Työllisyyden näkymät

Miten työllisyys kehittyy seuraavan 3 vuoden jaksolla

  • Työpaikat vähenevät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 36 38.7%
  • Työpaikat vähenevät n 3% tai vähemmän

    Ääniä: 26 28.0%
  • Työllisyystilanne pysyy samana, kuin 2015 kesäkuussa

    Ääniä: 14 15.1%
  • Työpaikat lisääntyvät n 3% tai enemmän

    Ääniä: 22 23.7%
  • Työpaikat lisääntyvät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 0 0.0%
  • Tulemme tarvitsemaan maahanmuuttoa työpaikkojen täyttämiseksi

    Ääniä: 2 2.2%

  • Äänestäjiä yhteensä
    93
  • Äänestys suljettu .

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
"Sylkiäisten" vitsit eivät vanhene ihan heti ja hyvin sopivat muuallekin vaikka brittien politiikkaa pilkkasivatkin.
 

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Flippy paistaa burgereita. Tökkivää menoa sanovat kriitikot, mutta miltä näyttävät Flippyn uudemmat versiot vuonna 2025? Varmaankin hieman osaavampia.
 
Viimeksi muokattu:
Työelämägurun ohjeet: Ilo takaisin työpaikoille, ilmapiiritutkimukset turhia
20.3.2017 6:30 | Päivitetty 20.3.2017 14:54

Jyri Kansikas on huolissaan, koska työ tuo iloa yhä harvemmalle. ”Johtajien kannattaa mennä useammin kahvihuoneeseen 
kuulostelemaan, miten työpaikalla voidaan.”

Kansikkaan teesit
1. Sanonta ”näin on aina tehty” on kaiken kehityksen rikkaruoho.

2. Oma musta voi olla toisen valkoinen, mutta niistä voi piirtää yhteisen harmaan.

3. Kyky kuunnella auttaa näkemään.

Jyri Kansikas kertoo olevansa järkyttynyt. Hän toistaa sen monta kertaa haastattelun aikana.

”Ihmiset eivät enää saa työstään voimaa arkeen. Naiset ovat uupuneita, eivät vain väsyneitä. Nämä ovat järkyttäviä tuloksia eri tutkimuksista”, Kansikas sanoo.

Tapaamme Helsingin Wanhassa 
Satamassa, jossa selvästi työstään innostuneet ihmiset rakentavat seuraavan päivän tapahtumaa. Tulossa on kuudes Work goes happy -työhyvinvointipäivä, jossa kymmenet asiantuntijat puhuvat työstä, johtamisesta ja siitä, miten pitää toisista ja itsestään huolta.

Työelämää luodannut tutkimus on aivan tuore. Se tehtiin Work goes happyn ja Yksi elämä -terveys
talkoiden yhteistyönä marras-helmikuussa. Verkossa tehdyssä tutkimuksessa oli 805 vastaajaa.

”On karseaa, jos juuri kukaan ei saa työstään voimaa arkeen. Töissä ollaan kuitenkin suuri osa arjesta.
Jos voimat tulevat vain lyhyestä vapaa-ajasta, auta armias, jos lähisuhteisiin tulee ongelmia.”

Kansikas on Work goes happy -tapahtuman moottori sekä samannimisen yrityksen toimitusjohtaja ja ainoa osakas.

Työhyvinvoinnin edistämisestä on tullut hänelle elämäntehtävä.

Sen myötä Kansikkaasta on tullut myös yksi Suomen seuratuimmista tviittaajista, Works goes happy -brändillä tosin.

”Ihmiset ovat erittäin kiinnostuneita työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Sen näkee etenkin sunnuntaina aamupäivisin, kun näitä aiheita jaetaan Twitterissä ahkerasti. Silloin on aikaa.”

Ennen kuin idea työelämään liittyvistä messuista syntyi, Kansikas ehti olla 17 vuotta konsulttina Italiassa.

”Olin siellä perheyrityksen johdossa, ja konsulttina olin tekemisissä joko toimitusjohtajien tai omistajien kanssa. Näin valtavasti erilaisia yrityskulttuureja, ja miten yritysten dynamiikka toimii.”

Hän huomasi, että samalla toimialalla olevista yrityksistä parempaa tulosta teki se, jossa panostettiin henkilöstön hyvinvointiin.

”Aika lailla se oli yksi yhteen sen kanssa, millainen tunnelma yrityksessä oli. Samaa tuotetta tekevät yritykset päätyivät aivan eri tuloksiin, riippuen siitä, miten henkilöstöä kohdeltiin.”

Kansikas korostaa, että kyse ei ole valtasuhteista. Ihminen ei välttämättä tee työtään paremmin, jos hierarkia on matala, ja johtaja kuin työtä lempeästi ohjaava kollega.

”Yrityksen hierarkia ei ole missään nimessä ongelma. Esimerkiksi Saksassa yrityksissä on hyvinkin hierarkkisia järjestelmiä, joissa työntekijöistä pidetään huolta ja samalla tehdään tulosta. Esimerkkinä on vaikkapa autonvalmistaja BMW.”

Miksi suomalaisen työelämän selvitykset sitten antavat karuja tuloksia ihmisten jaksamisesta? Jo vuosia on puhuttu siitä, että pelolla johtaminen, management by perkele, on taaksejäänyttä aikaa.

Viime vuoden bisneskirjaksi valittiin Sari Torkkolan lean-johtamisesta kertova teos. Lean on johtamistapa, jossa hierarkiat ovat matalat ja turhat työn esteet on poistettu. Miksi nämä hyvät mallit näkyvät niin harvoilla työpaikoilla?

”Julkisuudessa ovat ne samat johtajat, jotka ovat omalla sarallaan tehneet loistavaa työtä. Eikä itseohjautuvuus sovi kaikkeen.”

”Kvartaalitalous on johtanut siihen, että työntekijöistä on tullut numeroita, mutta se ei ole pörssiyhtiöiden vika. Työhyvinvointi ei ole yhtiömuodosta kiinni, vaan siitä, miten yritystä johdetaan.”


Ihminen esiin. Liian moni kertoo, että työstä ei enää saa voimaa arkeen. Se on hälyttävä tieto, Jyri Kansikas sanoo. Kuva: Antti Mannermaa
Jyri Kansikas
Syntynyt Helsingissä 
1965.

Koulutus: Valtiotieteet, Bolognan yliopisto 1992. Yrittäjyyden ja myynnin ammattitutkinto Bolognan kauppakamari 1993.

Ura: Work goes happy -konseptin omistaja ja toimitusjohtaja 2016–, 
HPM Dashboardin toimitusjohtaja, 2017–,
Messualalla toimivan italialaisen perheyrityksen toimitusjohtaja 1992–2007,
Liikkeenjohdon
konsultti ja yrittäjänä vuodesta 1992.

Perhe: Kaksi aikuista
lasta.

Harrastukset: Hiihto, pyöräily, laskettelu.

Kansikkaan mielestä ihminen on nyt hukkunut jonnekin digitaalisuuden ja uuden teknologian hypetyksen alle.

”Suomi on insinöörien johtama maa, eikä tuo johtamistapa ole koulutuksesta eikä toimialasta riippuvainen. Ihminen tekee yrityksessä tuloksen, ja vaikka olisi mitkä härpäkkeet käytössä, töitä tehdään toisille ihmisille.”

Työelämän muutos on tietenkin lisännyt huolta omasta työpaikasta.

”Koko elämänhallinta tuntuu olevan vaakalaudalla. Ihmisiä pelotellaan, että robotit vievät työt, ja moni on käynyt läpi rankkoja yt-neuvotteluja.”

Kansikas puistelee päätään, ja palaa taas arjen kuormittavuudesta kertovaan tutkimukseen.

”Olen edelleen hyvin järkyttynyt näistä tuloksista. Olen ollut pitkään tekemisissä työelämän kehittäjien kanssa, mutta tällaista suruviestiä en odottanut ollenkaan.”

Kansikas palasi Suomeen kuusi vuotta sitten, kun italialainen perhe myi yrityksensä. Hän ei uskonut uuden omistajan suunnitelmiin, ja päätti lähteä.

”Yrityskulttuuriin ja hyvinvointiin liittyvät asiat alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Vannoin, että yrittäjäksi en ryhdy, mutta pikku hiljaa työt alkoivat kerääntyä pöydälleni. Käänsin sitten ylpeästi takkini, ja otin tämän Work goes happy -hankkeen kokonaan itselleni.”

Tapahtuma on vuosi vuodelta kasvanut. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja Helsingissä kävijöitä on ollut pari tuhatta. Tulonsa Kansikas saa yhteistyökumppaneilta, joita tänä vuonna oli paikalla 85.

”Tämä on Suomen ainoa työelämään keskittyvä tapahtuma, ja aiomme vielä kasvattaa sitä. Puhujat ovat Suomen kovimpia asiantuntijoita. Yhteistyökumppanit ovat olleet tyytyväisiä näkyvyyteen ja kontakteihin, joita he ovat saaneet.”

Kansikas käyttää itsestään titteliä työhyvinvoinnin edistäjä. Works go happy -tapahtumien lisäksi hän välittää ”tallissaan” olevia asiantuntijoita puhujiksi eri tilaisuuksiin. Verkostossa ovat muun muassa juuri eläkkeelle jäänyt Marja-Liisa Manka, Riitta Hyppänen, Tony Dunderfelt, Guy Ahonen ja Ossi Aura. Tiivistä yhteistyötä Kansikas tekee noin 30 asiantuntijan kanssa.

Jokainen voi vaikuttaa työilmapiiriin käytöksellään.

”Ensimmäinen askel on miettiä, miten itse toimii. Työpaikalla pitäisi käyttäytyä samalla tavoin kuin kotona tai ystävien kanssa, koettaa saada hyvää aikaan. Tämä koskee ennen muuta johtajia. Heidän pitäisi mennä useammin sinne kahvihuoneeseen juttelemaan. Alaisten kokemus omasta työstään on aivan toisenlainen kuin johtajat olettavat.”

Kansikkaan mielestä vuotuiset työilmapiiritutkimukset ovat turhia. Ne pitäisi vaihtaa päivittäiseen palautteeseen.

”Näitä pahoinvointikyselyjä tehdään pakon takia. Niitä ei juuri kommentoida, eikä niiden perusteella tehdä toimenpiteitä. Se aiheuttaa äärimmäistä turhautumista. Ongelmia on muutenkin turha enää vuoden päästä puida.”

On karseaa, jos juuri 
kukaan ei saa 
työstään voimaa 
arkeen, koska 
töissä ollaan suuri osa arjesta.”

Kiukkua nostattaa sekin, että jokin asia ei muutu, vaikka siitä valitetaan.

”Esimiesten kannattaa kertoa, miksi niin on, koska
usein siihen on konkreettinen syy. Työntekijä ei välttämättä kokonaisuutta näe.”

Näistä tilanteista syntyy ”römpiöitä”.

”Römpiö on tunne, jossa jotain asiaa jää märehtimään, eikä sieltä pääse pois. Se on loistava ilmaisu. Römpiö on tuttu meille kaikille, inhimillinen tunne, mutta sen ei saa antaa kasvaa.”

Kansikas muistuttaa, että töissä viihtymisen parantaminen ei edellytä hohtokeilausta tai coca colalla täytettyä jenkkikaappia. Niitäkin saa toki olla, mutta työhyvinvointi on yhteydessä liiketoiminnan edistämiseen.

”Elämä ei ole pelkkää hupia, päinvastoin. Jos ihmisellä on haasteellista, mielekästä ja palkitsevaa työtä, se tuo paljon enemmän iloa kuin hohtokeilaus. Hyvinvointi on liiketoiminnan ytimessä. Yrityksellä ei ole muuta tehtävää kuin tehdä hyvää tulosta.”

Jokaisen yrityksen pitäisi Kansikkaan mielestä tehdä henkilöstötilinpäätös, jossa arvioidaan muutakin kuin sairauspoissaoloja.

”Henkilöstön tuottavuus linkittyy suoraan yrityksen käyttökatteeseen. Kun tuottavuus nousee, myös käyttökate nousee, toimialasta riippumatta. Tuottavuus edellyttää osaamista, motivaatiota ja työkykyä. Nyt näyttää, että työkyky on monella työpaikalla heikoilla.”

Kansikas on kuitenkin optimistinen. Viikko sitten hän perusti uuden yrityksen kolmen kumppanin kanssa. HBM Dashboard auttaa yrityksiä parantamaan henkilöstön tuottavuutta.

”Asiat eivät muutu hetkessä. Monia valonpilkahduksia on näkyvissä, Suomen talouden elpyminen on yksi niistä.”

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/t...ikoille--ilmapiiritutkimukset-turhia/8RzpwyGm
 

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
PricewaterhouseCoopers julkaisi uuden tutkimuksen automaation vaikutuksista työllisyyteen 2030 mennessä. Briteissä ennustetaan -30%, Saksassa -35% yms... karua luettavaa, mutta tietenkään ei koske Suomea koska #unelma jne.

http://www.pwc.co.uk/economic-services/ukeo/pwcukeo-section-4-automation-march-2017-v2.pdf
Missähän lienee ensimmäinen poliitikko joka tunnustaa että täälläkin tulee aina olemaan vähintään 200.000-300.000 työtöntä talouden tilanteesta riippumatta? Ei taida löytyä.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Voin olla se "päivystävä dosentti" joka sanoo, että porukka elätetään verovaroilla. Ja näin se suomalaisessa yhteiskunnassa pitää tehdä.

Eivät kaikki ole "työelämää pakoilevia" tai "sluibareita" vaikka osa ehken on.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
"Rakenteellinen työttömyys" otetaan turhan helposti pelkästään negatiivisena indikaattorina. Se voi myös kertoa siitä että yhteiskunta on erittäin tehokas ja moderni ja työpaikkojen tuottavuus korkea.
Maatalouteen esimerkiksi olisi helppoa luoda lisää työpaikkoja: kielletään vain koneet ja traktorit. Veikkaan ettei tuota yleisesti kuitenkaan pidettäisi edistysaskeleena.
 
PricewaterhouseCoopers julkaisi uuden tutkimuksen automaation vaikutuksista työllisyyteen 2030 mennessä. Briteissä ennustetaan -30%, Saksassa -35% yms... karua luettavaa, mutta tietenkään ei koske Suomea koska #unelma jne.

http://www.pwc.co.uk/economic-services/ukeo/pwcukeo-section-4-automation-march-2017-v2.pdf
Vanhojen töiden tilalle syntyy uutta työtä. En jaksa olla kovin huolissani yhteiskuntatasolla asiasta. Läpi historian kehitys ja automaatio on vienyt työpaikkoja, ja tulee viemään jatkossakin. Varmaan yli 90% työpaikoista ja työnimikkeistä on kadonnut muutamassa sukupolvessa mutta aina on syntynyt uutta kysyntää. Automobiilit veivät työt hevoskuljettajilta, sähkö vei työt katulamppujen sytyttäjiltä, lakaisukoneet veivät työt lakaisijoilta, vaatteita ei kudota enää käsin jnejne.

Ei mitään uutta taivaan alla.
 
Vanhojen töiden tilalle syntyy uutta työtä. En jaksa olla kovin huolissani yhteiskuntatasolla asiasta. Läpi historian kehitys ja automaatio on vienyt työpaikkoja, ja tulee viemään jatkossakin. Varmaan yli 90% työpaikoista ja työnimikkeistä on kadonnut muutamassa sukupolvessa mutta aina on syntynyt uutta kysyntää. Automobiilit veivät työt hevoskuljettajilta, sähkö vei työt katulamppujen sytyttäjiltä, lakaisukoneet veivät työt lakaisijoilta, vaatteita ei kudota enää käsin jnejne.

Ei mitään uutta taivaan alla.
En jaa näkemystäsi kokonaan. On totta, että uusia työpaikkoja syntyy, mutta minkälaisia? Ovatko ne pääasiassa sellaisia, että Pena amispohjalta pystyy niitä tekemään? Koska just niitä tarvittaisiin, että rakenteellinen työttömyys pysyisi jonkinlaisessa kuosissa.
 
En jaa näkemystäsi kokonaan. On totta, että uusia työpaikkoja syntyy, mutta minkälaisia? Ovatko ne pääasiassa sellaisia, että Pena amispohjalta pystyy niitä tekemään? Koska just niitä tarvittaisiin, että rakenteellinen työttömyys pysyisi jonkinlaisessa kuosissa.
Ne työpaikat ovat sellaisia joihin löytyy tekijöitä aikanaan. Monelta amis-Penalta tulee valitettavasti putoamaan työpaikka alta eikä heidän kokemukseen/osaamistasoon sopivaa työtä enää välttämättä löydy. Kaikessa kehityksessä on aina yksilötason häviäjiä. Yhteiskuntatasolla asiassa ei ole mitään uutta, joten en näe syytä suureen huoleen. On tietenkin poliittisista päättäjistä kiinni kehittyykö asiasta yhteiskunnallinen ongelma, toistaiseksi kuitenkin Suomi on pysynyt olemaan luomatta liian suuria jarruja kehitykselle.
 

Fremen

Ylipäällikkö
Vanhojen töiden tilalle syntyy uutta työtä. En jaksa olla kovin huolissani yhteiskuntatasolla asiasta. Läpi historian kehitys ja automaatio on vienyt työpaikkoja, ja tulee viemään jatkossakin. Varmaan yli 90% työpaikoista ja työnimikkeistä on kadonnut muutamassa sukupolvessa mutta aina on syntynyt uutta kysyntää. Automobiilit veivät työt hevoskuljettajilta, sähkö vei työt katulamppujen sytyttäjiltä, lakaisukoneet veivät työt lakaisijoilta, vaatteita ei kudota enää käsin jnejne.

Ei mitään uutta taivaan alla.
Yksi asia noissa on yhteinen... koneen käyttäjä oli aina ihminen. Tulevaisuudessa modulaarinen ohjaus-elementti kuljettaa kaikkea itsenäisesti, 24/7, 365... ei saikkua, ei krapulaa, ei myohästymisiä. Ei inhimillisiä virheitä. Päivitettävyys... ensimmäinen omaksuja omistaa markkinat korkeiden työvoimakustannusten maassa, muiden on pakko seurata tai mennä käytännössä nopeasti konkurssiin, jos eivät voi hinnoitella uusia bidejä ilman ihmisiä.
Aliarvioit ehkä totaalisesti tämän uuden paradigman.
Mites entiset pankkineidit ovatkaan työllistyneet myöhemmin, ja kello tikittää...
 
Yksi asia noissa on yhteinen... koneen käyttäjä oli aina ihminen. Tulevaisuudessa modulaarinen ohjaus-elementti kuljettaa kaikkea itsenäisesti, 24/7, 365... ei saikkua, ei krapulaa, ei myohästymisiä. Ei inhimillisiä virheitä. Päivitettävyys... ensimmäinen omaksuja omistaa markkinat korkeiden työvoimakustannusten maassa, muiden on pakko seurata tai mennä käytännössä nopeasti konkurssiin, jos eivät voi hinnoitella uusia bidejä ilman ihmisiä.
Aliarvioit ehkä totaalisesti tämän uuden paradigman.
Mites entiset pankkineidit ovatkaan työllistyneet myöhemmin, ja kello tikittää...
Jossakin kohtaa siinä ketjussa on varmasti jatkossakin ihminen. Ensin ihminen teki käsin, sitten koneella, sitten monella koneella, sitten valvoi konetta joka teki, sitten valvoi konetta joka valvoi/teki muilla koneilla jne jne. Vähän perspektiiviä antaa kun lukee aihetta käsitteleviä artikkeleita ja julkaisuja 1800 -luvulta tähän päivään. Jatkuvasti on pelätty että kehitys vie työpaikat, niinhän se on monilta yksilöiltä vienytkin, mutta jotenkin se yhteiskunnan kokonaistyöllisyys on kyennyt siihen sopeutumaan. En näe syytä olettaa että asia olisi nyt jotenkin toisin.

Aika näyttää kuka yliarvioi ja kuka aliarvioi. Laskentatehon kasvaessa eksponentiaalisesti riski on lähinnä siinä etteivät ihmiset ja yhteiskuntarakenteet pysy muutoksen perässä.
 
Laskentatehon kasvaessa eksponentiaalisesti riski on lähinnä siinä etteivät ihmiset ja yhteiskuntarakenteet pysy muutoksen perässä
Eivät tule pysymään mukana, koska *poliitikot*.

Enkä ikävä kyllä usko, että edes palkkajoustot, työajan pidennykset tai muutkaan leikkaukset tulevat kantamaan pitkälle. Työntekijän on useasti lähes mahdoton kilpailla automaatiota vastaan.

Kansalaispalkan tapainen tähän tarvitaan ensi hätään. Sitten pitää ehkä alkaa miettimään, että pitääkö nykyinen ammatillinen koulutus harjata tyystin uuteen kuntoon? Riittääkö peruskoulun jälkeiset kolme vuotta tulevaisuudessa yhtään mihinkään? Tarvitaanko esimerkiksi amiksen ja AMK:n väliin uusi koulutustaso?
 

TBman

Ylipäällikkö
M
Eivät tule pysymään mukana, koska *poliitikot*.

Enkä ikävä kyllä usko, että edes palkkajoustot, työajan pidennykset tai muutkaan leikkaukset tulevat kantamaan pitkälle. Työntekijän on useasti lähes mahdoton kilpailla automaatiota vastaan.

Kansalaispalkan tapainen tähän tarvitaan ensi hätään. Sitten pitää ehkä alkaa miettimään, että pitääkö nykyinen ammatillinen koulutus harjata tyystin uuteen kuntoon? Riittääkö peruskoulun jälkeiset kolme vuotta tulevaisuudessa yhtään mihinkään? Tarvitaanko esimerkiksi amiksen ja AMK:n väliin uusi koulutustaso?
Mielestäni teknikkokoulutuksen lopettaminen -97 oli todella iso virhe suomessa.