TV-sarjat, joita katso(i)tte?

Tämmöisiä tulee mieleen menneisyydestä;Shogun,Neljäs armeija,Kultainen apina,Colditz,Robin of Sherwood,Kahden keikka,Schimanski,Villiin länteen...nykyään on tullut seurattua Vikingsiä,(joka ainakin alussa on ylivoimaisesti paras sarja pitkään aikaan),Outlander,Game of Thrones,Ruusun nimi...Historialliset sarjat ovat aina kiinnostaneet eniten.Lisätään Beck vielä nykyisiin sarjoihin.Ja minisarja Wolf hall tietysti.
 
Kongo-Müller kirjoitti:
Tämmöisiä tulee mieleen menneisyydestä;Shogun,Neljäs armeija,Kultainen apina,Colditz,Robin of Sherwood,Kahden keikka,Schimanski,Villiin länteen...nykyään on tullut seurattua Vikingsiä,(joka ainakin alussa on ylivoimaisesti paras sarja pitkään aikaan),Outlander,Game of Thrones,Ruusun nimi...Historialliset sarjat ovat aina kiinnostaneet eniten.Lisätään Beck vielä nykyisiin sarjoihin.Ja minisarja Wolf hall tietysti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Colditzin katsoin penskana 90-luvun puolivälissä. Mahtoikohan tulla kakkoselta ? Sotavankidraamasarja koukutti. Hyvät näyttelijät ja tosipohjainen tarina.
 
tulikomento kirjoitti:
Ykköskauden kaikki 10 jaksoa on nyt katsottavissa HBO Nordicilla. Alku loistava. Puolivälissä minusta vähän lässähti, mutta viimeiset pari jaksoa taas hyvää tasoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Katsomisen arvoinen sarja ehdottomasti, mutta mikään rambomainen actionpätkä tämä ei ole. Puolessa välissä tosiaan hiljennyttiin hyvinkin viettämään aikaa hahmojen kanssa, loppua kohti taas tunnelma tiivistyi. Plussaa hyvinkin realistinen ote taisteluihin, miinusta ehkäpä"inhimillisen puolen" tuominen etualalalle välillä hieman liikaa.

Niin tai näin, jo pelkästään Sho't Kal -vaunut möyrimässä tekevät sarjasta klassikon. Mutta ei niitä joka jaksoon riittänyt.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Katsomisen arvoinen sarja ehdottomasti, mutta mikään rambomainen actionpätkä tämä ei ole. Puolessa välissä tosiaan hiljennyttiin hyvinkin viettämään aikaa hahmojen kanssa, loppua kohti taas tunnelma tiivistyi. Plussaa hyvinkin realistinen ote taisteluihin, miinusta ehkäpä"inhimillisen puolen" tuominen etualalalle välillä hieman liikaa.

Niin tai näin, jo pelkästään Sho't Kal -vaunut möyrimässä tekevät sarjasta klassikon. Mutta ei niitä joka jaksoon riittänyt.
Klikkaa laajentaaksesi...

Panssaritaisteluihin oli saatu huikeasti tunnelmaa mukaan. Sarjassa oli minusta mukana myös sellaisia kulttuuriin sidottuja pointteja, jotka ainakaan minulle ei israelilaisena ja ei juutalaisena eivät avautuneet. Joka tapauksessa katsomisen arvoinen sarja. Nettihuhuja olisi liikkumassa että kakkoskausi olisi tulossa.
 
tulikomento kirjoitti:
Panssaritaisteluihin oli saatu huikeasti tunnelmaa mukaan. Sarjassa oli minusta mukana myös sellaisia kulttuuriin sidottuja pointteja, jotka ainakaan minulle ei israelilaisena ja ei juutalaisena eivät avautuneet. Joka tapauksessa katsomisen arvoinen sarja. Nettihuhuja olisi liikkumassa että kakkoskausi olisi tulossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän siinä sellainen tietty paatoksellisuus oli se, mikä hieman tökki. Tai tökki on väärä sana. Tuntui vieraalta, sanotaan niin.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Kyllähän siinä sellainen tietty paatoksellisuus oli se, mikä hieman tökki. Tai tökki on väärä sana. Tuntui vieraalta, sanotaan niin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juurikin näin. Ilmaisit asian ytimen minua paremmin. Viimeisessä jaksossa tuli muuten esiin panssaritaktinen jippo. Syyrialaiset vaununjohtajat ajoivat taisteluun vaunun luukut kiinni. Eivät nähneet hevon peetä ulos. IDF:n miehistöt oli koulutettu taistelemaan johtajan luukku auki. Pystyi tähystämään sivustauhkia. Itse asiassa, samaa kertoo jo Wehrmachtin panssarilegenda, Tiikeriässä Otto Carius. Sakemannit taistelivat luukut auki ja neukut luukut kiinni.
 
Kun tajuat isäukkosi olevan gangsteri.


Sopranosin kakkoskausi ei nyt ollut ihan ensimmäisen veroinen, mutta ihan hyvä silti. Suoraan sanoen vitutti katella ekalla kaudella kuolleen Jackien vankilasta vapautunutta veljeä, joka on täysi sosiopaatti. Hyvä roolisuoritus kyllä 'Manson eyesiltä'.

Sitten jo tokan kauden ekassa jaksossa on selvää mitä tulee yhdelle Ison T:n kapoista tapahtumaan, joka sekin herätteli kysymään, että pitikö tätäkin nyt pitkittää jaksokaupalla.
 
Sopranos ja The Wire ovat kyllä HBO:n ehdotonta eliittiä sarjojen suhteen.

Kyllähän Sopranosista tykkään valtavasti sekä käsikirjoituksen että uskottavien näyttelijöiden vetämien roolisuoritusten osalta. Toisaalta taas muutama asia niinkin pitkään jatkuneessa sarjassa näin jälkeenpäin on jäänyt vähän mietityttämään, mutta ei se nyt sinällään kokonaisuutta tietenkään haittaa. Nythän sieltä taitaa olla tulossa se 1960-luvun Sopranos-maailmaan sijoittuva leffakin varmaan ulos ensi vuonna, mutta saa nähdä miten Gandolfinin poika vetää nuoremman isänsä roolin.

Tuo Valley of Tears oli muuten hyvä suositus. Enpä ollut huomannutkaan moista, mutta heti ryhdyin iltasella katselemaan ko. sarjaa ja ensimmäisen jakson lopussa vedetty panssaritaistelu tosiaan toi positiivisia fiiliksiä pintaan. Innolla jatketaan.
 
Kongo-Müller kirjoitti:
Silloin sitä tuli itsekin seurattua.Englantilaiset sarjat aina olleet niitä koukuttavimpia,kuten Jeremy Brettin Sherlock Holmes 80-luvulta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla on Colditzista jonkinlainen muistijälki kaukaa 70-luvulta. 90-luvun uusinta on mennyt kokonaan ohi. Saattaa tosin olla etten ollut tuolloin edes Suomessa.
 
Rannari kirjoitti:
Mulla on Colditzista jonkinlainen muistijälki kaukaa 70-luvulta. 90-luvun uusinta on mennyt kokonaan ohi. Saattaa tosin olla etten ollut tuolloin edes Suomessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
2 maailmansotaan liittyviä sarjoja ei 70-luvulta tule mieleen kuin Polttouhrit,taisi tulla 90-luvulla uusintana...meni kylläkin vähän ohi silloin,laittaisivat nyt uusintana niin saattaisin katsoakin.
 
Kongo-Müller kirjoitti:
2 maailmansotaan liittyviä sarjoja ei 70-luvulta tule mieleen kuin Polttouhrit,taisi tulla 90-luvulla uusintana...meni kylläkin vähän ohi silloin,laittaisivat nyt uusintana niin saattaisin katsoakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Taisi mullakin olla Lassie lähempänä kuin Colditz silloin 70-luvulla. Joku sitäkin on meillä katsonut. En tiedä milloin ensimmäinen esitys Suomessa oli mutta juuri kouluja aloittelevana en tuolloin arvatenkaan ollut kohderyhmää.
 
Vanhin sota-aikaa käsittelevä sarja, jonka muistan oli Ashtonin perhe.
Kertoi pommituksista, kotirintamasta ja sotasankareista, ehkä ensimmäisen kerran "eri tavalla".
Rakastuin siihen kilttiin tyttöön, enkä ole sen jälkeen nukkunut kunnolla.
Barbara Flynn.jpg
Vieläkin sattuu syrämestä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top