Tutkija: Venäjä ei ole Suomelle uhka

miheikki kirjoitti:
Väittaisin kuitenkin, että itä-länsi ottelu olisi käyty ilman ydinaseita. Jos jihadistit saavat käsiinsä NPC -aseita, tuskin löytyy pidäkkeitä olla käyttämättä niitä.

Näinhän se tahtoo olla vähän kaikkien aseiden kanssa. Ei ne aseet varsinaisesti tapa, vaan se ihminen joka vetää liipaisimesta/painaa nappulasta. Itä-lännessä pelinjohtajilla oli kuitenkin sen verran järkeä, että eivät käyttäneet "jokeria". Gaazaniemen Tiikereillä ei pelikuri ole varmaan ihan samalla tasolla.
 
baikal kirjoitti:
Tacitus kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toisaalta venäläisten investoinnit Suomeen voi nähdä myös hyökkäyksen esteenä. Miksi tuhota omaa omaisuuttaan.

Olen samaa mieltä. Harvemmin kai taloudellinen integraatio on sotilaallisia jännitteitä lisännyt. Pikemminkin sen puuttuminen.

Ja nyt kun venäläiset ja kiinalaiset ovat kapitalismin myötä päässeet ruplien ja juanien makuun, niin miksipä he sitä lähtisivät vaarantamaan jollakin Pohjois-Korean tyylisellä uhittelulla.

Tässähän on huomattavissa suorastaan suomettuneisuutta. Eikös vaan. Eli venäläisten omistukset ovat turvallisuuspoliittisesti myönteinen juttu. Okei. Antaa mennä vaan siis....kun venäläiset omistavat tarpeeksi niin turvallisuuspoliittisesti asemamme vain vahvistuu ja Natoa ei tarvitakaan, niinkö?

Nyt Veli Baikal on ehkä ymmärtänyt tarkoitukseni väärin. Halusin sanoa, ettei molempia osapuolia hyödyttävä rinnakkaiselo ole huonoimpia tapoja elää naapurin kanssa rauhassa. Tällaista rinnakkaiseloa voidaan elää ilman, että ollaan rähmällään kuten menneisyydessä. Maanpuolustus ja turvallisuspolitiikka on kuitenkin monen osa-alueen summa joten yksi asia ei tee toista tarpeettomaksi. Siksi Nato jäsenyys on mielestäni edelleen tarpeellinen.
 
kimmo.j kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Tacitus kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Toisaalta venäläisten investoinnit Suomeen voi nähdä myös hyökkäyksen esteenä. Miksi tuhota omaa omaisuuttaan.

Olen samaa mieltä. Harvemmin kai taloudellinen integraatio on sotilaallisia jännitteitä lisännyt. Pikemminkin sen puuttuminen.

Ja nyt kun venäläiset ja kiinalaiset ovat kapitalismin myötä päässeet ruplien ja juanien makuun, niin miksipä he sitä lähtisivät vaarantamaan jollakin Pohjois-Korean tyylisellä uhittelulla.

Tässähän on huomattavissa suorastaan suomettuneisuutta. Eikös vaan. Eli venäläisten omistukset ovat turvallisuuspoliittisesti myönteinen juttu. Okei. Antaa mennä vaan siis....kun venäläiset omistavat tarpeeksi niin turvallisuuspoliittisesti asemamme vain vahvistuu ja Natoa ei tarvitakaan, niinkö?

Nyt Veli Baikal on ehkä ymmärtänyt tarkoitukseni väärin. Halusin sanoa, ettei molempia osapuolia hyödyttävä rinnakkaiselo ole huonoimpia tapoja elää naapurin kanssa rauhassa. Tällaista rinnakkaiseloa voidaan elää ilman, että ollaan rähmällään kuten menneisyydessä. Maanpuolustus ja turvallisuspolitiikka on kuitenkin monen osa-alueen summa joten yksi asia ei tee toista tarpeettomaksi. Siksi Nato jäsenyys on mielestäni edelleen tarpeellinen.

Miten tämä rähmälläänolo ilmeni? Esimerkiksi oltiin Varsovan liiton mukana miehittämässä Agfanistania?
 
juhapar kirjoitti:
Miten tämä rähmälläänolo ilmeni? Esimerkiksi oltiin Varsovan liiton mukana miehittämässä Agfanistania?

Ei, kun pelastimme Neuvostoliittoa massiivisilla apupaketeilla, olimme pyrkimässä SEV:n ytimeen ja olimme Varsovanliiton rauhanarmeijoiden yhteistyökumppaneita.

On tietysti lohduttavaa uskoa että II MS:n jälkeinen ulkopolitiikka olisi ollut pakon sanelemaan ja ainoa mahdollisuus, mutta esim Romania ja erityisesti Jugoslavia vetivät Yhdysvaltojen taloudellisen tuen avulla hyvinkin itsenäistä linjaa Varsovanliiton sisällä. Olisiko Suomella ollut mahdollisuus muuhun kuin YYA-politiikkaan? Ehkä. Sitä mukaa kun Neuvostoliiton taloudellinen ja sotilaallinen mahti rapautui, kallistui Suomi yhä enemmän länteen päin kunnes oltiin niin eurooppalaisia että. Olisiko kyseessä sittenkin ollut valinta? Nyt näyttää siltä että eurooppa harmaantuu ja köyhtyy eikä sen NAtonkaan toimintakyky ole ihan sitä mitä se oli vielä 1990 luvulla. Jos Suomen ulkopoliittinen linja on kääntynyt porkkanan perässä ennen, niin tulee se tekemään saman uudestaan.

1990 sanouduimme yksipuolisesti irti Pariisin rauhansopimuksesta. Ju-ma-lau-ta. Häviäjät eivät määrittele uudelleen rauhansopimuksen ehtoja, se on De Jure syy sotaan ihan minkä määritelmän mukaan tahansa, mutta neukkula ei enää kyennyt pistämään vastaan ja Britannia ei halunnut, miksi?

Muuten, Venäjä on maksanut täysimääräisesti sen velan joka Neuvostoliitolta jäi Clearing-tilille. Kuinkahan mahtaa käydä Suomen saataville EU:sta jos karjanhoidon sivutuote osuu propeliin?
 
Siis, se rähmälläänolo? Miten se ilmeni silloin aikoinaan?
 
juhapar kirjoitti:
Siis, se rähmälläänolo? Miten se ilmeni silloin aikoinaan?

*ttu me mitään rähmällään oltu. Silloinen valtaeliitti käytti suomettumista sisäisenä kontrollikeinona.

Jos haluttiin torpata jotain niin levitettiin juttua siitä kuinka oma kotiryssä oli vähintään rypistänyt otsaa, kun asia mainittiin, eli myyttinen "Tehtaankatu" oli asiaa vastaan ja asia haudattiin. Jos jotakin haluttiin edistää otettiin kädenpuristusvalokuva Suomi-Neuvostoliitto seuran pikkujouluissa ja asia oli sillä saletti

Rykmentin hevosmiehet tiesivät kertoa että Suomen suhteita hoisi pääasiallisesti KGB:n ykkösdirektoraatin suomen osasto residenttinsä kautta, joka illasti pressan kanssa useammin kuin NL:n suurlähettiläs. Poikkeuksena oli suhteet SKP:n joka meni suorien NKP kontaktien kautta, eivätkä nämä kaksi olleet aina synkassa.
 
Creidiki kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Siis, se rähmälläänolo? Miten se ilmeni silloin aikoinaan?

*ttu me mitään rähmällään oltu. Silloinen valtaeliitti käytti suomettumista sisäisenä kontrollikeinona.

Jos haluttiin torpata jotain niin levitettiin juttua siitä kuinka oma kotiryssä oli vähintään rypistänyt otsaa, kun asia mainittiin, eli myyttinen "Tehtaankatu" oli asiaa vastaan ja asia haudattiin. Jos jotakin haluttiin edistää otettiin kädenpuristusvalokuva Suomi-Neuvostoliitto seuran pikkujouluissa ja asia oli sillä saletti

Rykmentin hevosmiehet tiesivät kertoa että Suomen suhteita hoisi pääasiallisesti KGB:n ykkösdirektoraatin suomen osasto residenttinsä kautta, joka illasti pressan kanssa useammin kuin NL:n suurlähettiläs. Poikkeuksena oli suhteet SKP:n joka meni suorien NKP kontaktien kautta, eivätkä nämä kaksi olleet aina synkassa.

Sehän kuulostaa ihan nykytilalta. Suunta on vaan toinen. Eiku...
 
juhapar kirjoitti:
Siis, se rähmälläänolo? Miten se ilmeni silloin aikoinaan?

Jos on yleissivistyksessä aukko, niin kannattaa suunnata lähimpään kirjastoon. Hyväksi yleisesitykseksi käy alkuun vaikka Jukka Tarkan kirja Karhun kainalossa - Suomen kylmä sota 1947 - 1990. Tai jos vähän "rajumpaa kamaa" uskaltaa vetää, niin vaikka Timo Vihavaisen Kansakunta rähmällään. Max Jakobsonilta löytyy myös monta kyseistä ajanjaksoa käsittelevää teosta.

Suomettuminen (eng. finlandization, saks. finnlandisierung) on niin paljon käsitelty aihe niin suomalaisessa kuin ulkomaisessakin tutkimuksessa, että ei siitä oikein jaksa edes ruveta vänkäämään.
 
juhapar kirjoitti:
Siis, se rähmälläänolo? Miten se ilmeni silloin aikoinaan?

Kiellettiin kirjoja, laitettiin alakoululainen jälkiistuntoon ryssän sanomisesta ryssäksi, poliitikot kyselivät neukkujen mielipiteitä asioista, ennen kuin uskalsivat tehdä päätöksiä.

Pidettiin yhtä puoluetta oppositiossa koska uskottiin/tiedettiin, ettei neuvostoliitto hyväksy sitä hallitukseen. Palautettiin itärajan takaa pakenevia ihmisiä takaisin keskitysleiriin, tai ammuttavaksi.

Itse ei jaksa 70-luvulla syntyneenä muistaa kaikkea, vanhemmilla ihmisillä on varmasti lisää esimerkkejä.

Nämähän ovat vain omia mielipiteitäni, joku saattaa pitää näitä toimia hyvinä ja kaipaa noita aikoja. Itse en kaipaa.
 
pihalla pitää olla ja todella lujasti jos vakavissaan kyselee miten rähmälläänolo ilmeni...
 
yrjö kirjoitti:
pihalla pitää olla ja todella lujasti jos vakavissaan kyselee miten rähmälläänolo ilmeni...

Jep.
 
Tämä rähmällään olo on ollut ja on edelleen arka paikka monelle. Enkä ihmettele, kyseinen aika ei todellakaan ole maamme historian kunniakkainta aikaa.
 
kimmo.j kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Siis, se rähmälläänolo? Miten se ilmeni silloin aikoinaan?

Kiellettiin kirjoja, laitettiin alakoululainen jälkiistuntoon ryssän sanomisesta ryssäksi, poliitikot kyselivät neukkujen mielipiteitä asioista, ennen kuin uskalsivat tehdä päätöksiä.

Pidettiin yhtä puoluetta oppositiossa koska uskottiin/tiedettiin, ettei neuvostoliitto hyväksy sitä hallitukseen. Palautettiin itärajan takaa pakenevia ihmisiä takaisin keskitysleiriin, tai ammuttavaksi.

Itse ei jaksa 70-luvulla syntyneenä muistaa kaikkea, vanhemmilla ihmisillä on varmasti lisää esimerkkejä.

Nämähän ovat vain omia mielipiteitäni, joku saattaa pitää näitä toimia hyvinä ja kaipaa noita aikoja. Itse en kaipaa.

Kielletään kirjoja nytkin, alakoululainen joutuu jälkkäriin, jos sanoo värillistä neekeriksi, Katainen lallattaa jetsulleen EU:sta tulleita jargoneita......

Kyllä suomettuminen oli tosiasia, Mutta älkää liikaa katsoko menneeseenkään. Kaikki mitä on tapahtunut ennen, tapahtuu uudelleen. Pitää vaan olla silmät auki kuin pöllön pojalla.

Nyt emme todellakaan palauta rajanylittäjiä, voi tulla aika, kun mieli tekis, uskotteko?
 
Baikal on oikeassakin, mutta ei joudu jos minulta kysytään, valitsen nyky systeemin mielummin kuin sen entisen. Lapseni voivat olla 25 vuoden päästä eri mieltä.
 
yrjö kirjoitti:
pihalla pitää olla ja todella lujasti jos vakavissaan kyselee miten rähmälläänolo ilmeni...

Voidaanko sitten sanoa, että nyt ollaan rähmällään? Selvästikin ainakin tiettyä puoluetta pyritään mollaamaan EU-vastaisena (syystäkin?), lait ja asetukset harmonisoidaan ulkomaiden kanssa (tätä muuten en muista, että olisi tapahtunut "suomettumisen" aikaan) jne. Eli eikö nyky"nuoriso" huomaa, mitkä ovat nyt nuotit?

Edit: kas, ikätoverini Baikal kirjoitteli tuossa jo pitkälti samaa, mitä oli tarkoitus itsenikin kirjoitella.
 
juhapar kirjoitti:
yrjö kirjoitti:
pihalla pitää olla ja todella lujasti jos vakavissaan kyselee miten rähmälläänolo ilmeni...

Voidaanko sitten sanoa, että nyt ollaan rähmällään? Selvästikin ainakin tiettyä puoluetta pyritään mollaamaan EU-vastaisena (syystäkin?), lait ja asetukset harmonisoidaan ulkomaiden kanssa (tätä muuten en muista, että olisi tapahtunut "suomettumisen" aikaan) jne. Eli eikö nyky"nuoriso" huomaa, mitkä ovat nyt nuotit?

Edit: kas, ikätoverini Baikal kirjoitteli tuossa jo pitkälti samaa, mitä oli tarkoitus itsenikin kirjoitella.

Totta kai huomaa; ja aina ollaan jonnekin päin kallellaan, selvähän se. Rohkenen kuitenkin olla ainakin omasta puolestani sitä mieltä, että EU-jäsenyydestä ym. huolimatta Suomen ulko- ja sisäpoliittinen toimintavapaus on oleellisesti parempi ja ääni maailmalla kuuluvampi nyt kuin kylmän sodan aikana.

EU, tai kukaan muukaan, ei esim. ulkomailta käsin sanele mitkä puolueet ovat hallituksessa tai saako armeijalla olla ohjusaseita tai kuka valitaan presidentiksi jne jne. Samoin jos Suomen edustaja sanoo jotain, se tulkitaan ulkomailla Suomen kannaksi eikä Tehtaankadun kannaksi (60-80 -luvuilla jälkimmäinen oli yleinen ja usein aivan oikea tulkinta).

On aika jännä nähdä miten täydellisesti vuosikymmeniä kestänyt henkinen persraiskaaminen halutaan Suomessa nykyään unohtaa ja kieltää.

Jukka Tarkan tai hiljattain menehtyneen Max Jacobssonin kirjoja tuosta ajasta kannattaa lukea, jos tuolloin vallinnut tilanne meinaa unohtua. Mauno Koiviston muistelmat kertovat myös karua kieltään.
 
Samses kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
yrjö kirjoitti:
pihalla pitää olla ja todella lujasti jos vakavissaan kyselee miten rähmälläänolo ilmeni...

Voidaanko sitten sanoa, että nyt ollaan rähmällään? Selvästikin ainakin tiettyä puoluetta pyritään mollaamaan EU-vastaisena (syystäkin?), lait ja asetukset harmonisoidaan ulkomaiden kanssa (tätä muuten en muista, että olisi tapahtunut "suomettumisen" aikaan) jne. Eli eikö nyky"nuoriso" huomaa, mitkä ovat nyt nuotit?

Edit: kas, ikätoverini Baikal kirjoitteli tuossa jo pitkälti samaa, mitä oli tarkoitus itsenikin kirjoitella.

Totta kai huomaa; ja aina ollaan jonnekin päin kallellaan, selvähän se. Rohkenen kuitenkin olla ainakin omasta puolestani sitä mieltä, että EU-jäsenyydestä ym. huolimatta Suomen ulko- ja sisäpoliittinen toimintavapaus on oleellisesti parempi ja ääni maailmalla kuuluvampi nyt kuin kylmän sodan aikana.

EU, tai kukaan muukaan, ei esim. ulkomailta käsin sanele mitkä puolueet ovat hallituksessa tai saako armeijalla olla ohjusaseita tai kuka valitaan presidentiksi jne jne. Samoin jos Suomen edustaja sanoo jotain, se tulkitaan ulkomailla Suomen kannaksi eikä Tehtaankadun kannaksi (60-80 -luvuilla jälkimmäinen oli yleinen ja usein aivan oikea tulkinta).

On aika jännä nähdä miten täydellisesti vuosikymmeniä kestänyt henkinen persraiskaaminen halutaan Suomessa nykyään unohtaa ja kieltää.

Jukka Tarkan tai hiljattain menehtyneen Max Jacobssonin kirjoja tuosta ajasta kannattaa lukea, jos tuolloin vallinnut tilanne meinaa unohtua. Mauno Koiviston muistelmat kertovat myös karua kieltään.
Jos/kun ko. aikaa on elänyt, ymmärtää vieläkin paremmin nykyajan mädännäisyyden ja pitkälle edenneen euttumisen, joka on huomattavasti suurempi uhka kansakunnan olemassaololle kuin konsanaan finlandisierung oli.
"Muistakaa... " ..erään veteraanilaulun sanoin.
 
Samses kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
yrjö kirjoitti:
pihalla pitää olla ja todella lujasti jos vakavissaan kyselee miten rähmälläänolo ilmeni...

Voidaanko sitten sanoa, että nyt ollaan rähmällään? Selvästikin ainakin tiettyä puoluetta pyritään mollaamaan EU-vastaisena (syystäkin?), lait ja asetukset harmonisoidaan ulkomaiden kanssa (tätä muuten en muista, että olisi tapahtunut "suomettumisen" aikaan) jne. Eli eikö nyky"nuoriso" huomaa, mitkä ovat nyt nuotit?

Edit: kas, ikätoverini Baikal kirjoitteli tuossa jo pitkälti samaa, mitä oli tarkoitus itsenikin kirjoitella.

Totta kai huomaa; ja aina ollaan jonnekin päin kallellaan, selvähän se. Rohkenen kuitenkin olla ainakin omasta puolestani sitä mieltä, että EU-jäsenyydestä ym. huolimatta Suomen ulko- ja sisäpoliittinen toimintavapaus on oleellisesti parempi ja ääni maailmalla kuuluvampi nyt kuin kylmän sodan aikana.

EU, tai kukaan muukaan, ei esim. ulkomailta käsin sanele mitkä puolueet ovat hallituksessa tai saako armeijalla olla ohjusaseita tai kuka valitaan presidentiksi jne jne. Samoin jos Suomen edustaja sanoo jotain, se tulkitaan ulkomailla Suomen kannaksi eikä Tehtaankadun kannaksi (60-80 -luvuilla jälkimmäinen oli yleinen ja usein aivan oikea tulkinta).

On aika jännä nähdä miten täydellisesti vuosikymmeniä kestänyt henkinen persraiskaaminen halutaan Suomessa nykyään unohtaa ja kieltää.

Jukka Tarkan tai hiljattain menehtyneen Max Jacobssonin kirjoja tuosta ajasta kannattaa lukea, jos tuolloin vallinnut tilanne meinaa unohtua. Mauno Koiviston muistelmat kertovat myös karua kieltään.

Eikös sitä EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ajeta kuin käärmettä pyssyyn? Noin niin kuin esimerkiksi. Siis kun ulkoministeri Tuomioja jotain lausuu, niin onko se Suomen vai Brysselin kanta? Mutta olkoot... ei jaksa.
 
Tämä on tietysti mielipide kysymysjosta ei kovin vakavasti riidellä. Myöhemmät tutkijat voivat lausua omia näkemyksiään nykyajasta, mutta ero nykyiseen ja meneen ajan kanssa on olemassa. Jokainen voi sitten valita kumpaa pitää parempana. Itse koin entisen ahdistavana ja olen vahvasti nykyisen menon kannalla (jos pitää valita näistä kahdesta). Olen myös saanut olla päättämässä(äänestänyt) asiasta. Kuka voi sanoa samaa 60- ja 70-luvun meinigistä.
 
juhapar kirjoitti:
Samses kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
yrjö kirjoitti:
pihalla pitää olla ja todella lujasti jos vakavissaan kyselee miten rähmälläänolo ilmeni...

Voidaanko sitten sanoa, että nyt ollaan rähmällään? Selvästikin ainakin tiettyä puoluetta pyritään mollaamaan EU-vastaisena (syystäkin?), lait ja asetukset harmonisoidaan ulkomaiden kanssa (tätä muuten en muista, että olisi tapahtunut "suomettumisen" aikaan) jne. Eli eikö nyky"nuoriso" huomaa, mitkä ovat nyt nuotit?

Edit: kas, ikätoverini Baikal kirjoitteli tuossa jo pitkälti samaa, mitä oli tarkoitus itsenikin kirjoitella.

Totta kai huomaa; ja aina ollaan jonnekin päin kallellaan, selvähän se. Rohkenen kuitenkin olla ainakin omasta puolestani sitä mieltä, että EU-jäsenyydestä ym. huolimatta Suomen ulko- ja sisäpoliittinen toimintavapaus on oleellisesti parempi ja ääni maailmalla kuuluvampi nyt kuin kylmän sodan aikana.

EU, tai kukaan muukaan, ei esim. ulkomailta käsin sanele mitkä puolueet ovat hallituksessa tai saako armeijalla olla ohjusaseita tai kuka valitaan presidentiksi jne jne. Samoin jos Suomen edustaja sanoo jotain, se tulkitaan ulkomailla Suomen kannaksi eikä Tehtaankadun kannaksi (60-80 -luvuilla jälkimmäinen oli yleinen ja usein aivan oikea tulkinta).

On aika jännä nähdä miten täydellisesti vuosikymmeniä kestänyt henkinen persraiskaaminen halutaan Suomessa nykyään unohtaa ja kieltää.

Jukka Tarkan tai hiljattain menehtyneen Max Jacobssonin kirjoja tuosta ajasta kannattaa lukea, jos tuolloin vallinnut tilanne meinaa unohtua. Mauno Koiviston muistelmat kertovat myös karua kieltään.

Eikös sitä EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ajeta kuin käärmettä pyssyyn? Noin niin kuin esimerkiksi. Siis kun ulkoministeri Tuomioja jotain lausuu, niin onko se Suomen vai Brysselin kanta? Mutta olkoot... ei jaksa.
Tuomioja kertoo oman käsityksensä itäisestä kannasta ;)
 
Back
Top