Tarina käsittelee päähenkilön mielenterveysongelmia, jotka saurasivat koko sarjan ajan.Sopranosin kuuden kauden suurin muuttuja on Gandolfinin hiusrajan jakautuminen.
Ilmestyy ongelma henkilön muodossa, se ratkaistaan yhdellä ainoalla tavalla. No yksi poikkeus on ja ongelman laatu on myös pari kertaa hieman poikkeava (homoseksuaalisuus on häpeällistä murhien, huorintekemisen, ryöstöjen ja kiristyksen maailmassa, oh hoh!). Joskus ongelmat ratkeavat itsestään (Juniorin dementoituminen).
Tony löytää uuden 'goomarin'. Tony itkee kallonkutistajalle eufenismien avulla. Tony hermostuu. Ja Tony pelkää menettävänsä perheensä niin ekassa kuin vikassakin jaksossa.
Sarja pähkinänkuoressa.
Traagillisin sivutarina lienee Christianin (no hei, ne on kaikki murhaajia) ja Adrianan, joka saatetaan päätökseen molempien osalta lopullisesti. Sympaattisin hahmo lienee Bobby, joka menettää 'neitsyytensä' vasta viimeisellä kaudella.
Hyvin kuvattu myös Yhdysvaltain rodullisia ja etnisiä ristiriitoja.
Ihan viihdyttävä sarja ja riittävän inhorealistinen poistamaan minkäänlaisen kunnioituksen sisialaisten juttua kohtaan.
Hiukan logiikkaa ja paljon kohtuutonta väkivaltaa.
Paras aikakautensa ja genrensä veto.