Tykistö


Tuli tuosta videosta mieleen että mitäköhän raketti tämä polakkien järjestelmä mahtaa käyttää? 40km ja mielestäni aika hyvä osuma kuvio...
 

Tuli tuosta videosta mieleen että mitäköhän raketti tämä polakkien järjestelmä mahtaa käyttää? 40km ja mielestäni aika hyvä osuma kuvio...

Ettei olisi niitä surullisen kuuluisia Feniks-Z -raketteja mitä Suomenkin piti aikoinaan hankkia 56 miljoonalla eurolla 4000-4500 kappaletta. Ei tarvinne muistuttaa miksi hanke pistettiin jäihin.
 
Koska MLRS? Ja sitten tuli "emme osta rypäleitä"?
 
Miksi lähtisimme puuhamaan uutta raketinheitintä? Tela-alustainen M270 MLRS ei maksaisi kohtuuttomia käytettynä, ja tulivoimakin olisi eri luokkaa. Lisäksi ampumatarvikkeita kehitetään jatkuvasti lisää, esim. Alternative Warhead ohjelma. Varmaan tuon AW:n saisi asennettua myös ohjaamattoman halvan perusraketin, M26:n kärkeen, ei sen raketin tarvitse välttämättä olla GMLRS.
"Halvan ja halvan". Uskoisin, että massamaiseen tulenkäyttöön joku Grad-tyyppinen härveli on kustannustehokkaampi. Sitten voisi jättää MLRS:t täsmäkohteiden tuhoamiseen, kaukaa vaikuttamiseen ja erikoisammusten laveteiksi (pst).
 
Ettei olisi niitä surullisen kuuluisia Feniks-Z -raketteja mitä Suomenkin piti aikoinaan hankkia 56 miljoonalla eurolla 4000-4500 kappaletta. Ei tarvinne muistuttaa miksi hanke pistettiin jäihin.
Mitä ihmeen Feniks-Z raketteja?
 
Polakeilla on hyvä linja aserajoitussopimusten suhteen. Liitytään mukaan, kunhan eivät vahingoita omaa puolustusta ja kunhan kaikki naapurimaat ovat myös mukana. Rispektit sinne ja kurat kotimaisille vellihousupoliitikoille.
 
Polakeilla on hyvä linja aserajoitussopimusten suhteen. Liitytään mukaan, kunhan eivät vahingoita omaa puolustusta ja kunhan kaikki naapurimaat ovat myös mukana. Rispektit sinne ja kurat kotimaisille vellihousupoliitikoille.
Puola on myös niitä harvoja maita Euroopassa jossa on jotain puolustettavaa myös tulevina vuosikymmeninä.
 
Ukrainan kovapanosammunnat ovat kasvattaneet luottamusta raketinheitinten tehoon jopa panssaroituja maaleja vastaan, jos kuvat eivät ole täyttä brobagandaa. Samanlaista kalustoa Suomenkin tykistölle - sinne Nemojen, Amoksien ja panssarihaupitsien jatkoksi - niin hyvä tulee.

Ja jatkoa seuraa. Verkkouutiset uutisoi, että USA on asentanut pari raidetykkiä Millinocket-kantosiipialukseen. Ammukset lähtevät kuin tykin suusta Lorentzin voimalla 7-kertaisella äänennopeudella aina 110 merimailiin asti.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ase_kuin_tieteiselokuvasta_raidetykki_laivaan-23125

Jos noita saa sotalaivoihin kiinni, niin luulisi maalla tai maan alla olevan sopivia raiteita tykille jos toisellekin.
 
Millä tuottaa tarpeeksi virtaa noille raidetykeille? Zumwaltzin (DDG 1000) oli tarkoitus saada yksi taikka maksimissaan kaksi raidetykkiä, mutta kantosiipialuksen yläkannella, ei perjantai tässä on jotakin mätää nyt.
 
Millä tuottaa tarpeeksi virtaa noille raidetykeille? Zumwaltzin (DDG 1000) oli tarkoitus saada yksi taikka maksimissaan kaksi raidetykkiä, mutta kantosiipialuksen yläkannella, ei perjantai tässä on jotakin mätää nyt.

Samaa ihmetteli James uutiskommenteissa:

"James Mashiri Mistähän se aseen tarvitsema sähkö saadaan? Aurinkokennoistako?"

Ydinreaktori taitaa olla varmin vaihtoehto. Noille teknologiademonstraattoreille ja pikkuammuksille varmaan välttävät (Wärtsilän) pienemmätkin diesel-generaattorit. Kondensaattoreista arvatenkin tulee komeat.

Jos nyt propellihatun vetäisi päähän, niin voisi kuvitella, että ydinsukellusveneissä ja -jäänmurtajissa käytettävät uuden sukupolven miniydinreaktorit / -voimalat yleistyvät muussakin energiantuotannossa. Silloinhan noita tykkejä voisi sijoittaa joka niemeen, notkoon ja saarelmaan.
 
Artikkelit puhuvat 32 megajoulesta. Tuosta voi hyötysuhteen ja tulinopeuden kautta laskea jatkuvan teoreettisen tehontarpeen. Jos ei haluta ampua sarjatulta, uskon, että tykin tarvitsema energia voidaan tuottaa dieselmoottorien tai kaasuturbiinien pyörittämillä generaattoreilla, jotka lataavat kondensaattoreita jokaista laukaisua varten.

Sukellusveneistä en tiedä, mutta ei venäläisissä jäänmurtajissa mitään "minireaktoreita" ole...
 
Osaako joku tykäri kertoa mikä on tuo mustalaatikko? Arvelen liittyvän jotenkin putken liikutteluun tai tornin suuntaamiseen, mutta eikö siinä tapauksessa pitäisi olla kaksi veiviä? Laatikon alapuolella kun näyttäisi olevan jonkinlainen ohjaussauva jolla kaiketi liikutetaan tornia ja putkea.

241405832074.jpg
 
Artikkelit puhuvat 32 megajoulesta. Tuosta voi hyötysuhteen ja tulinopeuden kautta laskea jatkuvan teoreettisen tehontarpeen. Jos ei haluta ampua sarjatulta, uskon, että tykin tarvitsema energia voidaan tuottaa dieselmoottorien tai kaasuturbiinien pyörittämillä generaattoreilla, jotka lataavat kondensaattoreita jokaista laukaisua varten.

Sukellusveneistä en tiedä, mutta ei venäläisissä jäänmurtajissa mitään "minireaktoreita" ole...

Sovitaan, ettei palstan sisävesijäänmurtajissa ole ydinreaktoreita, mutta idän ihmeissä sellaiset edelleen pyörittävät turbiineita ja generaattoreita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinkäyttöinen_jäänmurtaja

Suomessa Olkiluoto 3 on valmistuessaan 1600 MW:n ydinvoimala. Ydinsukellusveneissä ja -jäänmurtajissa reaktorit ovat kertaluokkaa pienempiä (n. 150 MW), mutta esim. Akula-/Typhoon-luokan sukellusveneissä niitä on kaksi. Kehitteillä olevat miniydinreaktorit ovat taaskin kertaluokkaa pienempiä (n. 10...50 MW).

En vielä lähettäisi tilausta Hyperionille tai Urencolle, kun vanha öljypoltin pelaa, mutta siinä vaiheessa kun raidetykkejä asennetaan raiteilleen, saattaa olla oikea aika ostaa myös reaktorit.
 
Viimeksi muokattu:
En nyt oikein ymmärrä, että mitä yrität "sopia", mutta en edelleenkään pidä noita venäläisiä ydinreaktoreita mitenkään erityisen pienikokoisina. Ydinkäyttöiset jäänmurtajat ovat isoja laivoja ja reaktoriosasto lohkaisee niiden kokonaistilavuudesta melko ison siivun. Samanlaista kuljetuskoneistoa ei saa mahtumaan kovinkaan pieneen sotalaivaan.
 
Miksi Suomi sijoittaisi raidetykit sotalaivoihin?

Suomen rannikoilla on ydinvoimaloita, joiden teho riittää järeidenkin raidetykkien tarpeisiin. Ydinsukellusveneissä ja -jäänmurtajissa käytettävät reaktorit olisi jo nykyisinkin mahdollista sijoittaa miltei joka "niemeen, notkoon ja saarelmaan", kuten aikaisemmassa viestissä runoilin.

Typhoon-luokan ydinsukellusveneitä, joiden pituus on 172 m, leveys 23 m ja uppouma 23 000—48 000 tonnia. Aluksissa on 2 kpl 190 MW ydinreaktoria, jotka tuottavat turbiinien ja sähkömoottorien kautta 2 x 50 000 hevosvoimaa. Nopeus on 12 solmua pinnalla, 27 solmua sukelluksissa ja suurin sukellussyvyys 500 m. Pääaseistuksena on 20 mannertenvälistä monikärkiydinohjusta (kaikkiaan 200 ydinkärkeä), joiden kantama on noin 10 000 km. Pinta-aluksia ja toisia sukellusveneitä vastaan on 6 torpedoputkea. Miehistöä on 150, joista 50 on päällystöä. (Wikipedia)

Jos 2 kpl 190 MW ydinreaktoria mahtuu Typhoon-luokan sukellusveneeseen, johon pitää mahtua paljon muutakin, sopii yksi vähätehoisempi reaktori pienempään tilaan, vaikkapa maan alle tai kallion sisään. Kun uuden sukupolven pienoisreaktorit saadaan sarjatuotantoon, tilantarve vähenee (parin) öljypolttimen suuruusluokkaan. Kelpaavat hyvin raidetykkien energianlähteeksi.
 
Miksi Suomi sijoittaisi raidetykit sotalaivoihin?

Suomen rannikoilla on ydinvoimaloita, joiden teho riittää järeidenkin raidetykkien tarpeisiin. Ydinsukellusveneissä ja -jäänmurtajissa käytettävät reaktorit olisi jo nykyisinkin mahdollista sijoittaa miltei joka "niemeen, notkoon ja saarelmaan", kuten aikaisemmassa viestissä runoilin.

Typhoon-luokan ydinsukellusveneitä, joiden pituus on 172 m, leveys 23 m ja uppouma 23 000—48 000 tonnia. Aluksissa on 2 kpl 190 MW ydinreaktoria, jotka tuottavat turbiinien ja sähkömoottorien kautta 2 x 50 000 hevosvoimaa. Nopeus on 12 solmua pinnalla, 27 solmua sukelluksissa ja suurin sukellussyvyys 500 m. Pääaseistuksena on 20 mannertenvälistä monikärkiydinohjusta (kaikkiaan 200 ydinkärkeä), joiden kantama on noin 10 000 km. Pinta-aluksia ja toisia sukellusveneitä vastaan on 6 torpedoputkea. Miehistöä on 150, joista 50 on päällystöä. (Wikipedia)

Jos 2 kpl 190 MW ydinreaktoria mahtuu Typhoon-luokan sukellusveneeseen, johon pitää mahtua paljon muutakin, sopii yksi vähätehoisempi reaktori pienempään tilaan, vaikkapa maan alle tai kallion sisään. Kun uuden sukupolven pienoisreaktorit saadaan sarjatuotantoon, tilantarve vähenee (parin) öljypolttimen suuruusluokkaan. Kelpaavat hyvin raidetykkien energianlähteeksi.
Ydinreaktori olisi tarpeeton ja ehkä huonoin mahdollinen energialähde raidetykille.

Raidetykki tarvitsee sähköä vain sinä aikana, kun kondesaattoreita (tms sähkövarastoa) ladataan. Esimerkiksi, jos sähkövaraston energia olisi vaikkapa 100 MJ, 1 MW (= 1000 kW) sähkötehoinen (diesel)generaattori voisi teoriassa ladata sen täyteen 100:ssa sekunnissa. Akkuja käyttämällä lataunopeutta voisi nostaa ja generaattorin kokoa pienentää.
 
Ydinreaktori olisi tarpeeton ja ehkä huonoin mahdollinen energialähde raidetykille.

Raidetykki tarvitsee sähköä vain sinä aikana, kun kondesaattoreita (tms sähkövarastoa) ladataan. Esimerkiksi, jos sähkövaraston energia olisi vaikkapa 100 MJ, 1 MW (= 1000 kW) sähkötehoinen (diesel)generaattori voisi teoriassa ladata sen täyteen 100:ssa sekunnissa. Akkuja käyttämällä lataunopeutta voisi nostaa ja generaattorin kokoa pienentää.

Kumpaan viestiin tarkoituksesi oli vastata: #2138 vai #2132?

Viestissä #2138 kysyin, miksi Suomi sijoittaisi raidetykit sotalaivoihin?

Viestissä #2132 lainasin James Mashirin kysymystä: "James Mashiri Mistähän se aseen tarvitsema sähkö saadaan? Aurinkokennoistako?" Ja vastasin, että "Ydinreaktori taitaa olla varmin vaihtoehto. Noille teknologiademonstraattoreille ja pikkuammuksille varmaan välttävät (Wärtsilän) pienemmätkin diesel-generaattorit. Kondensaattoreista arvatenkin tulee komeat."
 
Back
Top