaan mitään ikävää, niin viesti-, puhe- ja signalointiliikenne kaikilla eri muodoilla ja tasoilla kasvaa huomattavan paljon normaalista perustasosta. Jo tästä voidaan päätellä, että mitäs helvettiä ja punainen varoituslamppu syttyy.
Toki ei meillä ennakointi perustu pelkästään Dragon Shieldiin vaan myös moniin muihinkin seikkoihin.
Ja jos etukäteistiedustelu antaa viitteitä tulevasta pahasta, niin veikkaampa, että Ruotsin tutkakoneet on jo siinä vaiheessa lentämässä meren yläpuolella kansainvälisessä ilmatilassa.
Ja tuskin Ruotsalaiset jättäisivät kertomatta Suomelle, että mitä he näkevät.
Ja taitaisi siellä lentää myös NATOn tutkakoneet koska asia kiinnostaisi heitäkin.
 

Ilmavoimien tuulivoimavastaisuudelle ei ole perusteita - Tutkahäiriöt on ratkaistava osana hävittäjähankintoja: "Monissa maissa ongelmaan on jo käyttökelpoinen tekninen ratkaisu"

Suomen tuulivoimakartta kertoo yhdellä vilkaisulla rakentamisen painopisteen: lähes kaikki tuulipuistot on sijoitettu läntiseen Suomeen, etupäässä Pohjanlahden rannikolle.
Kehitys on sinänsä ollut loogista, sillä tasainen ja tuulinen Pohjanmaa on soveltunut erinomaisesti tuulivoiman rakentamiseen.
Tuulivoimaa tarvitaan kuitenkin valtavasti lisää. Moderni turbiinitekniikka mahdollistaa hyvin kannattavan tuotannon suuressa osassa maatamme.

Miksi hankkeet sitten ovat keskittyneet läntiseen Suomeen? Asia selittyy Puolustusvoimien ja erityisesti Ilmavoimien tuulivoimavastaisuudella.
Tuulivoimaloiden rakentaminen on torpattu niiden tutkavalvonnalle aiheuttamien häiriöiden varjolla, erityisesti pääpuolustussuunnilla idässä ja etelässä.
Tuulivoiman rakentamisen tulisi olla mahdollista myös Suomenlahden rannikolla ja Itä-Suomessa.

...

Tuulivoimatuotanto olisi moninkertaistettava Suomessa, joten esteiden purkaminen on tärkeää. Itä-Suomessa asutus on harvaa, joten sinne kyllä mahtuu puhtaan tuulivoiman tuotantoa niin, etteivät asuinalueet kärsi liian lähelle sijoitetuista tuulivoimaloista.

Ilmavoimat kuitenkin käyttää veto-oikeuttaan tuulivoimaa vastaan tutkavaikutuksiin vedoten. Täyskiellolle on olemassa vaihtoehtoja.

Suomi on tekemässä yhtä kaikkien aikojen suurimmista investoinneista maanpuolustukseen.

Ilmavoimien Hornet-hävittäjille etsitään seuraajaa, ja hankinnan kokonaiskustannuksen arvioidaan nousevan yli kymmeneen miljardiin euroon.

Hävittäjät eivät kuitenkaan ole toimintakykyisiä ilman johtamisjärjestelmää, johon tutkaverkosto oleellisena osana kuuluu.

Itä-Suomen tutkahäiriökysymys voidaan ratkaista murto-osalla hävittäjähankintojen kokonaisinvestoinnista. Ilmavoimien investointiohjelmaan tulisikin sisällyttää tarkoituksenmukaiset tutkahankinnat, joiden arvo on alle yksi prosentti hävittäjien hankintahinnasta.
 

peelo

Ylipäällikkö
Mitä niille tuulivoimakompensaatioille tapahtui???? Ilmavoimienhan juuri pitäisi sallia kaikki hankkeet, koska tuulivoimayhtiöiden piti maksaa valvontajärjestelmälle syntyvistä haitoista.

Mitään todellista syytä rajoittaa tuulivoimatuotantoa ei ole varsinkaan Ilmavoimien näkökulmasta. Joku Haminan edustan merialue voisi olla sellainen missä katteiden poistaminen saattaa olla hankalaa ja nihkeän suhtautumisen ymmärrettävää.
 
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005889432.html

Oletko ihmetellyt, miksi Suomen tuulivoimalat sijaitsevat lännessä? ”Sanon niille, että rakentakaa muualle Suomeen”, kommentoi insinööri Pääesikunnasta

Puolustusvoimat ei salli Suomenlahdelle suunniteltujen laajojen tuulipuistojen rakentamista.


Itä-Suomeen, Kaakonkulmaan ja erityisesti Suomenlahdelle on turha suunnitella tuulivoimapuistoja, jos se on Puolustusvoimista kiinni.
Syynä on tuulivoimaloiden Puolustusvoimien ilmavalvontatutkille aiheuttama häiriö.
Esimerkiksi Uudenmaan liitto on parhaillaan valmistelemassa uutta maakuntakaavaa, joka ulottuu vuoteen 2050 asti. Se ohjaa Uudenmaan maankäyttöä vuosikymmeniä eteenpäin.
Luonnosvaiheessa olevaan kaavaan on merkitty muun muassa kaksi erittäin isoa tuulivoima-aluetta Suomenlahdelle. Toinen niistä on Porvoon edustalla ja toinen Inkoon ja Raaseporin edustan merialueella.
”Merialue Kaakonkulmalta Hankoniemeen asti on kiellettyä aluetta”, sanoo insinööri Jussi KarhilaPääesikunnan operatiiviselta osastolta.

Korkeista tuulivoimaloista syntyy tutkille varjostusvaikutus, joka lyhentää niiden kantamaa ja muodostaa katveen.
Lisäksi tuulivoimalat aiheuttavat tutkille voimakkaan välähdysvaikutuksen ja häiritsevät maalinhavaitsemiskykyä.
Tutkiin voi syntyä myös virheilmaisuja tai -seurantoja.
Häiriöiden voimakkuus riippuu tuulivoimaloiden korkeudesta, lukumäärästä ja niiden etäisyydestä tutkaan.
”Pyörivä tuulivoimala on tutkan edessä kuin peltilevy. Kun niitä on monia vierekkäin, syntyy leveä katve.
Ja mitä lähempänä tutkaa ne ovat, sitä leveämmän katveen ne aiheuttavat sinne taakse”,
Karhila kuvaa.
Karhila on evp-majuri ja on toiminut muun muassa kaukovalvontatutka-aseman päällikkönä.

Uuden yli 50 metriä korkean tuulivoimalan rakennuslupaa varten pitää pyytää lausunto Puolustusvoimilta. Kielteinen lausunto estää käytännössä luvan saannin.
”Kaakonkulma on meillä kaikkein pahin paikka. Siellä ollaan kärttyisiä. Sanon niille, että rakentakaa muualle Suomeen, mutta älkää koettako väkisin Kaakonkulmaan”, Karhila sanoo.
”Niistä mennään sitten joskus lakitupaan, ja ne on kaikki voitettu. Sen tietää, että maanpuolustukselliset edut menevät kuitenkin tuulivoimaloiden edelle.”
Jos epäillään, että suunniteltu tuulivoimala häiritsee ilmavalvontatutkia, Puolustusvoimat voi teettää hakijan kustannuksella VTT:llä laskelman mahdollisen häiriön suuruudesta.
Laskelman teko maksaa kymmeniätuhansia euroja.

VTT:llä on ollut laskentaohjelma tutkahäiriöiden tutkimiseksi vuodesta 2011 lähtien. Ohjelman omistaa VTT mutta sitä hallitsee Pääesikunnan operatiivinen osasto.
Ohjelmisto on maailmanmitassakin hyvin harvinainen. Salainen ohjelmisto luetaankin Suomessa sotatarvikkeeksi.

Useimmissa muissa maissa rakennuslupaa varten mitataan vain tuulivoimalan etäisyys tutkista.
”Aikaisemmin, kun VTT:llä ei ollut turvallisia tiloja, he kävivät tekemässä laskelmat Pääesikunnassa. Heillä oli siellä sitä varten tilat”, kertoo Karhila.
Luvan hakija eli tuulivoimayhtiö ei raporttia näe, koska VTT:n raportti on salainen.
Niitä valmistetaankin vain kaksi kappaletta, joista toinen menee Pääesikunnalle ja toinen Ilmavoimien operatiiviselle osastolle.
Salailun syynä on se, että raporttien avulla mahdollinen vastapuoli voisi arvioida suomalaistutkien suorituskykyä.

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 700 tuulivoimalaa.
Vuodesta 2011 alkaen Puolustusvoimat on antanut myönteisiä tuulivoimalausuntoja yli 7 500:sta tuulivoimalasuunnitelmasta.
Kielteisiä lausuntoja on annettu hiukan yli 900 suunnitelmasta.

Karhila muistuttaa Suomen poikkeuksellisesta geopoliittisesta asemasta ja pitkästä itärajasta.
”Me katsomme tuonne naapuriin, millaista sotilaslentotoimintaa siellä on. Meidän pitää havaita siellä joka ikinen maali ja liike. Se on ihan ehdotonta, siitä ei anneta yhtään periksi”, hän sanoo.
”Nimenomaan Laatokan seudulla on kaikenlaista toimintaa, ja siellä harjoitellaan ilmassa sotilaallisia skenaarioita, kuten hyökkäystaktiikoita. Ne pitää pystyä kaikki näkemään.”
Suomenlahti on toinen erikoisalue. Syynä on se, että meren yllä mahdollinen vihollinen pystyisi lentämään hyvin matalalla tuulivoimaloiden aiheuttamassa tutkakatveessa.

”Tuulivoimaloiden katveissa pääsisi tulemaan hyvin aluevesiemme sisäpuolelle”, Karhila sanoo.

Karhilan mukaan esimerkiksi Tanskassa käytetään niin kutsuttuja gap filler -tutkia eli täytetutkia, joilla paikataan tuulivoimaloiden taakse jääviä katveita.
Suomessa ei ole lähdetty hankkimaan pieniä täytetutkia, koska ne ovat herkkiä häirinnälle. Niiden hankintaan ja ylläpitoon ei ole myöskään rahaa.
Saksassa taas kokonaisia tuulivoimala-alueita saatetaan pysäyttää sikäläisten ilmavoimien harjoitusten ajaksi.
Suomessa on voimassa tuulivoiman kompensaatiolaki, jonka perusteella tuulivoimarakentajat voivat rahoittaa Puolustusvoimille uutta tutkakalustoa silloin kun uusista tuulivoimaloista on haittaa aluevalvonnalle.

Lakiin nojaten Puolustusvoimat on hankkinut yhden uuden keskivalvontatutkan Perämerelle. Kaksi muutakin vastaavaa hanketta on ollut vireillä, mutta ne ovat peruuntuneet.
Puolustusvoimien tutkakalusto ja sen sijainti eivät ole sinänsä suuria sotasalaisuuksia.
Julkisten tietojen mukaan Suomessa on viisi kaukovalvontatutkaa, 13 keskivalvontatutkaa ja todennäköisesti kymmeniä lähivalvontatutkia.
Lisäksi ilmavalvontatutkia on Merivoimien taistelualuksissa.
Tutkat ovat aktiivisia laitteita, jotka lähettävät sähkömagneettista säteilyä.
Siksi niiden sijainnin selvittäminen on varsin helppoa muiden maiden sotavoimille erityisesti rauhan aikana, koska tutkille on valmisteltu kiinteät asemapaikat.
Lisäksi tutkien pallomaiset sääsuojat erottuvat hyvin ilma- ja satelliittikuvista.
Kriisin aikana tutkia pyritään siirtelemään havaitsemisen vaikeuttamiseksi.
 

hansai

Ylipäällikkö
Historia: Tuxedo Parkin salaisuus – omalaatuinen liikemies auttoi kehittämään sodanaikaista tutkajärjestelmää

Amerikkalainen liikemies Alfred Lee Loomis auttoi kehittämään tutkatekniikkaa, joka muutti toisen maailmansodan kulun.
Amerikkalainen liikemies ja tutkija Alfred Loomis (toinen vas.) oli avaintekijöitä uuden tutkajärjestelmän kehitystyössä.Kuva: MIT Museum
JULKAISTU 7 PÄIVÄÄ SITTEN.
TV1 maanantaina 15.4.2019 klo 19.00 - 19.55, uusinta lauantaina 20.4. klo 8.05, Areenassa
Varakkaalla esikaupunkialueella Tuxedo Parkissa New Yorkin osavaltiossa sijaitsi yksi Yhdysvaltojen parhaimmista laboratorioista. Wall Streetin bisneksillä vaurastunut Alfred Lee Loomis oli perustanut laboratorion omaan kartanoonsa. Loomis oli paitsi liikemies ja juristi, myös tutkija.
Kaksi kuuluisaa fyysikkoa Niels Bohr ja Enrico Fermi vieraili vuonna 1939 syrjäisessä kartanossa. Alfred Loomis sai yhtenä ensimmäisistä kuulla, että tutkijat olivat onnistuneet halkaisemaan atomin.
Kukaan ei tiennyt vastausta tärkeimpään kysymykseen. Voiko menetelmän avulla rakentaa äärimmäisen tehokkaan pommin? Ajatus olisi ollut milloin tahansa huolestuttava, mutta nyt se oli pelottava. Halkeamisreaktio oli saatu aikaan natsi-Saksassa.
Loomis halusi päihittää saksalaisten saavutukset
Loomis oli kuullut jo vuosien ajan huhuja Saksan laboratorioissa tehtävästä työstä: suihkumoottoreita, panssarivaunuja, synteettisiä polttoaineita, ballistisia ohjuksia – ja nyt ydinfissio. Hitleristä tuli joka keksinnön myötä vaarallisempi.
Intohimoinen tutkija-keksijä Loomis päätti asettaa itselleen tavoitteen. Hän tekisi kaikkensa riistääkseen saksalaisilta tieteen tuoman etulyöntiaseman. Mahdottomalta kuulostava tavoite muutti Loomisin elämän ja vaikutti lopulta koko maailman kohtaloon.
Amerikkalainen liikemies Alfred Lee Loomis auttoi kehittämään tutkatekniikkaa, joka muutti toisen maailmansodan kulun.
Tuxedo Parkin huippumoderni laboratorio sijaitsi Alfred Loomisin kartanossa.Kuva: Courtesy of The New York Public Library
Tiedepalatsissa tehtiin vakavaa tutkimusta
Loomisin kartanossa tehtiin vakavaa tutkimusta ja asialla olivat sen ajan parhaat fyysikot, insinöörit ja tutkijat. 1930-luvulla lähes jokainen maan johtavista tiedemiehistä oli vieraillut Loomin laboratoriossa. Joukossa oli myös ulkomailta saapuneita tutkijoita. Fyysikko Albert Einstein kutsuikin kartanoa tiedepalatsiksi.
Eurooppa oli 1930-luvun lopulla sodan partaalla, mutta Yhdysvalloissa oltiin vastahakoisia. Amerikkalaiset kannattivat eristäytymistä.
Loomis ei jakanut amerikkalaisten yleistä näkemystä. Hän keskusteli luonaan käyvien eurooppalaisten tiedemiesten kanssa, ja nämä seurasivat tyrmistyneinä Saksan tapahtumia. Loomis uskoi, että sota tulee ja Yhdysvallat osallistuu siihen.
Herrasmiestutkijan hälytyskellot alkoivat soida, kun vuonna 1938 kantautui tieto, ettei juutalaisilla saanut olla akateemista virkaa Saksassa. Hän tarjoutui auttamaan monia juutalaisia tiedemiehiä ja tuomaan heitä Yhdysvaltoihin.
Tutkan merkittävä rooli tutkijoiden tiedossa
Yhdysvalloissa oli valmiina suunnitelmat siitä, että tutka olisi yksi tärkeimmistä aseista tulevassa maailmansodassa. Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n ryhmä oli työskennellyt tutkan parissa, mutta kehitystyötä varten olisi tarvittu hyvin kalliita laitteita ja lentokoneita.
Keväällä 1939 Euroopassa oli vielä rauha, kun Loomis alkoi perehtyä hänelle tyyppisellä tarmolla mikroaaltotutkaan. Jos hän pystyisi rakentamaan laitteen, joka käyttää korkeataajuisia radioaaltoja, mikroaaltoja, tuloksena olisi pienempi, tarkempi ja monipuolisempi tutka kuin mikään muu tutkajärjestelmä.
Loomisin työ tuli kansallisesti merkittäväksi, kun presidentti Franklin D. Roosevelt alkoi vauhdittamaan uusien aseiden kehitystyötä. Samaan aikaan Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill laati suunnitelmaa sodan kulun kääntämiseksi. Loomisilla oli lopulta keskeinen osa suunnitelman toteuttamisessa.
Salainen operaatio Rad Lab
Britit olivat vuonna 1940 selkä seinää vasten Saksan kanssa. Maa tarvitsi Yhdysvaltain apua. Joukko Britannian asealan johtavia tutkijoita saapui tapaamaan yhdysvaltalaisia kollegoja. Churchill oli määrännyt paljastamaan brittien tärkeimmät sotasalaisuudet. Suurin uutinen kuultiin viimeisenä: Loomisille esiteltiin uudenlainen radioputki, ontelomagnetron.
Amerikkalainen liikemies Alfred Lee Loomis auttoi kehittämään tutkatekniikkaa, joka muutti toisen maailmansodan kulun.
Alfred Loomis omassa laboratoriossaan.Kuva: Smithsonian Institution
Ontelomagnetroni oli voimakas mikroaaltolähetin, jota Loomis kaipasi. Se oli tuhat kertaa parempi kuin mikään amerikkalaisilla ollut. Mikroaaltotutka oli yllättäen mahdollinen. Loomisin tehtäväksi jäi laitteen toteuttaminen.
Salainen tutkimushanke sijoitettiin MIT:n tiloihin ja yksikölle annettiin nimeksi säteilylaboratorio, Rad Lab. Operaatioon värvättiin satoja tiedemiehiä, parhaat fyysikot ja insinöörit. Ensimmäisten viikkojen aikana laboratorioon saatiin kuusi tulevaa Nobel-palkittua.
Mikroaaltotutka mullisti sodankäynnin
Neljä kuukautta Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen 1941 Rad Labin kehittelemä tutkajärjestelmä oli valmis testattavaksi. Laitteisto oli tuhat kertaa tehokkaampi kuin käsin ohjattavat tykit. Pilvipeite tai pimeys eivät haitanneet sen toimintaa.
Mikroaaltotutka mullisti sodankäynnin: laivoihin, sukellusveneisiin, pommikoneisiin ja hävittäjiin asennettuna tutka antoi ratkaisevan edun. Kyvyn nähdä vihollinen ennen kuin tuli itse nähdyksi. Se oli kuitenkin vasta alkua. Rad Labin työn koko laajuus tuli ilmi kun liittoutuneet tekivät maihinnousun Normandiaan 1944.
Yhdysvaltalainen dokumentti Historia: Tuxedo Parkin salaisuuskertoo omalaatuisen liikemiehen Alfred Loomisin elämästä ja vaikutuksesta maailmanhistoriaan.
The Secret of Tuxedo Park. Käsikirjoitus ja ohjaus: Rob Rapley. Tuotanto: Apograph Productions, Yhdysvallat, 2018. Lukijana on Jukka Pitkänen

 
Tiedä sitten mihin nuo kompensaatiohankkeet ovat kaatuneet. Liian kallista tai teknisesti liian haastavaa?

Briteissä hommattiin teollisuuden tuella Lockheedin TPS-77-tutkia, joiden valmistaja mainostaa kykenevän toimimaan myös tuulipuistojen katveen läpi. Eikö GM400 pysty samaan vai mistä on kyse? Ilmeisesti on myös suunniteltu "stealth"-lapoja tuulivoimaloihin, mitkä eivät haittaa tutkia.


Luulisi että olisi sekä Ilmavoimien että teollisuuden etujen mukaista, että hommat saataisiin ratkaistua. Teollisuus saa lisää sähköä töpseliin ja Ilmavoimat lisää tutkakapasiteettia.
 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Tiedä sitten mihin nuo kompensaatiohankkeet ovat kaatuneet. Liian kallista tai teknisesti liian haastavaa?

Briteissä hommattiin teollisuuden tuella Lockheedin TPS-77-tutkia, joiden valmistaja mainostaa kykenevän toimimaan myös tuulipuistojen katveen läpi. Eikö GM400 pysty samaan vai mistä on kyse? Ilmeisesti on myös suunniteltu "stealth"-lapoja tuulivoimaloihin, mitkä eivät haittaa tutkia.


Luulisi että olisi sekä Ilmavoimien että teollisuuden etujen mukaista, että hommat saataisiin ratkaistua. Teollisuus saa lisää sähköä töpseliin ja Ilmavoimat lisää tutkakapasiteettia.
Tuskin tuulivoima sentään on niin tuottoisaa, että kymppimiljoonien tutkia voisi ostella ihan tuosta noin vain? Nythän PV on nähtävästi saanut yhden korvaavan tutkan, ja kuitenkin myllyjä on Suomessa lähemmäs tuhat. Oman ongelmansa asettaa varmasti myös se, jos tuulivoimalat halutaan pykätä rannikolle/saaristoon eikä PV:n tutkia voi enää sijoittaa ulommas, ainakaan taistelunkestävästi.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ilmeisesti on myös suunniteltu "stealth"-lapoja tuulivoimaloihin, mitkä eivät haittaa tutkia.
Ihan noin lonkalta heitettynä ratkaisu voisi olla yksinkertaisesti se, että ei käytetä mitään sähköä johtavaa lavoissa, eli siis ei hiilikuituja, mutta en tiedä miten tämä toteutetaan kun hiilikuiduista tehdään tietääkseni lujuus/paino -suhteeltaan parhaat tuotteet. Eli muiden materiaalien käyttö rajoittaisi tuulimyllyn kokoa.
 

Patu

Majuri
Lahjoittaja
Julkisten tietojen mukaan Suomessa on viisi kaukovalvontatutkaa, 13 keskivalvontatutkaa ja todennäköisesti kymmeniä lähivalvontatutkia.
Aika positiivista arvailua. Menneekö edes MOSTKA-tutkien kanssa luokkaan "kymmeniä"?
 
Tuskin tuulivoima sentään on niin tuottoisaa, että kymppimiljoonien tutkia voisi ostella ihan tuosta noin vain? Nythän PV on nähtävästi saanut yhden korvaavan tutkan, ja kuitenkin myllyjä on Suomessa lähemmäs tuhat. Oman ongelmansa asettaa varmasti myös se, jos tuulivoimalat halutaan pykätä rannikolle/saaristoon eikä PV:n tutkia voi enää sijoittaa ulommas, ainakaan taistelunkestävästi.
Tuossa Hesarin jutussa mainittiin, että korvaushankkeita on ollut kaksi muutakin vireillä. Kustannustekijä on varmaankin todennäköinen syy miksi ne ovat rauenneet.

Voipi olla että demarihallituksen PM ottaa vähän eri kannan tuuli- ja ilmavoiman yhteensovittamiseen, kiinnostaisi miettiä että millaisia ratkaisuja silloin voitaisiin tehdä.

Tuon TPS-77 tutkan ideana ei valmistajan mukaan ole olla gap filler-tutka, vaan sen pitäisi pystyä toimimaan voimaloiden katveen läpi. Tiedä sitten miten hyvin käytännössä toimii.
 

Nhhk

Majuri
Tuon TPS-77 tutkan ideana ei valmistajan mukaan ole olla gap filler-tutka, vaan sen pitäisi pystyä toimimaan voimaloiden katveen läpi. Tiedä sitten miten hyvin käytännössä toimii.
Toimii jos toimii, ja varmaan jopa jollain lailla.

Toivottavasti ei ainakaan kukaan ole niin tyhmä että luulee jonkun tutkan näkevän jopa paremmin katveen läpi.
 
Toimii jos toimii, ja varmaan jopa jollain lailla.

Toivottavasti ei ainakaan kukaan ole niin tyhmä että luulee jonkun tutkan näkevän jopa paremmin katveen läpi.
Ei se kai ole välttämättä mikään maastonmuotoon verrattava este, vaan enemmän häiriön aiheuttaja jota voitaisiin jollain menetelmillä estää.
The Lockheed Martin solution reduces the effects of complex wind farm clutter without requiring additional “infill” radars. The fundamental solution lies in the TPS-77 radar’s design. Many radars use multiple stacked beams to detect a target and estimate its height. However, that design does not always allow the radar to distinguish between planes, turbines and other ground-level clutter based upon height. Other systems rely on numerous radars positioned around the observation point to provide a comprehensive aerial picture, which can cause many logistical issues.
Lockheed Martin solved the problem by using a 3-D pencil beam architecture with advanced signal processing. This allows transmit and receive beams to independently separate aircraft from wind turbine returns.
“It’s like using a laser versus a flashlight,” said Carl Newman. “The stacked beam radars are like a floodlight, which illuminates a room by spreading the light far and wide, reflecting everything at the same time. Our pencil beam system acts more like a scanning laser, allowing localised reflections of the surveillance area while minimizing the impact from a nearby windfarm.”
Brittien alustavissa testeissä saatiin hyviä tuloksia, mutta myöhemmin havaittiin että ongelmia on vielä:
A recent empirical trial by the MOD using the TPS-77 radar at Staxton Wold has shown that the wind farm mitigation performance of the radar is unacceptable. The MOD has therefore stopped agreeing radar mitigation for wind farms that affect air defence radar. Naturally wind farm developers are very disappointed by this news.
 

Nhhk

Majuri
Ei se kai ole välttämättä mikään maastonmuotoon verrattava este, vaan enemmän häiriön aiheuttaja jota voitaisiin jollain menetelmillä estää.



Brittien alustavissa testeissä saatiin hyviä tuloksia, mutta myöhemmin havaittiin että ongelmia on vielä:
kyllä on mukavaa että meillä on linja pitänyt.
Peukut kaikille osallisille jotka ovat olleet päättämässä
 

magitsu

Ylipäällikkö
Ei se yksin päätä. Pitää huolehtia, että tämänkaltaisella nippelillä profiloituminen tulisi mahdollisimman kalliiksi. Eli isoa ulinaa siitä kuinka satoja miljoonia maksaneiden tutkien kykyä sabotoitaisiin. Kasakka nauraa ym.

Vedottava esim. puolustusselonteon linjauksiin, joita ei yksi ministeri saa muutettua vaikka odottaisi seuraavaan.

Nuo on niin pitkän ajan juttuja kaavatöineen ja yva+valituksineen, jotta kuningasajatuksen saajan seuraaja ehtii vielä torpedoida.
 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Tuossa Hesarin jutussa mainittiin, että korvaushankkeita on ollut kaksi muutakin vireillä. Kustannustekijä on varmaankin todennäköinen syy miksi ne ovat rauenneet.

Voipi olla että demarihallituksen PM ottaa vähän eri kannan tuuli- ja ilmavoiman yhteensovittamiseen, kiinnostaisi miettiä että millaisia ratkaisuja silloin voitaisiin tehdä.

Tuon TPS-77 tutkan ideana ei valmistajan mukaan ole olla gap filler-tutka, vaan sen pitäisi pystyä toimimaan voimaloiden katveen läpi. Tiedä sitten miten hyvin käytännössä toimii.
Eikö tuulimyllyjen puolesta taistelijoiden pitänyt maksaa viulut?
 

Benelli

Ylipäällikkö
Ongelmanahan ei ole nyt korkealla lentävien maalien havaitseminen vaan missä vaiheessa havaitaan 50 metriä pinnasta lentävä Su-57.
 
Top