Tykistö

[RPG83]

PLZ07B telatykkejä harjoituksessa. Kunpa tännekin hommattaisiin tuon tapaisia sen sijaan että laitettaisiin D30 tykit sulattoon.

Paljonkohan tuollaiset maksaisivat jos Patria valmistaisi?

Stenalle vain. Siellä niistä sentään maksetaan jotain. Patria jos jotain rupeaa puuhastelemaan, niin se maksaa tuplasti sen mitä kiinalaisten tekemänä. Vain siinä tapauksessa tuollaista viritelmää voisi kokeilla, jos haluaisimme niin paljon telatykkejä, että ylijäämämarkkinoiden Pzh 2000:t, 122 PsH 74:t ja M109:t loppuisivat kesken (tuossa järjestyksessä).

 

[ctg]

Montakohan laukausta tuolla voidaan ampua ennenkuin jokin rupeaa käryämään? Eikö näiden teknikaalien rakentajilla ole älyä sen vertaa, että joitakin kulmia ei voida käyttää hyväkseen vaikka kuinka mieli tekisi.

http://www.militaryphotos.net/forum...ne-21st-2014&p=7226808&viewfull=1#post7226808

 

[ctg]

Atmos, the 155/52Cal howitzer from Elbit System is one of the largest vehicles displayed in Hall 6 at Eurosatory. this variant of the ATMOS is mounted on a Czech TATRA truck. Utilizing autonomous navigation and gun laying systems, and fitted with robotic gun laying and load assist mechanism, the howitzer can fire quickly after entering position, operated by a small crew.

 

[Teräsmies]

Nexter esitteli Eurosatory 2014 messuilla uudistettua Caesar tykkiä ja myöskin 105mm peli esittelyssä.

 

[Nojatuolistrategi]

Presidentin ja kenraalikunnan viimeaikaiset ulostulot puolustuspanostusten kasvattamiseksi luovat varovaista toiveikkuutta. Kenties rahaa on sittenkin tiedossa, kun Maavoimien operatiiviset joukot tulevat kalustohankintojen painopisteeksi vuodesta 2016 alkaen.

Millaista materiaalia mahtaa olla ostolistalla tai toiveissa operatiivisten joukkojen epäsuoran tulen päivittämiseksi ajan tasalle?

1. AMOS-vaunuja 18. Tuntuu vaatimattomalta luvulta.
2. Modernit panssarihaupitsit / telatykit puuttuvat kokonaan. PzH 2000 (tai uudempi AGM) Saksasta, G6-haupitsi Etelä-Afrikasta, Caesar Ranskasta...? (Ruotsin Archer tuntuu jääneen ikuiseksi lupaukseksi.)
3. Raskaita raketinheittimiä lisää (MLRS tai HIMARS), kunhan a-tarvikkeista saadaan selvyys. Venäläinen Tornado on inhaa itäkalustoa.
4. Ammusilmatorjuntakalustoa orgaaniseen lähi-ilmatorjuntaan. Mahdollisesti Skyranger AMV-vaunuun? http://www.military-today.com/artillery/skyranger.htm

Johto- ja logistiikkajärjestelmät täytyy tietenkin päivittää uuden tst-tavan tasolle.

Mutta jos käytettyä materiaalia ei enää saada naapurimaiden varastoista riittäviä määriä, tarjouskilpailuun tarvitaan kuranttia kalustoa maailmanmarkkinoilta.

 

[baikal]

Kyllä minä uskon, että lisärahoitus löytyy, jos tässä ei aivan konkkaan ehditä sitä ennen joutua. Kummasti se auttaa päivittämään asenteita, kun Karhu potkii perseelle parina keväänä peräkkäin. Aivot valaistuu ja silmät pysyvät auki.

Mutta tarpeetkin ovat isoja, pikkumuruilla ei nyt ratkota tarpeita.

 

[Teräsmies]

Stenalle vain. Siellä niistä sentään maksetaan jotain. Patria jos jotain rupeaa puuhastelemaan, niin se maksaa tuplasti sen mitä kiinalaisten tekemänä. Vain siinä tapauksessa tuollaista viritelmää voisi kokeilla, jos haluaisimme niin paljon telatykkejä, että ylijäämämarkkinoiden Pzh 2000:t, 122 PsH 74:t ja M109:t loppuisivat kesken (tuossa järjestyksessä).

Onkos tuota jenkkien M109 telahaupitsia testattu puolustusvoimien toimesta? En muista sellaista lukeneeni. Toisaalta kantaman puolestahan tuo ei mitään uutta tarjoa nykyiseen kalustoon verrattuna jos siinä sitten syy miksei sitä ole testattu.

NATO yhteensopivuutta ajatellen voitaisiin tietenkin ostaa jos halvalla saataisiin.

 

[RPG83]

Onkos tuota jenkkien M109 telahaupitsia testattu puolustusvoimien toimesta? En muista sellaista lukeneeni. Toisaalta kantaman puolestahan tuo ei mitään uutta tarjoa nykyiseen kalustoon verrattuna jos siinä sitten syy miksei sitä ole testattu.

NATO yhteensopivuutta ajatellen voitaisiin tietenkin ostaa jos halvalla saataisiin.

Ei ole taidettu testata. Lähinnä ajattelin, että päivitettynä siitä voisi saada ihan kelvollisen, esim. KAWEST-päivityksellä. Tosin kovin houkutteleva vaihtoehto se ei ole, kun siinä tulisi M113:n alusta huollon riesaksi.

Edit: Pitkällä aikavälillä M109 voisi kuitenkin olla ratkaisu, jos haluamme pitää moot. ja mek. taisteluosastot mukana kokoonpanoissa - tosin kai niillä panssarihaupitseilla on yhä elinkaarta jäljellä ja alustakin on meille hyvin tuttu, että sikäli ei välttämättä kannata kiirehtiä vaihtoa. Toisaalta 155 mm kranaatti on kyllä melko lailla tehokkaampi, eli sikäli vaihto voisi jopa olla järkevä, riippuen itäkaluston kunnosta.

 

[SJ]

Onkos tuota jenkkien M109 telahaupitsia testattu puolustusvoimien toimesta? En muista sellaista lukeneeni. Toisaalta kantaman puolestahan tuo ei mitään uutta tarjoa nykyiseen kalustoon verrattuna jos siinä sitten syy miksei sitä ole testattu.

NATO yhteensopivuutta ajatellen voitaisiin tietenkin ostaa jos halvalla saataisiin.

Riippuu hieman, että mihin nykykalustoon sitä vertaa.

 

[RPG83]

Riippuu hieman, että mihin nykykalustoon sitä vertaa.

122 PsH 74 olisi ainakin hyvin korvattavissa... samalla stenauksella 152 TelaK 91 voitaisiin korvata. Ammatisotilas kirjoitti seuraavasti vuonna 2012:

Jos aloitetaan isoimmasta, niin 152 H 88 on jo poistunutta kalustoa. 152 K 89:n ja 152 TELAK 91:n aika on myös loppumassa joten iso venäläinen kaliiberi poistuu käytöstä. 130 K 54 sinnittelee vielä jonkin aikaa. 122 H 63 pysyy palveluskäytössä hamaan tulevaisuuteen. 122 PSH 74:lle oltiin ainakin yhdessä välissä tekemässä modernisaatiota, en ole nyt kartalla onko se projekti edennyt vai onko vedetty punaiset ruksit päälle. 155 K 83 ja 155 K 98 jatkavat vielä pitkään.

Eihän tuo maailmanlaajuisestikaan näytä vedettävän tykistön osalta hyvältä. Sekä venäläiset että NATO ovat vuosikymmeniä investoineet teloilla tai pyörillä omin voimin kulkeviin, nykyään sekin trendi on kääntynyt ja uusia tykkejä hankitaan harvemmin. Harvoja poikkeuksia ovat M777 ja FH-2000, molemmat nykyaikaisia vedettäviä haupitseja.

http://ammattisotilas.wordpress.com/2012/08/14/nato-yhteensopivuudesta/

 

[SJ]

122 PsH 74 olisi ainakin hyvin korvattavissa... samalla stenauksella 152 TelaK 91 voitaisiin korvata.

122 PsH 74 on käsittääkseni justiinsa modernisoinnin alla, joten se tuskin on poistumassa ihan heti ja tuhlaustahan se olisikin. Se kun on liikkuva alusta, joten kantama on pienempi puute. Lisäksi se on sijoitettu jo sopiviin osastoihin, joten kanuuna kalusto voidaan pitää ylijohdolla. Tuo on huono uutinen tuo, että 152 K kalusto on poistumassa, mutta jotakin sellaista ounastelinkin, että jos jenkit ampuvat samalle kantamalle 39 kaliberimitan putkella, niin se 53:n kaliberimitan putki saattaa olla huonompaa terästä ja kulua nopeammin.

Mutta jos noita M109:jä hankittaisiin, niin ne pitäisi modernisoida. http://en.wikipedia.org/wiki/M109_howitzer#M109L52
Ei välttämättä kaikkia kerralla, mutta aikanaan.

 

[RPG83]

Mutta jos noita M109:jä hankittaisiin, niin ne pitäisi modernisoida. http://en.wikipedia.org/wiki/M109_howitzer#M109L52
Ei välttämättä kaikkia kerralla, mutta aikanaan.

Juurihan tuossa vähän ylempänä kirjoitan KAWEST (tai vastaavasta) päivityksestä. Tosin varmaan kevyempikin päivitys piisaisi taisteluosastoille, mutta esim. valmiusprikatit voisivat tykätä täysremontista uudella putkella.

Mahtaisikohan 122 PsH 74 säilyä kaliiberinsa takia? Vai onko sille mahdollista kannibalisoida varaosia 122 H 63 kalustosta? Wikipedian mukaan panssarihaupitsin tykki on liki sama kuin 122 H 63, joten ehkä.

 

[SJ]

Juurihan tuossa vähän ylempänä kirjoitan KAWEST (tai vastaavasta) päivityksestä. Tosin varmaan kevyempikin päivitys piisaisi taisteluosastoille, mutta esim. valmiusprikatit voisivat tykätä täysremontista uudella putkella.

Mahtaisikohan 122 PsH 74 säilyä kaliiberinsa takia? Vai onko sille mahdollista kannibalisoida varaosia 122 H 63 kalustosta? Wikipedian mukaan panssarihaupitsin tykki on liki sama kuin 122 H 63, joten ehkä.

En koeta dissata, tuossa vaan satuin tietämään Kawestia paremman paketin.

Kaliberi lienee se isoin syy. Toinen on se, että niitä on.

 

[RPG83]

Miksi se ei ole sitten kelvannut kenellekään? KAWEST-päivitys on kuitenkin kelvannut Chilelle ja Sveitsille. Olisiko lähdetty toteuttamaan PzH 2000:n veroista vehjettä käytetylle alustalle ja päädytty samaan hintaan?

 

[fulcrum]

122 PsH 74 on käsittääkseni justiinsa modernisoinnin alla, joten se tuskin on poistumassa ihan heti ja tuhlaustahan se olisikin. Se kun on liikkuva alusta, joten kantama on pienempi puute. Lisäksi se on sijoitettu jo sopiviin osastoihin, joten kanuuna kalusto voidaan pitää ylijohdolla. Tuo on huono uutinen tuo, että 152 K kalusto on poistumassa, mutta jotakin sellaista ounastelinkin, että jos jenkit ampuvat samalle kantamalle 39 kaliberimitan putkella, niin se 53:n kaliberimitan putki saattaa olla huonompaa terästä ja kulua nopeammin.

Öh, luulisi pikemminkin päinvastoin? Työläämpää ja kuluttavampaa sen luulisi olevan lyhyestä putkesta tiristää tarvittavat lähtönopeudet ilman erikoisammuksia.

Onko noilla 152 K 89:llä edes juuri ammuttu? En oikein usko että ne ovat paljoa päässeet kulumaan, pieni määrä tietysti on vähän haittana huollollisesti. Tosin ei se kalipeerikirjavuus niidenkään kanssa niin kummoinen ole, verrattuna esim. 90-luvun tilanteeseen, aikaisemmasta puhumattakaan.

 

[SJ]

Öh, luulisi pikemminkin päinvastoin? Työläämpää ja kuluttavampaa sen luulisi olevan lyhyestä putkesta tiristää tarvittavat lähtönopeudet ilman erikoisammuksia.

Tottakai on. Mutta se myös kertoo metalurgian tasosta. Joskus näin maininnan jonkun T-sarjalaisen putken kestosta, joka oli satoja laukauksia. Samalla oli sama tieto Leo2:n putkesta, joka oli joko tuhansia tai kymmeniä tuhansia laukauksia. Oletettavasti laskentatapa oli sama.

 

[fulcrum]

Tottakai on. Mutta se myös kertoo metalurgian tasosta. Joskus näin maininnan jonkun T-sarjalaisen putken kestosta, joka oli satoja laukauksia. Samalla oli sama tieto Leo2:n putkesta, joka oli joko tuhansia tai kymmeniä tuhansia laukauksia. Oletettavasti laskentatapa oli sama.

Minä olen nähnyt aivan erilaisia tietoja: Rheinmetallin 120mm tykin käyttöikä on jotain 400-500 laukausta - uudemmilla tehokkaammilla taistelulaukauksilla vähemmän. Se on samaa luokkaa kuin T-80:n tykin kesto. Harjoituslaukauksia toki kestää enemmän.

Ei pidä olettaa että idässä ollaan jokaisella teknologian osa-alueella jäljessä...vanha NL oli metallurgian kärkimaita maailmassa. Vielä 60-luvulla neuvostoliittolainen panssariteräs oli parempaa kuin amerikkalainen. Komposiitteihin siirryttäessä NL jäi sitten ehkä jonkun verran jälkeen.

 

[Deeiii]

Neukuissa oli montakin tiedealaa niinsanotusti kuosissaan ja parhaimmillaan tavaran laatu oli jopa ekstrapriimaa.

Käsittääkseni se elefantin kokoinen ongelma oli vaan se, että laadunhallinnasta ei ollut juuri tietoakaan. Näin jos läntisiin maihin eritoten 1980-luvulla vertaa.

Eli yhdessä T-vaunussa saattoi olla puolentuhatta laukausta kestävä putki, toisessa se ei välttis sitten kestänyt 250 laukausta, ja kolmannessa kesto saattoi olla 750. Tälleen esimerkinomaisesti.

En tiedä oliko todella tässä tapauksessa näin, voi toki olla että sotateollisuudessa tai sen T-vaunuja valmistavassa osassa oli keskimääräistä parempi laadunvalvonta tai sitten vaan maanantaikappaleet laitettiin kylmästi luiskaan.

Muistelen hämärästi että vähän vastaava ongelma oli noissa panssariteräksissä. Silloin kun panssariterästehdaskombinaatin työläisillä oli hyvä päivä, tuli priimaa levyä ja valua. Sitten kun oli mennyt vähän ohjekirjaa enemmän vodkaa, niin, no, sitten ei tullut ihan yhtä hyvää.

Sen kyllä tiedän ihan omasta kokemuksesta, että valuosat ovat erityisen veemäisiä tuon laadunvalvonnan suhteen. Ulkoisesti saa priimaa helpostikin, vaan se tosiasiallinen lujuus... Vissiin vielä karvalakkimallin T-80-kiesissä lienee valettu torni?

 

[Pullosorsa]

Neukuissa oli montakin tiedealaa niinsanotusti kuosissaan ja parhaimmillaan tavaran laatu oli jopa ekstrapriimaa.

Käsittääkseni se elefantin kokoinen ongelma oli vaan se, että laadunhallinnasta ei ollut juuri tietoakaan. Näin jos läntisiin maihin eritoten 1980-luvulla vertaa.

Eli yhdessä T-vaunussa saattoi olla puolentuhatta laukausta kestävä putki, toisessa se ei välttis sitten kestänyt 250 laukausta, ja kolmannessa kesto saattoi olla 750. Tälleen esimerkinomaisesti.

En tiedä oliko todella tässä tapauksessa näin, voi toki olla että sotateollisuudessa tai sen T-vaunuja valmistavassa osassa oli keskimääräistä parempi laadunvalvonta tai sitten vaan maanantaikappaleet laitettiin kylmästi luiskaan.

Muistelen hämärästi että vähän vastaava ongelma oli noissa panssariteräksissä. Silloin kun panssariterästehdaskombinaatin työläisillä oli hyvä päivä, tuli priimaa levyä ja valua. Sitten kun oli mennyt vähän ohjekirjaa enemmän vodkaa, niin, no, sitten ei tullut ihan yhtä hyvää.

Sen kyllä tiedän ihan omasta kokemuksesta, että valuosat ovat erityisen veemäisiä tuon laadunvalvonnan suhteen. Ulkoisesti saa priimaa helpostikin, vaan se tosiasiallinen lujuus... Vissiin vielä karvalakkimallin T-80-kiesissä lienee valettu torni?

Taisi neukkulassa tosiaankin olla suurin ongelma liian suuret tuotantotavoitteet, joita pyrittiin täyttämään keinolla millä hyvänsä. Laadusta viis. Monia hurjia juttuja olen kuullut Venäjällä kierrellessäni Joka sektorilla tuotantoa mitattiin vain tonneina, litroina jne. Laadusta ei kukaan ole koskaan välittänyt ja sehän näkyi...

 

[PM]

Neukuissa oli montakin tiedealaa niinsanotusti kuosissaan ja parhaimmillaan tavaran laatu oli jopa ekstrapriimaa.

Käsittääkseni se elefantin kokoinen ongelma oli vaan se, että laadunhallinnasta ei ollut juuri tietoakaan. Näin jos läntisiin maihin eritoten 1980-luvulla vertaa.

Eli yhdessä T-vaunussa saattoi olla puolentuhatta laukausta kestävä putki, toisessa se ei välttis sitten kestänyt 250 laukausta, ja kolmannessa kesto saattoi olla 750. Tälleen esimerkinomaisesti.

Linkissä http://fofanov.free.fr/Tanks/ARM/2a46.html kerrotaan:
"
One of the drawbacks of this gun is that a high strain on internal surfaces during firing, as well as sheer size of it demands strict manufacturing discipline which initially caused difficulties for the Soviet industry. This resulted in unsatisfatory fire consistency of original models due to all kinds of manufacturing defects, including substandard materials, poor machining, barrel drooping, and so on. It is worth noting, however, that this problem has received due attention during the upgrading efforts (2A46 mainguns), culminating in the purchase of the Western machining equipment for 2A46M/M-1. Improved manufacturing process and better stabilization and recoil equipment provided for increase in accuracy especially on the move and at medium to long ranges.

The average barrel life of production 2A26 guns, according to USSR standards, is 600 EFC. The barrel life of 2A46M guns is twice that (1200 EFC); this modernization also provided for a quick gun barrel replacement in field conditions"

Toisaalta wikipedia kertoo Rheinmetall L44:stä:
"Originally the gun had a barrel life of between 400 and 500 rounds, but with recent advances in propellant technology the average life decreased to 260 rounds. In some cases, barrels have had to be replaced after firing only 50 projectiles."