12.1.2018 klo 00:01
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Asuntorahoitukseen erikoistunut Suomen Hypoteekkiyhdistys ennustaa talouskatsauksessaan, että Suomen talous yllättää kovalla kasvuvauhdillaan. Hypon mukaan taloudessa ylitetään vihdoin finanssikriisiä edeltänyt ennätys.
Hypon katsauksessa todetaan, että Suomen talous ohitti viime vuoden lopussa edellisen huipun, kun mitataan bruttokansantuotteen suhdetta työikäiseen väestöön.
Vaikka vienti onkin alkanut vetää, myös kotimainen kulutus ja kotimaiset investoinnit tukevat yhä taloutta. Hypo arvioi, että etenkin metalli- ja metsäteollisuus menestyvät matkailun ohella.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Asuntomarkkinoille uusia ostajia
Nykyinen nousukausi poikkeaa aiemmista elpymisistä siinä, että rakentaminen ja kulutus vetivät kasvua ensin. Vienti virkosi vasta viiveellä. Hypo arvelee syiksi Venäjän vaikeuksia, Suomen viennin rakennetta ja heikentynyttä hintakilpailukykyä.
Asuntorahoittaja uskoo talouskasvun näkyvän tänä vuonna kotitalouksien arjessa. Palkat paranevat, työllisyys lisääntyy, työttömyys laskee ja ostovoima paranee.
Samaan aikaan uusia asuntoja valmistuu ennätysmäärä. Hypo arvelee, että sijoittajien lisäksi asuntokaupoille uskaltautuu moni ensiasunnon ostaja.
Hyvän talousmenon kruunaa vaihtotaseen vahvistuminen. Jopa valtion velkasuhdekin voi korjaantua; tosin Hypo varoittelee samalla budjettikurin ja uudistusinnon laantumisvaaroista.
Henrietta Hassinen / Yle
Aktiivimallista tilastoihin valetyöllisiä
Hypo kiittelee ja myös arvostelee kiisteltyä aktiivimallia. Malli auttaa työmarkkinoita, mutta se tuo tilastoihin valetyöllisiä vääristäen todellista tilannetta.
Hypon mukaan lakimuutos kaunistelee työttömyystilastoja. Hypo laskee, että vain tunti töitä viikossa riittäisi luokittelemaan henkilön työttömästä työlliseksi. Valetyöllisten määrä tilastoissa voisi moninkertaistua ja laskea näennäisesti työttömyyslukuja.
Ja vaikka aktiivimalli laskisi todellista ja tilastoitua työttömyyttä, oikea ongelma eli rakennetyöttömyys ei näytä poistuvan edes nousukaudella.
https://yle.fi/uutiset/3-10015444
12.1.2018 klo 06:00
Katja Limmer tekee pelkkää yövuoroa ruokakaupassa. Tämän rytmin vuoksi hän kaipaa myös muita palveluja kaikkina vuorokauden aikoina.Mårten Lampén / Yle
Kaaren kauppakeskuksen Prismassa Helsingissä asiakkaita on palveltu läpi yön nyt vajaan vuoden ajan.
Kello lähestyy viittä aamulla ja yötiimin työvuoro on päättymässä.
Yötiimin vetäjänä viime syksystä asti toimineella Katja Limmerillä vuorokausirytmi on täysin vastakkainen kuin useimmilla muilla. Hän syö aamupalaa yleensä kolmelta iltapäivällä.
– Olen kotona aamukuudelta. Sitten vien koiraa lenkille ja ennen kahdeksaa koetan mennä nukkumaan. Kahdeksasta neljään päivällä on uniaika.
Limmer on tehnyt pelkkää yötyötä nuoresta pitäen. Ura alkoi Helsingin keskustasta, Vanhan Ylioppilastalon edustalla sijainneesta nakkikioskista. Rytmi sopii nykyiseen elämään koiran kanssa vieläkin hyvin, ainakin toistaiseksi.
– Yleensä se on se viisi yötä ja pari vapaata. Vaikka se on se sama kahdeksan tuntia kuin kaikilla muillakin, se on kuitenkin henkisesti raskaampaa tehdä sitä yötä.
Aamukuudelta Prisman kassa palvelee aikaista asiakastaMårten Lampén / Yle
Uutta yötyötä aukesi ensin kaupan alalla
Aukiololainsäädäntö vapautui noin vuosi sitten. Viime vuoden maaliskuussa Helsingin Kannelmäessä aloitti maan ensimmäinen Prisma, joka on auki vuorokauden ympäri joka päivä. Tällä hetkellä S-ryhmällä on 24/7 auki olevia kauppoja koko maassa noin 40.
S-ryhmä on pitänyt kauppoja auki 24/7 jo useamman vuoden
– S-ryhmä pyrkii varmaankin varmistamaan markkinansa myös jatkossa ja valtaamaan nyt tarjolla olevaa markkinaosuutta. Näyttää, etteivät kauppias-vetoinen K-ryhmä ja Lidl ole lähteneet tähän samaan, toteaa PAM:in tutkimuspäällikkö Antti Veirto.
- S-ryhmällä on ABC-liikennemyymälät mukaan lukien noin 40 läpi vuorokauden auki olevaa 24/7 ruokakauppaa
- 24/7 ruokakaupoista useampi kuin joka neljäs , 13, on pääkaupunkiseudulla
- Uudet ilta-, yö- ja viikonloppuaukioloajat ovat työllistäneet S-ryhmässä yli 500 uutta työntekijää
- Päivittäistavarkauppa ja tukkukauppa työllistävät Suomessa noin 65 000 - 70 000 henkilöä
- S-ryhmän mukaan 24/7 aukioloajat ovat tulleet jäädäkseen
- Ilta- ja viikonloppuaukiolojen sekä juhlapyhien aikaan on ollut havaittavissa myynnin kasvua.
PAM:in viime vuoden aikana
perusteella kauppojen uusien aukioloaikojen seurauksena odotettiin erityisesti naisten irtisanoutumisia kaupan alalla. Kyselyissä naisvastaajista yli puolet oli harkinnut irtisanoutumista tai jopa irtisanoutunut sittemmin perhesyistä mm. iltatöiden lisäännyttyä.
Tutkimuspäällikkö Veirton mukaan aukioloaikojen vapauttamista perusteltiin positiivisilla työllisyysvaikutuksilla. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kaupan alan työllisyys ei ole kasvanut.
– Palvelualojen työikäisille tehtävässä vetovoima-barometrissa viime vuoden lopussa näkyi se, että kaupan alaan aikaisempaa enemmän liitettiin mielikuva siitä, että se ei sovi pienten lasten vanhemmille. Alaa saattaa jatkossa leimata yhä enemmän sen maine kauttakulkualana. Sitä tehdään tietyssä elämänvaiheessa siirryttäessä jonnekin muualle. Tämä olisi valitettavaa, Veirto sanoo.
Tampereen yliopiston työelämätutkijan Satu Ojalan mukaan Suomessa on tähän asti tehty sitkeästi töitä kahdeksasta neljään, mikä kertoo hyvästä työaikakulttuurista. Muutosta on kuitenkin ilmassa muillakin kuin kaupan aloilla.
– Tietysti muutospaineita on eniten ilta- ja viikonlopputyön suuntaan. Sitten on työaikajoustot, jotka voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä riippuen siitä, ovatko ne vapaaehtoisia, valinnaisia vai tulevatko ne kuormituspuolesta ja vaatimuksista, Ojala toteaa.
Poikkeukselliset työajat on perinteisesti liitetty tiettyihin ammatteihin
Aiemmin ammattiin hakeutuessaan on tiennyt jo etukäteen, jos kyseessä on sellainen työ, joka vaatii työskentelyä myös poikkeuksellisina kellonaikoina.
Vuoro- tai päivystysluontoista työtä kouluttautuvat tekemään esimerkiksi palomiehet, lääkärit ja muu yötyöhön hakeutuva hoitoalan henkilökunta, ravintola-alan ammattilaiset, teollisuuden eri prosesseissa työskentelevät tai vaikkapa taksin kuljettajat.
Nyt vuorotyö näyttäisi työntyvän yhä uusille aloille.
– Kun olet tullut esimerkiksi kaupan alalle aikoinasi töihin, et ole tehnyt psykologista sopimusta siitä, että teet kaikkina vuorokaudenaikoina töitä. Toisille aloille mentäessä olet paremmin henkisesti valmistautunut siihen, tiedostat, että täällä tehdään töitä kaikkina vuorokaudenaikoina, sanoo palvelualojen ammattiliiton PAM:in tutkimuspäällikkö Antti Veirto.
Pitkistä päivystysluontoisista töistä on perinteisesti kertynyt pitkiä vapaita ja niin sanotuista haittavuoroista maksetaan lisiä. Suomessa sunnuntaityöstä maksetaan yleensä lisäksi 100 prosentin palkan lisä. Joillekin yötyö vapaineen ja lisineen sopii paremmin kuin hyvin, toisille ei.
Millä muilla aloilla on paineita ilta- yö- ja viikonlopputyöhön?
Yle kirjoitti jo viime keväänä myös esimerkiksi
Sote-uudistuksen kynnyksellä joustavampia ja asiakasystävällisempiä aukioloaikoja pohditaan varmasti myös osaksi julkista terveydenhuoltoa. Tosin se maksaa julkista rahaa ja vaatisi taas joustoja työntekijöiltä.
Toisaalta kalliit tilat ja laitteet voitaisiin saada tehokkaampaan käyttöön. Näin toimitaan yksityisessä terveydenhuollossa jo nyt.
Parhaillaan pankki- ja vakuutusalalla kiistellään työantajien halusta teettää työntekijöillä aiempaa enemmän ilta- ja viikonlopputöitä. Esimerkiksi Nordeassa lauantai-aukiolot ovat olleet käytössä nyt pari vuotta, vapaaehtoiselta, paikallisen sopimisen pohjalta.
Lakkovahdit Minna Rytkönen (vas.), Minna Hamare (kesk.) ja Eija Mustonen suljetun Nordea-konttorin edessä Mannerheimintiellä Helsingissä torstaina 28. joulukuuta.Markku Ulander / Lehtikuva
Töitä olisi tehtävä vuoroissa myös sunnuntaisin.
– Varmasti siinä on kansainvälistä painetta ja sääntelymuutoksille painetta, toimialalla tapahtuvaa muutosta, mutta silloin kun sovitaan, niin molempien osapuolten näkemykset ovat yhtä arvokkaita, toteaa työelämätutkija Satu Ojala Tampereen yliopistosta.
Ravintola-alalla ilta- ja yötyöt ovat olleet todellisuutta aina. Nyt, alkoholilainsäädännön vapauduttua,
Se tietää aiempaa pidempiä ja myöhempään kestäviä yövuoroja myös työntekijöille.
Asiakkaille luodaan uusia tarpeita
Varsinkin sote-uudistuksessa asiakaslähtöisyydestä ja valinnanvapaudesta puhutaan jatkuvasti. Mitä ne käytännössä tarkoittavat, selvinnee tulevaisuudessa.
Selvää on se, että yhä tiivistahtisempi ja vaativampi työelämä ei enää jousta niin, että esimerkiksi henkilökohtaisten asioiden hoitaminen työajalla olisi juurikaan mahdollista.
Kun työntekijät joustavat työajoissa, pitää myös palvelujen joustaa. Pidempinä aukioloaikoina terveysasemilla ja virastoissa, mahdollisesti illalla ja viikonloppuina netin chat-palveluina.
Ainakin S-ryhmästä kerrotaan, että 24/7 aukioloajat ovat tulleet jäädäkseen. Ilta- ja viikonloppuaukiolojen sekä juhlapyhien aikaan on ollut havaittavissa myynnin kasvua.
Kahden pienen lapsen isä, Kannelmäen Prisman yöhyllyttäjä Antti Torvinen on tehnyt yötyötä pitkään.Mårten Lampén / Yle
S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu vahvistaa Yle Uutisille, että erityisen positiivista palautetta kaupan yöaukioloajoista on tullut toisilta vuorotyötä tekeviltä asiakkailta.
Toisaalta mieleen tulee myös kysymys siitä, miksi ihmiset totutetaan saamaan haluamansa 24/7? Pitääkö päästä lähikauppaan pelaamaan hedelmäpeliä aamuneljältä, jos ei saa unta? Pitääkö jonkun pankissa vastata aina asiakkaan kysymyksiin heti, myös sunnuntaina?
Kannelmäen Prisman yötiimin vetäjä Katja Limmer kertoo olevansa yksi heistä, jotka kaipaavat palveluja kaikkina vuorokaudenaikoina. Omista työajoista johtuen.
– Kun kaikki muut tekee töitä kahdeksasta neljään ja jos on yhtään lapsiperheitä ystävinä, niin ne ovat jo iltakahdeksalta menneet nukkumaan. Yötyössä kaikki vaatii tosi paljon suunnittelua ja oman elämän aikatauluttamista, Limmer muistuttaa.
Mitä saa työntekijä?
Suomessa luovuttiin lauantaityöstä vuonna 1970 ja työaika rajattiin 40 viikkotyötuntiin. Tuolloin sunnuntai oli vielä pyhä eikä pyhänä tehty töitä. Nyt monille pyhiä ei enää ole ja työnantantajapuolella
Esimerkiksi jakso- ja vuorotyöhön on vaadittu mahdollisuutta kaikilla aloilla.
Lisääntyvien ilta- ja yöaukioloaikojen on luvattu ja oletettu tuovan jonkin verran lisää työpaikkoja. Toisaalta esimerkiksi matkailu- ja ravintola-ala kärsii työvoimapulasta ja jälkeenjääneistä palkoista.
Tietotyöläisille työnteko milloin tahansa ja missä tahansa on jo arkipäivää.
, koska voivat. Ilmiö on silti edelleen marginaalinen.
Se, mikä työelämän muutoksessa yllättää on, että digitalisaatio ja langattomuus ei toisaalta olekaan useammissa tehtävissä lisännyt etätyöskentelyä, vaikka se on mahdollista.
Keille vuorotyö sopii?
Ilta-, yö- ja viikonlopputyö sopii joihinkin elämäntilanteisiin, esimerkiksi nuorille ja opiskelijoille. Erikoisiin työaikoihin suostuminen tuo paitsi lisää liksaa, saattaa auttaa pääsemään kiinni työelämään.
Pienten lasten vanhempien ja perheellisten tilanne on 24/7-yhteiskunnassa ongelmallisempi. Vanhempien vuorotyöt vaativat kunnilta yhä enemmän satsausta myös
Yhä kovenevat vaatimukset työelämässä saattavat vaikeuttaa perheellistymistä ylipäätään. Suomessa kun
Kuopion yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri Kaarina Kemppinen näki Ylen jutussa joulukuussa 24/7-yhteiskunnan vaatimukset yhtenä syynä jopa lastenpsykiatrian lähetteiden määrän jatkuvaan kasvuun.
– 24/7-yhteiskunta tekee arjen rajojen pitämisen sekä vanhemmille että lapsille haastavaksi. Vaatimukset selviämiselle ovat usein liialliset, Kemppinen totesi.
Mårten Lampén / Yle
https://yle.fi/uutiset/3-10003952
Katsokaappa vaan, kun kesään mennessä pakkotyöllisyyslait muuttaa tilastoja niin sipilä tulee saapasnahkatornistaan julkisuuteen ja ääni väristen kertoo meille "väärinäänestäville" kuinka hallitus on kääntänyt maamme suunnan ylös, suomi nousuun ralli kaikuu ja leuhkansaapas leppasee...
15.1.2018 klo 06:00
Palkka on myös hyvin henkilökohtainen asia. Se kertoo jotain ihmisen taloudellisesta asemasta suhteessa muihin sekä hänen työpanoksensa arvostuksesta.
Ohjelmistoalalla on joitakin harvoja yrityksiä, joissa on toteutettu avointa palkkamallia yrityksen sisällä.
Palkankorotusta voi ehdottaa myös työkaverille
Suunnittelija Vitali Gusatinsky on töissä ohjelmistoyritys Fraktiossa Helsingissä. 32 ihmisen kasvuyrityksessä kaikki tietävät toistensa kuukausipalkat ja työsopimukset. Lisiä ja tulospalkkioita yritys ei käytä. Avoimuus koetaan merkittävänä arvona, koska se lisää luottamusta.
– Me ollaan huomattu, että vaikka se ei aina ole helppoa, niin se kuitenkin vähentää paljon enemmän kitkaa asoiden käsittelyssä ja auttaa ratkaisujen löytämisessä, Gusatinsky sanoo.
Palkankorotusta voi ehdottaa myös työkaverille, koska kaikki tietävät, mitä toinen tienaa.
– Näkemällä muiden palkat voi verrata niitä omiinsa ja miettiä, että mikä on oma tilanne. Asian voi ottaa helposti esiin, että haluaisin keskustella mun palkka-asioista.
Fraktiossa toimitusjohtaja Jesse Peurula ei tee päätöstä mahdollisista palkankorotuksista yksin, vaan siitä päätetään useamman kanssa. Tyypillinen suunnittelijan palkka Suomessa on 3 000–4 500 euroa kuukaudessa.
" Tämä on perinteistä mallia parempi, sillä kaikki tietävät, miten palkka rakentuu"
Vanhempi konsultti Aleksandr Koltsoff on töissä ohjelmistokonsultointia tarjoavassa Rakettitieteessä. Palkkaus yrityksessä perustuu suoraan asiakastyöhön, sillä jokaisen työntekijän palkka on puolet asiakkaalle tehdyn työn laskutuksesta.
31 henkilön konsulttiyrityksessä tuntikirjanpito on avointa yrityksen sisällä, joten siitä pystyy päättelemään, mikä on kollegan ansiotaso. Koltsoff on tyytyväinen tämän tyyppiseen avoimuuteen.
– Olen ollut sekä yrittäjä että palkollinen, ja tämä palkkausjärjestelmä on perinteistä mallia parempi, sillä kaikki tietävät miten palkka rakentuu, hän sanoo.
Tulotason nostamiseen Koltsoffilla on kaksi vaihtoehtoa. Aloittaa keskustelut tuntihinnan nostamisesta asiakkaan kanssa, jolloin tukena on myös myyntipuolen ihmisiä. Jos on konsultoinut pitkään samaa asiakasta ja työn lisäarvo on noussut, saattaa siitä löytyä perustelu ansiotason nostamiseen.
Toinen tapa on kehittää pidemmällä tähtäimellä omaa osaamistaan sellaiseen suuntaan, josta asiakkaat ovat kenties valmiita maksamaan nykyistä enemmän.
Koltsoffilla ei ole huonoja kokemuksia työpaikallaan toteutetusta palkkojen avoimuudesta.
– Heille, jotka ovat eivät ole tehneet töitä yksityisyrittäjänä ja ovat tottuneet perinteiseen palkkamalliin, voi tulla yllätyksenä, että niin paljon on omissa käsissä. Minulle se on vain hyvä asia, hän sanoo.
Vincitissä työntekijät julkaisevat palkkansa
Tamperelainen ohjelmistoyritys Vincit on päätynyt palkkapolitiikassaan kerran vuodessa pidettäviin palkkaviikkoihin. Tällöin jokainen työntekijä voi esittää palkankorotusta työtoverilleen. Käytäntö on ollut voimassa jo useamman vuoden ja kokemukset ovat positiivisia.
– Suurin osa ihmisistä julkaisee palkkansa palkkaviikkojen aikana, eikä tässä oikeastaan ole mitään ihmeellistä, kun ihmisillä on samanlainen tausta ja työkokemus, sanoo toimitusjohtaja Tomi Pienimäki.
Lopullisen päätöksen, saako joku palkankorotuksen vai ei, tekevät yhtiön henkilöstöhallinto ja johto. Pienimäki kuitenkin huomauttaa, että palkat ja niiden avoimuus on yhä arka aihe suomalaisessa työelämässä, mutta palkkojen avoimuutta ja samalla palkkaperusteiden avoimuutta voisi Pienimäen mukaan hyvin lisätä.
Ohjelmistosuunnittelijoita on Suomessa noin 55 000, ja alalta puuttuu noin 10 000 työntekijää. ICT-ala yhteensä työllistää noin 120 000–180 000 ihmistä. Sen markkina on arviolta 3–6 miljardia euroa ja osuus bruttokansantuotteesta noin 6,5 prosenttia.
"Olisi helpointa, jos palkat olisivat avoimia alusta asti"
Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko pitäisi ihannemallina palkkojen ja palkkauksen osalta sitä, että työpaikoilla olisi selkeästi määritellyt palkkapolitiikat, palkkausjärjestelmät ja näiden rinnalla julkiset palkkatiedot.
– Palkka on hyvin henkilökohtainen asia. Avoimeen palkkapolitiikkaan ja -kulttuuriin pääsemiseksi olisi helpointa, jos palkat olisivat avoimia heti toiminnan alusta asti. Kynnys lähteä muuttamaan palkkatietoja avoimiksi voi olla suuri, sillä niiden avaamiseen pitää saada työntekijän lupa.
Suomessa on yleisesti melko huono palkkatietämys ja palkoista puhuminen koetaan usein kiusalliseksi. Työpaikoilla esimiehen ja alaisen tulisi kerran vuodessa puhua palkasta ja kuinka oikeaksi sen kukin taho kokee sekä mitä toiveita ja tavoitteita sen suhteen on, Savinko huomauttaa. Pienistäkin asioista palkkaukseen ja sen epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen voi liittyä suhteettoman suurta tyytymättömyyttä.
– Palkkojen avoimuus sinällään on hyvä ja tavoiteltava asia, Savinko toteaa.
Akavassa noin 80 prosenttia jäsenistöstä on työ- ja virkaehtosopimusten piirissä. Akavalaisessa kentässä on kuitenkin yksityisellä sektorilla lukuisia aloja joilla ei ole työehtosopimuksia . Silloin palkat ja palkankorotukset määritellään työsopimuksella ja yrityksen palkkapolitiikan mukaisesti.
Palkka on henkilötieto
Juridisesti palkkojen salaisuus perustuu siihen, että yksittäisen työntekijän palkka on henkilötieto jota työnantaja ei voi jakaa kuin niille, jotka tarvitsevat tätä tietoa työnantajan palveluksessa, kertoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.
Työntekijä puolestaan saa kertoa palkkansa vapaasti. Koskisen mukaan joskus on katsottu, että palkka voisi olla liikesalaisuus, mutta näin se voi olla vain joidenkin todella korkeassa asemassa olevien kohdalla.
https://yle.fi/uutiset/3-10019718
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801232200684599_ul.shtml
Colourbox
Saksan mahtiammattiliiton IG Metallin vaatimus 28 tunnin työviikosta lyö laineensa myös Suomeen.
"Mikäli idea Saksassa vähänkään etenee, myös Suomessa aletaan keskustella työajan lyhentämisestä", Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto uskoo.
Lehto sanoo yllättyneensä siitä tomeruudesta, millä IG Metall on lähtenyt ajamaan lyhennettyä työaikaa.
Saksan suurin ammattiliitto aikoo käynnistää "työtaistelulliset toimenpiteet" saadakseen läpi ajatuksensa kahden vuoden pituisesta 28-tuntisesta työviikosta.
3,9 miljoonan jäsenen liitto varoittaa työnantajia odotettavissa olevista joukkolakoista. Neuvotteluissa ajatus lyhennetystä työviikosta ei ole edennyt.
"Saksan taloudella menee niin hyvin, että IG Metallin kaltaiset ammattiliitot ovat nyt voimansa tunnossa. Erityisen hyvin menee sikäläisillä metalli-, konepaja- ja kulkuneuvoyrityksillä."
Saksan pyrkimykset työajan lyhentämiseen ovat täysin vastakohta sille, mihin Suomessa on kiky-sopimusten myötä totuttu.
"28 tunnin vaatimus on kova, mutta pitemmällä tähtäimellä tällaisia askeleita on pakko ottaa", Lehto sanoo.
Lehdon mukaan työajan radikaalia lyennystä on pidetty esillä jo vuosikymmeniä Ranskassa, jossa asia on edennyt vain vaivoin.
"Saksan keskustelu on sikälikin yllättävää, että siellä ollaan oltu aika kilpailukykyuskovaisia."
Lehto sanoo, että radikaali työajan lyhennys edellyttää melkoista tuottavuusloikkaa.
"Tutkimusten mukaan työpäivän pidentäminen heikentää työtehoa, mutta työpäivän lyhentämisen vaikutuksista ei ole tietoa."
Metalliliiton ajatuksena on, että ihmiset voisivat lyhentää työnaikansa kahdeksi vuodeksi 28 tuntiin ilman, että sillä on suuriakaan vaikutuksia ansiotasoon.
https://www.tekniikkatalous.fi/tyoe...skustelu-tulee-vaajaamatta-suomeenkin-6698429