Pistävätköhän jenkit M198 haupitsit pataan vai meinaavatkohan myydä halvalla pois? Ei ole kuulunut vähään aikaan uutisia siitä, että mitä meinaavat niille tehdä nyt kun M777 on syrjäyttämässä sen. Onhan M198 toki painavampi kuin D-30 (7,154 kg vs 3,210 kg ), mutta kantamaa on enemmän ja ammuskin tehokkaampi.
Mitäs foorumin tykkimiehet sanovat tuosta jenkkien haupitsista?
Mitäs foorumin tykkimiehet sanovat tuosta jenkkien haupitsista?
120 kpl. tai jotakin on annettu irakilaisille, kuten justiinsa näkyi uutiskuvissa ISIS:n paraatissa. Ase on käytännössa THE nato -standardi, FH-70:n ja M109:n rinnalla, tai ainakin niissä on käytännössä identtiset putket ja käyttävät samoja ammuksia. Kantama on melko identtinen 152K kaluston kanssa ja pari kilsaa häviää 130K kalustolle.
En tiedä mitä vetäjiä D-30:lle on varattu ja kykeneekö ne vetämään tuplasti isomman aseen, mutta kai tuolaista lastia vetämään löytyy ajoneuvoja? Mutta lisääntynyt kantama olisi etu tässä uudessa taistelutavassa. Toisaalta en ole ihan varma, että korvaisinko D-30:ia ainakaan kokonaan, kun se kuitenkin kykenee ampumaan 360 sektorissa ja on muutenkin kätevä ase pataljoonatasolla.
RPG83
Soome Majori
Minä vähän epäilen, etteivät mielellään myy kohtuulliseen hintaan. Ainakin virolaiset kyselivät Bradleytä jenkeiltä, mutta hinta ja toimitusaika(?) eivät miellyttäneet, joten päätyivät Hollannin CV9035:n. En tiedä, olivatko amerikkalaiset tarjonneet ylijäämää vai vaatineet uutta tilausta tehtaalta... Sinällään aika mielenkiintoista amerikkalaisilla, että armeijalla on lähemmäs 6500 kpl M2 Bradleytä, mutta vain 2300 on aktiivikäytössä. Kai tuota varastoa voisi pienentää myymällä halvalla liittolaisille, tyyliin puoli miljoonaa per vaunu? Vai kuluttaako ammattiarmeija vaunut vuosikymmenessä loppuun?
M198:n kohdalla tilanne voi olla sama. Ehdottavat, että tilatkaapa M777 tai sitten pyytävät ylihintaa, tyyliin 500 000 dollaria per tykki.
Mitä taas tulee tavaran laatuun, niin M198:n tulinopeus on varsin pieni: enintään 4 laukausta minuutissa, jatkuvasti 2 laukausta minuutissa. Vrt. D-30 enintään 10-12 laukausta minuutissa, jatkuvasti 5-6 laukausta minuutissa. D-30 voinee siis kyetä suunnilleen saman rautamäärän kippaamiseen vihollisen niskaan kuin M198 samassa aikayksikössä. Lisäksi M198 on hidas, ampumavalmiuden saavuttaminen 6 minuuttia 35 sekuntia, irtautuminen 10 minuuttia 40 sekuntia. Uskoisin D-30:n olevan nopeampi.
Meillä tuskin olisi hyötyä tuollaisesta vedettävän kaluston kaliberin vaihdosta läntiseen. Jos jotain muutoksia halutaan tehdä epäsuoraan, niin hankitaan mieluummin käytetyt M109:t jostakin päin maailmaa. Se tarjoaisi jotain uutta D-30:n rinnalle, siis panssarikuoren ja itseliikkuvuuden.
M198:n kohdalla tilanne voi olla sama. Ehdottavat, että tilatkaapa M777 tai sitten pyytävät ylihintaa, tyyliin 500 000 dollaria per tykki.
Mitä taas tulee tavaran laatuun, niin M198:n tulinopeus on varsin pieni: enintään 4 laukausta minuutissa, jatkuvasti 2 laukausta minuutissa. Vrt. D-30 enintään 10-12 laukausta minuutissa, jatkuvasti 5-6 laukausta minuutissa. D-30 voinee siis kyetä suunnilleen saman rautamäärän kippaamiseen vihollisen niskaan kuin M198 samassa aikayksikössä. Lisäksi M198 on hidas, ampumavalmiuden saavuttaminen 6 minuuttia 35 sekuntia, irtautuminen 10 minuuttia 40 sekuntia. Uskoisin D-30:n olevan nopeampi.
Meillä tuskin olisi hyötyä tuollaisesta vedettävän kaluston kaliberin vaihdosta läntiseen. Jos jotain muutoksia halutaan tehdä epäsuoraan, niin hankitaan mieluummin käytetyt M109:t jostakin päin maailmaa. Se tarjoaisi jotain uutta D-30:n rinnalle, siis panssarikuoren ja itseliikkuvuuden.
152H55
Alikersantti
Masilla 122:a vedettiin, ei taida riittää kantavuus yli 5000 kg:n kuormalle. Paikallispataljoonien patteristoille taitaa olla ottokalusto.
Yksi syy lisää pitää 122:t edelleen käytössä. Toisaalta, eikö noille löytyisi käyttöä muuallakin? Maseilla siis (tai millä ne on nykyään korvattukaan).
Wikipedia sanoo, että m198:n hinta olisi ollut 500 000+ per tykki joskus, joten tuo olisi tosiaan liikaa. Tulinopeudesta en tiedä, mutta eikös tuo ole melkeimpä aina isommilla hinatuilla tykeillä matalampi?
Tuossa taas on M777 jonka tulinopeudeksi mainitaan 5 laukausta minuutissa.
Pullosorsa
Luutnantti
Masilla saa vetää reilusti suurempaakin kuormaa ja ihan siviilisäännöksilläkin. Lisäksi a-tarviketta kulkee mukana useampi tonni
Löysin tuon tiedon kyllä wikipediasta, nyt vain tuumin sitä, että mikä niissä on sitten niin ihmeellistä, että tuollainen suurempi tulinopeus on mahdollinen.
2A65 "Msta-B" ampuu myös 8 laukausta pikatulella, mutta vain 1:n minuutissa pitemmän päälle.
Siis onko kyseessä jokin rakenteellinen seikka, että miehistö ei vaan kerkeä ladata kylliksi nopeaan, vai onko koulutuksessa lisätty jokin juttu mikä pitää tehdä välissä?
Kaksi eroa kykenen löytämään meikäläiseen systeemin ja jenkki systeemin välillä. Jenkeillä näyttäisi olevan ruuvi -tyyppinen lukko, eli se pitää sulkea käsin ja ilmeisesti asettaa nalli siinä samalla, toinen on, että ainakin joissakin videoissa ne puunaavat tuon lukon harjalla laukausten välillä. Tästäkö se vain johtuu? Tarvitseeko tuo lukko puunata laukausten välissä?
Eipä ole tuollaista kokoonpanoa tulossa, tai sitten tykitkin ovat tosiaan ottokalustoa. Tykkien määrähän on alakanttiin jo alueellisten joukkojen puolella.
fulcrum
Greatest Leader
Puoli miljoonaa tykiltähän olisi halpa. M777 on kymmenen kertaa tuonhintainen:
[URL='http://www.defencenews.in/defence-news-internal.aspx?id=5DBQoE0Tm98=']M-777 ultra light howitzers too expensive, India might drop plans to buy[/URL]
The long-pending $885 million deal with the US government for 145 ultra-light howitzers is headed for a dead-end, with the Indian defence establishment feeling the artillery guns are way too expensive to buy for the new Army divisions being raised for the border with China.
M198 olisi varmasti erinomainen korvaaja kaikelle sekaiselle tykkikalustolle. Tuollaiset 400kpl hankintaan ja vedettävät 122/130/152-milliset tykit pataan. Huollon hommat helpottuisivat kummasti. Mekanisoiduille osille pitäisi kyllä saada tiristettyä jostain itseliikkuvaa tykistöä. Ai niin, ei voi, kun ei ole rahaa 
Viimeksi muokattu:
152H55
Alikersantti
Aivopieru pääsi, tarkoitin alueellisten taisteluosastojen/pataljoonien tykistöä.
koponen
Kenraali
122H63 ei ole minun silmääni massavanhentunut mihinkään, ja niitä lienee edelleen kohtuullisen riittävä määrä alueellisen huollon riittävän yksinkertaisen toiminnan perustaksi. Kivahan se olisi olla paaaaljon isoja putkia, mutta tuo vehjes on kuitenkin aika nerokas laite osana tulenkäytön kokonaisuutta. Stenauksen sijaan pannaan vaikka tykkirasvaan ja mietitään vielä vuosikymmen.
Uushankinnoissa 155 natomausteinen on luonnollisesti mukava.
Kunpa tuo viisaus olisi löytynyt puolustusvoimiltakin kymmenisen vuotta sitten. Olisi mielenkiintoista tietää millaisella mekanismilla ja suunnittelulla juuri 122 H 63:n määrän merkittävään leikkaamiseen aikanaan päädyttiin? Onneksi jotain sentään jätettiin vielä jäljelle. Ilmeisesti yksittäinen asetyyppi voi massavanhentua esimerkiksi 50-prosenttisesti, jolloin puolet laitetaan sulattoon? 130-milliset ja 152-milliset alkavat kyllä olla yksittäisinä patteristoina lähinnä kuriositeetin roolissa.
Ei 122H63 ole mitenkään voinut vanhentua 50 %!
Mutta tykistö ei vaan ole mikään saari sa-armeijassa. Kun tuettavia jv-joukkoja on huomattavasti entistä vähemmän, ei tietenkään pstojakaan tarvita samaa määrää.
Näin on siitä huolimatta. että 90-luvulta asti on tykkejä/tuettava patl pikkuhiljaa lisätty.
Hyvä luotettava ja helposti käsiteltävä kevyt kapine edelleenkin. Haittoja nykymittapuun mukaan lyhyt kantama (14.5 km) sekä a-tarvikkeen alhainen teho. Etenkin jos ei
ole herätesytyttimiä.
Kun mietitään mitä jää ja mitä stenataan, on tykistössä aseiden lisäksi a-tarvikkeet isossa roolissa. Yksi tavallinen laukaus koostuu kranaatin lisäksi panoksesta hylsyllä tai ilman sekä vielä sytytin ja nalli. Nämä viimemainitut ei ole ongelma, mutta panosten ruuti vanhentuu noin 30 vuodessa. Siis samoin kun ohjuksissa ja raketeissa. Jos siis jätetään joku malli käyttöön, on sillä oltava myös a-tarvikkeet tietyksi ajaksi. Kun emme kuullu liittoihin on sodssa pärjättävä sillä mitä maassa on. Tämä on syynä 152H55
ja 130K kaluston poistoon. Siis kaliberien lukumäärän vähentämisen lisäksi. 152 mm:stä on vielä tosiaan yksittäisiä ylijohdon pstoja 152TelaK ja 152H89 kalustolla.
Mitä tulee jenkkien M198 kalustoon, on saman aikakauden tuote kuin 155K83 ja yhteistuotanto Fh70. Vähän pienempi kantama ja hankala käsiteltävä. Hitaampi tulinopeus johtuu siitä, ettei tykissä ole juontolaitetta (työntää kranaatin paikoilleren) kuten Tampellassa. Tulinopeudessa yleensä merkittävämpää on kuinka nopeasti 3 ls ryöppy lähtee, kun kuinka monta ampuu/2 min. Sen jälkeen on joka tapauksessa pidettävä vähintään min tauko, ettei putki kuumene liikaa.
Joskus on myös spekuloitu M109 hankinnoilla. Niitä on kuitenkin ollut viimeiset 15 v maailma täynnä saatvissa. Tämä vaihtoehto on siten tutkittu ja hylätty.
Vetäjät ei olisi ongelma. Jos ei riitä sotaväen tykinvetäjiä, on maassa tukkiautoja maastoajotaitoisine kuskeineen riittävästi.
Mutta tykistö ei vaan ole mikään saari sa-armeijassa. Kun tuettavia jv-joukkoja on huomattavasti entistä vähemmän, ei tietenkään pstojakaan tarvita samaa määrää.
Näin on siitä huolimatta. että 90-luvulta asti on tykkejä/tuettava patl pikkuhiljaa lisätty.
Hyvä luotettava ja helposti käsiteltävä kevyt kapine edelleenkin. Haittoja nykymittapuun mukaan lyhyt kantama (14.5 km) sekä a-tarvikkeen alhainen teho. Etenkin jos ei
ole herätesytyttimiä.
Kun mietitään mitä jää ja mitä stenataan, on tykistössä aseiden lisäksi a-tarvikkeet isossa roolissa. Yksi tavallinen laukaus koostuu kranaatin lisäksi panoksesta hylsyllä tai ilman sekä vielä sytytin ja nalli. Nämä viimemainitut ei ole ongelma, mutta panosten ruuti vanhentuu noin 30 vuodessa. Siis samoin kun ohjuksissa ja raketeissa. Jos siis jätetään joku malli käyttöön, on sillä oltava myös a-tarvikkeet tietyksi ajaksi. Kun emme kuullu liittoihin on sodssa pärjättävä sillä mitä maassa on. Tämä on syynä 152H55
ja 130K kaluston poistoon. Siis kaliberien lukumäärän vähentämisen lisäksi. 152 mm:stä on vielä tosiaan yksittäisiä ylijohdon pstoja 152TelaK ja 152H89 kalustolla.
Mitä tulee jenkkien M198 kalustoon, on saman aikakauden tuote kuin 155K83 ja yhteistuotanto Fh70. Vähän pienempi kantama ja hankala käsiteltävä. Hitaampi tulinopeus johtuu siitä, ettei tykissä ole juontolaitetta (työntää kranaatin paikoilleren) kuten Tampellassa. Tulinopeudessa yleensä merkittävämpää on kuinka nopeasti 3 ls ryöppy lähtee, kun kuinka monta ampuu/2 min. Sen jälkeen on joka tapauksessa pidettävä vähintään min tauko, ettei putki kuumene liikaa.
Joskus on myös spekuloitu M109 hankinnoilla. Niitä on kuitenkin ollut viimeiset 15 v maailma täynnä saatvissa. Tämä vaihtoehto on siten tutkittu ja hylätty.
Vetäjät ei olisi ongelma. Jos ei riitä sotaväen tykinvetäjiä, on maassa tukkiautoja maastoajotaitoisine kuskeineen riittävästi.