Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tuli tuosta videosta mieleen että mitäköhän raketti tämä polakkien järjestelmä mahtaa käyttää? 40km ja mielestäni aika hyvä osuma kuvio...
"Halvan ja halvan". Uskoisin, että massamaiseen tulenkäyttöön joku Grad-tyyppinen härveli on kustannustehokkaampi. Sitten voisi jättää MLRS:t täsmäkohteiden tuhoamiseen, kaukaa vaikuttamiseen ja erikoisammusten laveteiksi (pst).Miksi lähtisimme puuhamaan uutta raketinheitintä? Tela-alustainen M270 MLRS ei maksaisi kohtuuttomia käytettynä, ja tulivoimakin olisi eri luokkaa. Lisäksi ampumatarvikkeita kehitetään jatkuvasti lisää, esim. Alternative Warhead ohjelma. Varmaan tuon AW:n saisi asennettua myös ohjaamattoman halvan perusraketin, M26:n kärkeen, ei sen raketin tarvitse välttämättä olla GMLRS.
Mitä ihmeen Feniks-Z raketteja?Ettei olisi niitä surullisen kuuluisia Feniks-Z -raketteja mitä Suomenkin piti aikoinaan hankkia 56 miljoonalla eurolla 4000-4500 kappaletta. Ei tarvinne muistuttaa miksi hanke pistettiin jäihin.
Mitä ihmeen Feniks-Z raketteja?
122mm M-21FK “FENIKS-Z” rockets, containing 42 GKO submunitions, used by BM-21/21M or RM-70/85 multi-barrel rocket launchers.
Puola on myös niitä harvoja maita Euroopassa jossa on jotain puolustettavaa myös tulevina vuosikymmeninä.Polakeilla on hyvä linja aserajoitussopimusten suhteen. Liitytään mukaan, kunhan eivät vahingoita omaa puolustusta ja kunhan kaikki naapurimaat ovat myös mukana. Rispektit sinne ja kurat kotimaisille vellihousupoliitikoille.
Millä tuottaa tarpeeksi virtaa noille raidetykeille? Zumwaltzin (DDG 1000) oli tarkoitus saada yksi taikka maksimissaan kaksi raidetykkiä, mutta kantosiipialuksen yläkannella, ei perjantai tässä on jotakin mätää nyt.
Artikkelit puhuvat 32 megajoulesta. Tuosta voi hyötysuhteen ja tulinopeuden kautta laskea jatkuvan teoreettisen tehontarpeen. Jos ei haluta ampua sarjatulta, uskon, että tykin tarvitsema energia voidaan tuottaa dieselmoottorien tai kaasuturbiinien pyörittämillä generaattoreilla, jotka lataavat kondensaattoreita jokaista laukaisua varten.
Sukellusveneistä en tiedä, mutta ei venäläisissä jäänmurtajissa mitään "minireaktoreita" ole...
Ydinreaktori olisi tarpeeton ja ehkä huonoin mahdollinen energialähde raidetykille.Miksi Suomi sijoittaisi raidetykit sotalaivoihin?
Suomen rannikoilla on ydinvoimaloita, joiden teho riittää järeidenkin raidetykkien tarpeisiin. Ydinsukellusveneissä ja -jäänmurtajissa käytettävät reaktorit olisi jo nykyisinkin mahdollista sijoittaa miltei joka "niemeen, notkoon ja saarelmaan", kuten aikaisemmassa viestissä runoilin.
Typhoon-luokan ydinsukellusveneitä, joiden pituus on 172 m, leveys 23 m ja uppouma 23 000—48 000 tonnia. Aluksissa on 2 kpl 190 MW ydinreaktoria, jotka tuottavat turbiinien ja sähkömoottorien kautta 2 x 50 000 hevosvoimaa. Nopeus on 12 solmua pinnalla, 27 solmua sukelluksissa ja suurin sukellussyvyys 500 m. Pääaseistuksena on 20 mannertenvälistä monikärkiydinohjusta (kaikkiaan 200 ydinkärkeä), joiden kantama on noin 10 000 km. Pinta-aluksia ja toisia sukellusveneitä vastaan on 6 torpedoputkea. Miehistöä on 150, joista 50 on päällystöä. (Wikipedia)
Jos 2 kpl 190 MW ydinreaktoria mahtuu Typhoon-luokan sukellusveneeseen, johon pitää mahtua paljon muutakin, sopii yksi vähätehoisempi reaktori pienempään tilaan, vaikkapa maan alle tai kallion sisään. Kun uuden sukupolven pienoisreaktorit saadaan sarjatuotantoon, tilantarve vähenee (parin) öljypolttimen suuruusluokkaan. Kelpaavat hyvin raidetykkien energianlähteeksi.
Ydinreaktori olisi tarpeeton ja ehkä huonoin mahdollinen energialähde raidetykille.
Raidetykki tarvitsee sähköä vain sinä aikana, kun kondesaattoreita (tms sähkövarastoa) ladataan. Esimerkiksi, jos sähkövaraston energia olisi vaikkapa 100 MJ, 1 MW (= 1000 kW) sähkötehoinen (diesel)generaattori voisi teoriassa ladata sen täyteen 100:ssa sekunnissa. Akkuja käyttämällä lataunopeutta voisi nostaa ja generaattorin kokoa pienentää.