Työllisyyden näkymät

[Deleted member 2762]

Tähän voisi todeta kuten Väyrynen Neuvostoliiton hajoamisesta: Ei minun elinaikanani.
Vakavammin ottaen ihmettelen vaan, että miten tuo yhtälö saataisiin käytännössä toteutumaan ellei se tarkoita sitä että samalla työttömyys laskisi nollaan? Nykyisin ainakin itsellä lukee työsopimuksessa 37,5 h/viikko, joka käytännässä tarkoittaa n. 45 tuntia konttorilla + kotona tehtävät duunit ja 15 tunnin matkapäivät vielä erikseen.

29.1. klo 08:00
Palkansaajien tutkimuspäällikkö kommentoi Saksan 28 tunnin työviikkoa: "Keskustelu tulee vääjäämättä Suomeenkin"

Juu, tyytyväinen pitäsi olla jos pärjäisi tuolla n. 40 tunnilla. Täm vuosikin on aloitettu 50-60H:n tahdilla. Mutta toisaalta kesällä voi lomailla hieman enemmän, niin ei niin paha.

Mutta on tuo nyt aika kova vaatimus, taitaa olla niin, että ollaan lähdetty vaatimaan kovai ja tyydytään lopen vähempään. Perinteistä neuvotteluasemien hakua siis.

 

[StmSvejk]

Uusia uhkia taivaalla...

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous...keen-tyovoimasta-alkaa-palkkakilpailu/784331/

Työttömyyden väheneminen yli 30 000 ihmisellä olisi laskelmien mukaan Suomen taloudelle isku.

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä puhuu OECD:n ja Euroopan komission arvioimasta rakenteellisen työttömyyden rajasta.

– Meillä on varaa lisätä työllisyyttä reilut 30 000 henkilöä. Sen jälkeen aletaan törmätä rakenteellisen työttömyyden rajaan, joka tarkoittaa sitä, että työvoimasta alkaa palkkakilpailu ja yleinen kustannusinflaatio. Talouden kasvu hiipuu siihen.


Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa.

 

[SJ]

Uusia uhkia taivaalla...

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous...keen-tyovoimasta-alkaa-palkkakilpailu/784331/

Työttömyyden väheneminen yli 30 000 ihmisellä olisi laskelmien mukaan Suomen taloudelle isku.

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä puhuu OECD:n ja Euroopan komission arvioimasta rakenteellisen työttömyyden rajasta.

– Meillä on varaa lisätä työllisyyttä reilut 30 000 henkilöä. Sen jälkeen aletaan törmätä rakenteellisen työttömyyden rajaan, joka tarkoittaa sitä, että työvoimasta alkaa palkkakilpailu ja yleinen kustannusinflaatio. Talouden kasvu hiipuu siihen.


Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa.

Jos tuossa koetetaan sanoa, että työttömien joukossa on 30 000 työhönkelpaavaa henkilöä ja loput on käyttökelvottomia, niin silloin tuossa lausunnossa on jotakin järkeä. Mutta on kyllä typerältä kuulostava lausunto.

 

[baikal]

Jos tuossa koetetaan sanoa, että työttömien joukossa on 30 000 työhönkelpaavaa henkilöä ja loput on käyttökelvottomia, niin silloin tuossa lausunnossa on jotakin järkeä. Mutta on kyllä typerältä kuulostava lausunto

Typerän kuuloinen, mutta kyllä tuo pitää paikkansa. Suomessa halutaan pitää aika suurta -työvoimareserviä- ja nimenomaan kustannussyistä. Se on tavallaan valtion ojentama tukimuoto yrityksille. Peli on kyynistä ja raakaa siinä määrin, että onneksi harva sen tajuaa.

 

[StmSvejk]

Typerän kuuloinen, mutta kyllä tuo pitää paikkansa. Suomessa halutaan pitää aika suurta -työvoimareserviä- ja nimenomaan kustannussyistä. Se on tavallaan valtion ojentama tukimuoto yrityksille. Peli on kyynistä ja raakaa siinä määrin, että onneksi harva sen tajuaa.

Erityisesti minua sieppaa samassa yhteydessä harrastettu työttömien haukkuminen. Päin vastoin, työttömyydestähän pitäisi tavalaan kehua, se on kansantalouden kannalta tärkeää työtä. Olla työvoimareserviläinen.

 

[jak]

Uusia uhkia taivaalla...

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous...keen-tyovoimasta-alkaa-palkkakilpailu/784331/

Työttömyyden väheneminen yli 30 000 ihmisellä olisi laskelmien mukaan Suomen taloudelle isku.

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä puhuu OECD:n ja Euroopan komission arvioimasta rakenteellisen työttömyyden rajasta.

– Meillä on varaa lisätä työllisyyttä reilut 30 000 henkilöä. Sen jälkeen aletaan törmätä rakenteellisen työttömyyden rajaan, joka tarkoittaa sitä, että työvoimasta alkaa palkkakilpailu ja yleinen kustannusinflaatio. Talouden kasvu hiipuu siihen.


Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli yhteensä lähes 300 000 työtöntä työnhakijaa.

Isänmaan etu vaatii kovia uhrauksia. Pitää mennä ottamaan lopputili ja sitten sohvalle downshiftaamaan.

Voi työvoiman täti vähän katsoa kun ilmoittaa miksi irtisanoutui.

 

[baikal]

-90-luvun alussa vaikutti Suomessa vuorineuvos Ehnrooth. Hän sanoi tuolloin aivan selkosuomeksi: Suomessa ei saa syntyä työvoimapulatilannetta ja palkkatasot on kyettävä pitämään äks-prosenttia alempana vs. kilpailijamaat.

Päättäjät käyttävät mekanismia, jota he voivat käyttää. Syyllistäminen taas on juur sitä suomalaista peritapaa pitää kalevalaiset niskat notkeana.

Ns. täystyöllisyys tms. kasvattaisi tietyllä aikajanalla palkkoja jne. ja työvoiman vaihtuvuus lisääntyisi. Sitä yritykset eivät halua, tietenkään. Nyt on loistotilanne: ihmiset duunaavat tietyllä palkalla ja tekevät lähes säännöllisesti myös ns. ilmaista työtä....

 

[AKE-ukki]

Nyt on jo palkkakilpailu nähtävissä. Mm. työvoimapula on laittanut yrityksiä perustamaan toimipaikkoja kehä kolmosenkin ulkopuolelle. Nyt on duunarikapitalismin aikaa. Kuka maksaa, niin se saa ammattitaitoa.

 

[baikal]

Nyt on jo palkkakilpailu nähtävissä. Mm. työvoimapula on laittanut yrityksiä perustamaan toimipaikkoja kehä kolmosenkin ulkopuolelle. Nyt on duunarikapitalismin aikaa. Kuka maksaa, niin se saa ammattitaitoa.

Ja ullattaen syväjäädytetystä työvoimareservistä ei löydykään sitä spesialultratighitsaajaa tai lillukanvarsi-instrumenttiasentajaa...etenkään kympillä tunti....ja itku on kovaa. Serkkutyttö on taatusti -erikoisalansa- ihminen ja syksyllä kertoi, miten yrityksissä reagoidaan, kun esittää palkkatoivomuksensa tuolla erikoisalalla. Haastattelutilanne muuttuu jäätäväksi ja pidättyväiseksi, kun esittää toivomuksen, joka vastaa alan vakiintunutta taksaa. No, hän ratkaisi asiansa siirtymällä ennen joulua Ruotsiin, missä saa Suomessa pyytämänsä puolitoistakertaisena ja asuntoedun.

 

[Herman30]

Eli tuntuu siltä että olisi kysyntää devalvatiolle, jos se olisi mahdollista. Mut´ kun euro...

 

[baikal]

Eli tuntuu siltä että olisi kysyntää devalvatiolle, jos se olisi mahdollista. Mut´ kun euro...

Devalvointi on aliarvostettu tapa oikaista taloutta. Okei, palkansaajaväki siinä häviää, mutta häviääkö sittenkään? Mitäs muuta esim. Usa tekee jatkuvasti....dollari kelluu heiluu ja vaappuu.....eikun homma pyörii. Lainaa kalliita dollareita ja maksaa halvoilla takaisin. Punta, kruunu....

Vakaa kiveenhakattu euro on hyödyttänyt kaikkein eniten ullatus ullatus Saksaa ja tulee hyödyttämään jatkossakin. Ranskan nahjukset antavat tällä hetkellä peesijeesiä ja etelän veljet tyytyvät mihin vain, kunhan vain velkaa saa.....

 

[StmSvejk]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005565500.html

Näin kävi korkeakoulutettujen palkoille Suomessa – Akava ymmällään

Vuoden 2008 jälkeen korkeakoulutettujen reaaliset keskiansiot ovat laskeneet ja muiden nousseet, käy ilmi Taloussanomien selvityksestä.
Korkeakoulutettujen suomalaisten reaaliset keskiansiot ovat pudonneet 2010-luvulla, kun taas vähemmän koulutettujen palkat ovat nousseet.

Asia selviää Taloussanomien selvityksestä, jossa vertaillaan Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoja vuosilta 2008 ja 2016. Vuoden 2008 luvut on vertailussa ostovoimakorjattu eli muunnettu vastaamaan vuoden 2016 rahaa.

Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien mediaani- eli keskimmäinen ansio nousi aikavälillä ostovoimakorjatusti 180 euroa ja oli vuonna 2016 melko tarkalleen 3 000 euroa.

Nousua selittää se, että perusasteen, keskiasteen ja alimman korkea-asteen käyneiden mediaanipalkat kohosivat 100–180 euroa.

Alemman korkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden mediaanipalkat vastaavasti putosivat noin 60–80 euroa.

Nimellisesti palkat ovat nousseet myös korkeasti koulutetuilla, mutta palkkojen ostovoima on laskenut, koska niiden nousu on ollut hintojen kohoamista hitaampaa.

 

[kimmo.j]

Devalvointi on aliarvostettu tapa oikaista taloutta. Okei, palkansaajaväki siinä häviää, mutta häviääkö sittenkään? Mitäs muuta esim. Usa tekee jatkuvasti....dollari kelluu heiluu ja vaappuu.....eikun homma pyörii. Lainaa kalliita dollareita ja maksaa halvoilla takaisin. Punta, kruunu....

Vakaa kiveenhakattu euro on hyödyttänyt kaikkein eniten ullatus ullatus Saksaa ja tulee hyödyttämään jatkossakin. Ranskan nahjukset antavat tällä hetkellä peesijeesiä ja etelän veljet tyytyvät mihin vain, kunhan vain velkaa saa.....

Devalvaatiolla on kyllä se toinenkin puolensa.
Eurolla keinottelu ei onnistu yhtä helposti kuin markalla. Keinottelu sinänsä saattoi olla hyväksi joillekkin, mutta myrkkyä toisille.

 

[Oho]

Ja ullattaen syväjäädytetystä työvoimareservistä ei löydykään sitä spesialultratighitsaajaa tai lillukanvarsi-instrumenttiasentajaa...etenkään kympillä tunti....ja itku on kovaa. Serkkutyttö on taatusti -erikoisalansa- ihminen ja syksyllä kertoi, miten yrityksissä reagoidaan, kun esittää palkkatoivomuksensa tuolla erikoisalalla. Haastattelutilanne muuttuu jäätäväksi ja pidättyväiseksi, kun esittää toivomuksen, joka vastaa alan vakiintunutta taksaa. No, hän ratkaisi asiansa siirtymällä ennen joulua Ruotsiin, missä saa Suomessa pyytämänsä puolitoistakertaisena ja asuntoedun.

Ja tossa on se todellinen syy miksi Suomeen on kova tunku moniosaajilla, niillä jotka osaavat pyytää, vaatia, valittaa ja syyllistää, mutta ne jotka osaavat sen yhden vaativamman puoleisen asiantuntijahomman vilkuilevat jonnekkin aivan muualle.....

Suomessa nyt vaan ei ole kovinkaan montaa Supercelliä tai vastaavaa joiden palvelukseen halutaan ulkomailta vaikka heikommin eduin....

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005565500.html

 

[ak.tied]

https://m.iltalehti.fi/politiikka/201802222200765832_pi.shtml

IL-analyysi: Asiantuntijatkin ihmeissään - miksi 25-34-vuotiaiden työllisyysaste yhä laskee?

Taustaraportin mukaan 2010-luvun työttömyyden kasvulle on ollut leimallista se, että nuorten ikäluokkien työttömyys on kasvanut selvästi vanhempia ikäluokkia nopeammin. Raportin mukaan 20-39-vuotiaiden työttömyys on vuosina 2010-2016 kasvanut 38,5 prosenttia, kun samaan aikaan 40-59-vuotiaiden työttömyys kasvoi 14,5 prosenttia.

Nuorten aikuisten työttömyyden kasvu on näkynyt työllisyysasteen laskuna kyseisissä ikäryhmissä. Erityisen huolestuttavalta näyttää 25-34-vuotiaiden työllisyysasteen kehitys. Tasan kymmenen vuotta sitten vuoden 2008 tammikuussa 25-34-vuotiaiden työllisyysaste oli 80,1 prosenttia. Viime kuussa saman ikäryhmän työllisyysaste oli romahtanut 74,3 prosenttiin.

Ainakaan 25-34-vuotiaiden heikko työllisyyskehitys ei näyttäisi olevan sukupuoleen liittyvä.

Sen sijaan alueelliset erot näkyvät tilastoissa. 25-34-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut selvästi eniten Uudellamaalla.

Mahdolliseksi syyksi tarjoillaan kannustinloukkuja, erityisesti asumistukea sekä syrjäytymistä.

Uudenmaan osalta tutkisin kyllä työvoiman määrän kasvua suhteessa muuhun maahan, että selittyisikö asia sillä. Uudellemaalle kun pakkautuu koko ajan lisää porukkaa muualta Suomesta ja ahem.. muualta maailmasta erityisesti juurikin ongelmallisten nuortennaikuisten ikäryhmässä. Ei luulisi olevan rakettitiedettä näiden asioiden selvittäminen tutkijoille jos vaan haluttaisiin pureutua asioihin oikeasti.

 

[Teräsmies]

Halpatyövoimaa halutaan.

Palvelualojen työnantajat: ”Aktiivimalli on vasta välietappi”- puututtava työttömyyden ”kovaan ytimeen”

PALTA:n mukaan ongelma on työvoiman tarjonnassa. Seuraavan hallituskauden loppuun mennessä pitäisi sen mukaan saada työllisiä 180 000 lisää.

• Palvelualojen työnantajien PALTA ry:n mukaan työvoiman saatavuus hidastaa Suomen talouskasvua jo nyt.
• PALTA:n mukaan nyt pitäisi puuttua pikaisesti rakennetyöttömyyteen.
• Se tarkoittaa PALTA:n mukaan mm. "matalapalkkaisemman työn kannattavuuden parantamista työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaistarkastelulla".

http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763810_ta.shtml

 

[arix]

Halpatyövoimaa halutaan.

Palvelualojen työnantajat: ”Aktiivimalli on vasta välietappi”- puututtava työttömyyden ”kovaan ytimeen”

Ja seuraava vaihe onkin sitten kevytorjuus, tuodaan kehitysmaista vuodeksi pariksi porukkaa ja sitten ulos ja uusi remmi sisään...

 

[Raveni]

Halpatyövoimaa halutaan.

Palvelualojen työnantajat: ”Aktiivimalli on vasta välietappi”- puututtava työttömyyden ”kovaan ytimeen”


http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763810_ta.shtml

Suomeksi: Halutaan matalampia palkkoja = isompia voittoja. Joka tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan lue. veronmaksajien on tuettava yritystoimintaa kompensoimalla matalia palkkoja sosiaaliturvalla, kuntouttavalla työtoiminnalla, yms. Tämän mahdollistamiseen tähdätään myös sillä, että liittojen valtaa halutaan rapauttaa. Tähän viittaa se, että hallituksesta on tullut kannanottoja sen puolesta, että ansiosidonnainen maksettaisiin myös liittojen ulkopuolella oleville. Tällöin ihmiset eivät liittyisi niin hanakasti liittoihin ja päälle kun lisätään paikallista sopimista = työnantajien sanelupolitiikka niin homma on ns. valmis. Olemme jälleen feodaali yhteiskunnassa ja maaorjuudessa jossa ihmiset ovat yritystenomaisuutta.

 

[Fremen]

Ja seuraava vaihe onkin sitten kevytorjuus, tuodaan kehitysmaista vuodeksi pariksi porukkaa ja sitten ulos ja uusi remmi sisään...

Kunpa vaan menisivät ulos, eipä taida onnistua sekään... vittu tota pöllöjen sekoilua ajatusten hauta-arkkumäellä. Idiootit.

 

[Ingsoc]

Suomeksi: Halutaan matalampia palkkoja = isompia voittoja. Joka tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan lue. veronmaksajien on tuettava yritystoimintaa kompensoimalla matalia palkkoja sosiaaliturvalla, kuntouttavalla työtoiminnalla, yms. Tämän mahdollistamiseen tähdätään myös sillä, että liittojen valtaa halutaan rapauttaa. Tähän viittaa se, että hallituksesta on tullut kannanottoja sen puolesta, että ansiosidonnainen maksettaisiin myös liittojen ulkopuolella oleville. Tällöin ihmiset eivät liittyisi niin hanakasti liittoihin ja päälle kun lisätään paikallista sopimista = työnantajien sanelupolitiikka niin homma on ns. valmis. Olemme jälleen feodaali yhteiskunnassa ja maaorjuudessa jossa ihmiset ovat yritystenomaisuutta.

Kyllä aina jaksetaan muistuttaa niistä maista joissa on paikallista sopimista. Esimerkiksi Ruotsin osalta unohdetaan aina sanoa että, työntekijöiden edustajat on päästetty mukaan firmojen hallituksiin. Saksassakin paikallinen sopiminen perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön, jossa voitoistakin siivu jaetaan työntekijöille.

Suomessa taas paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että työnantaja käytännössä saisi sanella kaikesta. Ja ainakin liitot halutaan pitää prosessin ulkopuolella. Jokainen jolla ajatteluelimet ovat jossain kunnossa ymmärtää mikä on yksittäisen työntekijän neuvotteluasema. Varsinkin jos puhutaan jostain palvelualasta jossa yhdistyy heikko palkkaus ja usein heikot työolot. Yksittäisellä työntekijällä ei ole minkäänlaista neuvotteluasemaa. Joukkovoima on rivityöntekijän ainoa voima, pois lähteminen ja uuden työpaikan hakeminenkaan ei ole mikään todellinen vaihtoehto jos työehdot ovat kaikkialla huonot.

Usein unohdetaan, että työntekoon liittynyt yhteiskunnan muuttuminen oli yksi syy sisällissotaan vuonna 1918. Sääty-yhteiskunnassa yksi vakautta lisäävä tekijä oli se, että isäntien oli huolehdittava alaisistaan olivat nämä sitten maatyöväkeä, tehtaalaisia tai vaikka sitten palvelusväkeä. 1800-luvun lopussa tämä perinne rikkoutui. Maaseudulla siirryttiin laajamittaisesti rahatalouteen ja erilaiset konjuktuurit alkoivat sanella asioita. Työvoimaa haluttiin tarpeen mukaan ja se mistä työläiset elantonsa ottaisivat esimerkiksi talvella ei ollut isännän murhe. Isompien tilojen isännät alkoivat samaistua keskiluokkaan ja työntekijät eivät enää syöneet samassa pöydässä. Tehdastyöväki ja palvelusväki kaupungeissa joutui saman kehityksen pyörteisiin. Väkeä irtisanottiin kun sopivaksi nähtiin. Sen sijaan vanhasta valta-asemista ei haluttu luopua. Irtisanottaessa kyllä vedottiin konjuktuureihin, mutta työväeltä vaadittiin edelleen samaa nöyryyttä ja uhrautumisen henkeä kuin säätyvallan aikoina, jolloin isännällä oli velvollisuus huolehtia työntekijästä myös sesongin ulkopuolella ja silloinkin kun vienti ei vetänyt. Sekä kaupunkityöväen että maaseudun tilattomien keskuudessa tilanne nähtiin hyväksikäyttönä ja petoksena.

Paikallista sopimista rummuttavien kannattaa myös muistaa, että kun yleissitovat sopimukset lentävät ulos, niin sen "pesuveden" mukana lähtee paljon muutakin, kuten vaikka työrauha.