Vastaava teho voidaan tuottaa vaikkapa kolmella Wärtsilä 16V32 -gensetillä (580 kW/cyl), jotka painavat yhteensä 363 tonnia. Polttoaineenkulutus 26 megawatin sähköteholla on toki noin 5 ton/h, joten jos otetaan lähtökohdaksi tuo tuhannen tonnin paino, tuohon saisi päälle vain viiden päivän löpöt. 32 megajoulen murkulaa voisi sitten hakata taivaalle neljä kappaletta viidessä sekunnissa yötä päivää (unohtaen raidetykin mahdollisesti ykköstä huonomman hyötysuhteen).
Vastaava teho voidaan tuottaa vaikkapa kolmella Wärtsilä 16V32 -gensetillä (580 kW/cyl), jotka painavat yhteensä 363 tonnia. Polttoaineenkulutus 26 megawatin sähköteholla on toki noin 5 ton/h, joten jos otetaan lähtökohdaksi tuo tuhannen tonnin paino, tuohon saisi päälle vain viiden päivän löpöt. 32 megajoulen murkulaa voisi sitten hakata taivaalle neljä kappaletta viidessä sekunnissa yötä päivää (unohtaen raidetykin mahdollisesti ykköstä huonomman hyötysuhteen).
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Ydinkysymys on sijainti.
Jos raidetykki asennetaan sotalaivaan, voimanlähteenä on luonnollisesti se, mikä konehuoneesta löytyy. Suomi tuskin tulee raidetykkejä sotalaivoihin sijoittamaan.
Jos raidetykki sijoitetaan rannikolle (tai muualle maalle), vaihtoehtoja on enemmän. Rauhan aikana virta otetaan epäilemättä ensisijaisesti valtakunnanverkosta. Sähkökatkon tai sabotaasin varalta maa- tai muu kaapeli suoraan voimalaitokselta tykille lienee paikallaan. Varavoimana poikkeusoloissa raidetykki voisi turvautua omaan generaattoriinsa.
Aika näyttää, miten mini- tai pienoisydinreaktorit kehittyvät ja soveltuvat hajautettuun energiantuotantoon. Sähkön varastointi suuressa mittakaavassa on vielä sitäkin kaukaisempaa tulevaisuutta. Aurinkokennoihin ja tuulivoimaloihin en kuitenkaan luottaisi raidetykin energianlähteinä.
Jos raidetykki asennetaan sotalaivaan, voimanlähteenä on luonnollisesti se, mikä konehuoneesta löytyy. Suomi tuskin tulee raidetykkejä sotalaivoihin sijoittamaan.
Jos raidetykki sijoitetaan rannikolle (tai muualle maalle), vaihtoehtoja on enemmän. Rauhan aikana virta otetaan epäilemättä ensisijaisesti valtakunnanverkosta. Sähkökatkon tai sabotaasin varalta maa- tai muu kaapeli suoraan voimalaitokselta tykille lienee paikallaan. Varavoimana poikkeusoloissa raidetykki voisi turvautua omaan generaattoriinsa.
Aika näyttää, miten mini- tai pienoisydinreaktorit kehittyvät ja soveltuvat hajautettuun energiantuotantoon. Sähkön varastointi suuressa mittakaavassa on vielä sitäkin kaukaisempaa tulevaisuutta. Aurinkokennoihin ja tuulivoimaloihin en kuitenkaan luottaisi raidetykin energianlähteinä.
Itse sanoisin, että ydinkysymys on polttoaine ja sen saatavuus. Dieselgeneraattorin tai kaasuturbiinin voi sijoittaa tavalliseen rakennukseen tai jopa merikonttiin, kunhan sen vieressä on riittävän iso öljysäiliö. Ydinreaktori, pienikin, tarvitsee huomattavasti monimutkaisemman suojarakennuksen tukijärjestelmineen. En usko, että niiden sirottelu joka niemeen ja notkelmaan tulee olemaan tulevaisuudessa sen helpompaa kuin ydinvoiman rakentaminen on nytkään.
Toisaalta tuollainen kiinteästi sijoitettu raidetykki on yhtä kuolleena syntynyt ajatus kuin kiinteän rannikkotykistön lisärakentaminen. Avainsana on liikkuvuus. Tällöin raidetykkiosasto voi koostua vaikkapa kolmesta rekka-autosta, joista yksi kuljettaa tykkiä ja konkkapatteria, toinen vaikkapa kaasuturbiinigeneraattoria ja kolmas on polttoainetta kuljettava säiliöauto.
Toisaalta tuollainen kiinteästi sijoitettu raidetykki on yhtä kuolleena syntynyt ajatus kuin kiinteän rannikkotykistön lisärakentaminen. Avainsana on liikkuvuus. Tällöin raidetykkiosasto voi koostua vaikkapa kolmesta rekka-autosta, joista yksi kuljettaa tykkiä ja konkkapatteria, toinen vaikkapa kaasuturbiinigeneraattoria ja kolmas on polttoainetta kuljettava säiliöauto.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Metrotunneli, pistoraide, kaivoskuilu, yms. tarjoaa sijoituspaikkana liikkuvuutta raidetykille. Panssarijunan paluusta lienee silti turha haikailla. Putki liikkuu, tykki ei.
Ulottuvuus on raidetykin vahvin valtti. Kun sijainti on sopiva, tykki tuhoaa sitä uhkaavat ohjukset ja lavetit esim. 50...300 km:n etäisyydeltä (ilmassa, merellä tai maalla). Ja kun raidetykit on sijoitettu sopivasti, ne pystyvät tukemaan toisiaan tulellaan. Meri-, ilma- ja maatilannekuva tietenkin täytyy saada ajantasaisesti. Ja virtaa.
Ulottuvuus on raidetykin vahvin valtti. Kun sijainti on sopiva, tykki tuhoaa sitä uhkaavat ohjukset ja lavetit esim. 50...300 km:n etäisyydeltä (ilmassa, merellä tai maalla). Ja kun raidetykit on sijoitettu sopivasti, ne pystyvät tukemaan toisiaan tulellaan. Meri-, ilma- ja maatilannekuva tietenkin täytyy saada ajantasaisesti. Ja virtaa.
Toisaalta itse näkisin raidetykkiteknologialle käyttöä myös CIWS-järjestelmässä, jossa suuren lähtönopeuden tuoma laakea lentorata ja lyhyempi lentoaika parantaisivat osumatarkkuutta, ja suurempi kineettinen energia kasvattaisi tuhovaikutusta maalissa (risteilyohjus, ballistinen ohjus). Ammukset olisivat kevyempiä (ei hylsyä, ei räjähdysainetta -> suurempi makasiini, enemmän kranaatteja "valmiina") ja tulinopeuttakin voisi ehkä kasvattaa, jos putki saataisiin kestämään.
Noin ylipäätänsä en pidä raidetykkiä minään superaseena, joka tarjoaa läpäisemättömän suojan, vaan teknologiana joka kasvattaa nykyisen tykistön tehokkuutta (kantama, tarkkuus, tulinopeus) jollain kertoimella. Uskon, että virtalähdettä lukuunottamatta tuo saadaan aikanaan paketoitua nykyaikaisen tykin kokoiseen pakettiin, eli sitä ei tarvitse asentaa kiinteästi tai hyvin raskaalle alustalle (juna). Pitkillä etäisyyksillä ja erityisesti ammuttaessa liikkuvia kohteita (esim. laivat) tuollainen isokaliiberinen tykki tarvitsisi kuitenkin jollain tavalla ohjautuvat älyammukset. Todennäköisesti jotkin nykyiset ampumatarvikkeet saisi pienin muutoksin toimimaan myös samankaliiberisessa raidetykissä, mikäli magneettikenttä ei sitten kärventäisi hakupään elektroniikkaa.
D
Deleted member 266
Guest
Voisikohan raidetykit ja isommat uudenvuoderaketit irrottaa omaksi ketjukseen, erilleen oikeista tykeistä ja perinteisestä tykistöstä?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Raketeille on jo useitakin omia ketjujaan, mutta kuuluvat tykistöohjukset tykistönkin piiriin.
Toisaalta "oikeat" ja perinteiset tykit alkavat olla pian padassa. Ja uusien - esim. Archer - kehitystyö takkuaa. Vanhoista panssarihaupitseista PzH2000:n hankintaa on odotettu jo toistakymmentä vuotta, mutta valmista ei näy tulevan. Valmista ei tullut idän ihmeestäkään (tuplaputkinen Koalitsiya). Uusi yritys on Armata-alusta: http://www.janes.com/article/33162/russian-armata-mbt-trials-under-way
Raidetykkien kehitys sen sijaan näyttää etenevän kuin juna. Suomen Sotilaskin uutisoi elektromagneettisesta kiskotykistä.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Raidetykki ei varmaankaan ole "superase" tai edes V3-kostoase. Mutta mahdollisesti siitä tulee edullinen kaukotorjunta-ase.
Läpäisemätöntä suojaa tykki tuskin tarjoaa, mutta kun maali lähestyy, muukin tuli tiivistyy. Raidetykin ohella lähestyvää kohdetta voi hätyyttää ensin NASAMS II tai merimaaliohjuksilla, sitten Stingereillä ja Bolideillä taikka Eurospikeilla sekä lopuksi vaikkapa Skyrangereilla. Vaikka vihollinen onnistuisi tuhoamaan raidetykin raiteet, muut tykin osat saattavat säilyä vahingoittumattomina: virtalähteet on hajautettu ympäri maata, sähkö tulee verkosta kaapelia pitkin, kineettiset volframi-projektiilit kestävät koviakin kolhuja. Ja raiteet täytyy uusia aika ajoin normaalissakin käytössä.
Toistaiseksi raidetykillä on ammuttu tyhmiä nuoliammuksia. Seuraava vaihe on epäilemättä kehittää jonkinlainen tutka- ja radio-ohjaus ammuksiin (servot siivekkeisiin). Lopullisena tavoitteena täytyy kuitenkin olla aito älyammus, joka hakeutuu kohteeseen itsenäisesti.
Toisaalta, jos ampumatarvikkeesta tulee liian monimutkainen, saattaa perinteinen ohjus tulla kannattavammaksi ottaen huomioon raidetykin mahdollisesti vaatiman infran ja "älyammustenkin" rajallisen ohjautuvuuden ohjuksiin verrattuna. Suora-ammunnassa "tyhmillä nuoliammuksilla" tuo on kuitenkin lyömätön panssarivaunujen tuhoaja suuren lähtönopeuden myötä.
OldSkool
Kapteeni
Pohdin itse samoilla linjoilla. Oli toisaalta ilo seurata tråådin perinteikkään vellovaa keskustelua, jossa raidetykistä päästiin minireaktoriin jolla ilmeisesti ammutaan sarrrrjaaa prkkllle... Ja raiteen kuluminen tai ammusten määrä ei ole ikävänä rajoituksena. Mutta hyvä kun mielipiteitä tulee.
Muistettakoon se, että minä itse julistin jokunen vuosi sitten että perinteinen epäsuora kuolee koska konttiohjus-systeemi on miehittämättömänä ja ns kevyenä teknistaloudellisesti ylivoimainen. Mutta eipä vaan ole näkynyt käytössä. Rankat raketinheittimet senkin edestä.
Mitkään muut kuin fysiikan lait ei estä raidetykkiä tekemästä tulevaisuudessa sellaisia roikkuja missä kohde on esim 300 kilometrin sisällä. Tällä hetkellä Darpan päämäärä oli saada ddg-1000 tulevat tykit suorittamaan iskuja sadan kilometrin sisälle, mutta ongelmana tälle tähän menessä on ollut että raiteet noissa tykeissä on kuluneet liian nopeasti. Joten tämä raidetykkien esittely oli joko puhdasta PRää taikka sitten he ovat ratkaisseet raideongelman, ja siirtyneet kehityksessä ensimmäisiin todellisiin aseisiin, mitä varmaan tullaan näkemään ddg-1000sen kannella vuosikymmenen lopussa, kakskyt luvun alussa, mutta ei mitään mitä me voisimme nähdä vuosisadan, lopussa jos meno jatkuu ilman että me tuhoamme itsemme totaalisesti, ja ihmiskunta palaa teollisuutta edeltävälle tasolle.
Raidetykit tuossa vaiheessa ovat hyvin varmaan syrjäyttäneet perinteiset tykit pääaseina. Ja niillä voi olla kyydissä hyvinkin suuri valikoima ammuksia mistä osa on varmaan hyvinkin älykkäällä tasolla (jos sensorit jatkuvat samalla kehityksen vauhdilla kuin mitä me tähän asti olemme nähneet). Joten en syrjäyttäisi raidetykkiä sellaisenaan omaan ketjuunsa, vaan pitäisin tällä hetkellä sitä sellaisena aseena minkä me voimme nähdä armeijan väreissä joskus kolkyt-luvulla, ellei kehitys tuo tullessaan kohtuu hintaista versiota millä firma saa itselleen peloitetta. Mutta ammuksissa varmaan joudutaan nopeasti menemään älykkäiden pariin jos minkäänlaista tarkuutta halutaan tuuliolojen vaikuttaessa suhteellisesti 100 - 300 kilometrin matkalla.
Raidetykit tuossa vaiheessa ovat hyvin varmaan syrjäyttäneet perinteiset tykit pääaseina. Ja niillä voi olla kyydissä hyvinkin suuri valikoima ammuksia mistä osa on varmaan hyvinkin älykkäällä tasolla (jos sensorit jatkuvat samalla kehityksen vauhdilla kuin mitä me tähän asti olemme nähneet). Joten en syrjäyttäisi raidetykkiä sellaisenaan omaan ketjuunsa, vaan pitäisin tällä hetkellä sitä sellaisena aseena minkä me voimme nähdä armeijan väreissä joskus kolkyt-luvulla, ellei kehitys tuo tullessaan kohtuu hintaista versiota millä firma saa itselleen peloitetta. Mutta ammuksissa varmaan joudutaan nopeasti menemään älykkäiden pariin jos minkäänlaista tarkuutta halutaan tuuliolojen vaikuttaessa suhteellisesti 100 - 300 kilometrin matkalla.
JackieBoy
Alikersantti
Vaikka vanha kyssäri on pakko vastata omat 5 senttiä
Itessään Putki, Tuki ja Vastin ei hirveästi kustanna.. Pelkkää metallia, erittäin simppeli.. Jos osaa metallihommia sellaisen voi itsekkin väsätä. (Tuki ehkä vaatii eniten hienosäätöä tästä)
Suuntain taas on se kallein osa, käsintehtyä optiikkaa. Oon kuullu hintatornareita 1000€-10 000€, mutta muistaakseni 2000€-4000€ oli jossain lapussa. (Tämä siis se vanha optinen suuntain)
Näitä ei myöskään ole valmistettu hetkeen, ja jos kys. laite hajoaa.. Uuden saaminen ei ole helppoa ja niitä ei valmisteta liukuhihnalta
Uudet suuntaimet ovat taas parempia, ja tietääkseni myös helpompia valmistaa.
Alternative Warheadin testit etenevät. Syksyllä sitten testataan enempi operatiivista käyttöä harjoituksissa. Jokohan ensivuonna tulee tiedote, että noita hankitaan Suomeen?
Lockheed Martin Completes Successful Operational Flight Tests of GMLRS Alternative Warhead:
http://www.lockheedmartin.com/us/ne...l-flight-tests-gmlrs-wlternative-warhead.html
Lockheed Martin Completes Successful Operational Flight Tests of GMLRS Alternative Warhead:
http://www.lockheedmartin.com/us/ne...l-flight-tests-gmlrs-wlternative-warhead.html
RPG83
Soome Majori
Onko tuosta uudesta raketin taistelukärjestä kerrottu mitään kiinnostavaa? Sitä mainostettiin "aluemaalille sopivaksi", mutta mitä tuokin nyt sitten tarkoittaa - mahtaako kyseessä olla joukko pienempi määrä isoja sopimusten mukaisia tytärammuksia vai onko kyseessä uudelleen brändätty unitary-taistelukärki?
Ikäänkuin tuon luonteesta ei pidettäisi melua. Kuitenkin seuraava löytyi:
"To replace cluster munitions, the Army is developing a large airburst fragmentation warhead. Mounting the warhead on a rocket compatible with the widely used GMLRS family of launchers, this new weapon can be accurately guided to a target area where it explodes around 30 feet above the ground, filling the air with hundreds of bullet-like penetrator projectiles. The result can cause considerable damage to a large area, but unlike cluster munitions, leaves behind only the solid metal penetrators and inert rocket fragments."
http://www.missileranger.com/2014/04/10/new-safer-warhead-successfully-tested-at-white-sands/
RPG83
Soome Majori
Okei, eli kyseessä onkin lentävä Claymore? Ainakin tuolta se kuulostaa näin äkkiseltään. Voi olla ihan toimiva ajatus, mistäs sitä tietää. Saakohan tuota ohjaamattomana versiona (=edullisesti) vai pitääkö ottaa GMLRS-raketin osana?
Tämä näyttää sekavalta visiolta, sillä yhdellä kohtaa he ampuvat tavallista murkulaa joka sitten lennon lopussa onkin tykistöohjuksen kaltainen, ja heidän tykkinsä näyttää aivan liian pieneltä raidetykkitouhuun. Miksi? Uskon että raidetykki pysyy suhteellisen isokokoisena muutaman vuosikymmenen ennenkuin sitä pystytään pienentämään videon kokoluokkaan.
