setämies
Kenraali
Siirtelin järeimmän vippalautakeskustelun omaan ketjuunsa.
http://maanpuolustus.net/threads/kranaatinheittimistö.3673/
-setämies-
http://maanpuolustus.net/threads/kranaatinheittimistö.3673/
-setämies-
Kuten sanottua, puola oli silloin erillainen valtio ja maan talous oli epäilemättä ensisijalla. Jos tuohon sopimukseen liittymisellä saa ostettua myönnytyksiä, niin voiko heitä syyttää, etenkin kun samalla on liitytty natoon.
Enintään voit sanoa, että poliitikot olivat vellihousuja.
Jep, olin liikkeellä huonosti informoituna ja vanhoin tiedoin. Kuraperseitä ovat puolalaisetkin poliitikot, kun paineen alle joutuvat. Toki Puolan asevoimia on ihan oikeasti kehitetty ja uudistettu viime vuosina, joten miinakysymys ei välttämättä ole niin kriittinen, kuin meillä?
Miksi nykyään ei käytetä 155 milliä järeämpiä kaliipereja? Ymmärrettävästi ilma-aseen ympärille asevoimansa rakentaneet eivät sellaisia tarvitse, mutta entäs me? Nykyinen teknologian ja kulkuväylien taso mahdollistaisi 8-12 tuuman tykit huomattavasti maailmansotia paremmin ja silloinkin tuollaisia saatiin käytettyä.
RPG83
Soome Majori
155 millinen on nähtävästi todettu kelvolliseksi kompromissiratkaisuksi. Jos halutaan laajempi aluevaikutus, niin käytetään tytärammuskranaatteja. Jos taas halutaan iskeä linnoitetta tms. vastaan, niin sitten tilataan suoraan se 2000 paunan lentopommi. Tykistä on lisäksi pakko tehdä suurempi ja raskaampi kuin pienempikaliberisesta. Mahtaisiko tuossa olla (putken) kuluminenkin nopeampaa?
Suomen taas on ihan turha ruveta värkkäämään tykkiä kaliberiin, jonka arkkuun lyödään viimeisiä nauloja. Enkä nyt ole aivan vakuuttunut alan osaamisestakaan Suomessa (viimeisimmät 155 mm kehittelyt).
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Aika aikansa kutakin.
Mörssäri on käytöstä pois jäänyt tykkityyppi... Mörssäriksi luokitellaan tykki, joka ampuu korkeilla, yli 45 asteen kulmilla. Toisen määritelmän mukaan mörssäri on tykki, jonka putken pituus on alle 15-kertainen kaliiperiin verrattuna. Paksu Bertta (42 cm) ampui 850 kg kranaatteja 80 asteen kulmassa.
Kranaatinheittimet, raketinheittimet ja tykistöohjukset ajavat saman asian. Rannikkotykistökin on luopunut putkistaan. Raidetykistä en sano mitään.
fulcrum
Greatest Leader
Kenttätykistössä kuuden tuuman koko on muodostunut standardiksi, koska 40-45kg on suurin kranaatin koko jota vielä käsivoimin jaksaa liikutella. 8 tuuman kranaatti painaa jo sen sata kiloa. Tulinopeus jää hitaaksi ja tykin käsittely on muutenkin kankeampaa. Isomman kalipeerin suurin etu on parempi teho kantalinnoitteita vastaan, mutta ilma-aseella ne hoituvat näppärämmin. Jenkeillähän oli esim kylmän sodan aikana 175mm M107 ja 203mm M110, mutta eivät ne suuria menestyksiä olleet ja poistuneet jo käytöstä.
hessukessu
Kenraali
Eikös jossain laskelmoitu joskus, että 120mm on optimaalinen kranaatin koko? Eli ei "ylitehokas" lähietäisyyksillä, mutta vielä "riittävän tehokas" pidemmilläkin sirpaleidensa suhteen ja tuo paino/sirpale/kranaatti/tuhosuhde olisi optimaalinen justiinsa tuossa kaliiberissa?
Ja lisätään tähän väliin, että suurin syy M107:n ja M110:n poistumiselle oli MLRS. Joskin suurehko osa M107:ä muunnettiin M110:ksi.
RPG83
Soome Majori
Hessukessu puhui 120 millisestä. Eikö noissa ole jonkin verran eroa? Siis kranaatin massassa. 122 mm näytti olevan runsas 20 kg, kun taas kranaatinheittimen 120 mm oli n. 13 kg.
hessukessu
Kenraali
Voi pahus, jos tuo pitää paikkaansa niin nuo pitäisi EHDOTTOMASTI hankkia! Okei, kantama ei ole PzH2000 luokkaa jne. mutta nuo sopisivat kuin nyrkki silmään prikaateille ja mektstos:lle. Määrä olisi just passeli (tai no, jos olisi 90kpl niin sitten saisi jokainen kokoonpano 18 tykkiä, oli sitten kyse prikaatista tai mektsos:sta...)
Eikä tuo kantama ole edes ongelma, vaan sitä voidaan lisätä jos rahoitus vaan löytyy. Sen L52 modernisaatio paketin kerrotaan olevan miljoonan luokkaa ja laajimman paketin kerrotaan tuovan tehokkuuden 80%:iin PZH-2000:sta. Toisaalta, jos nuo eivät ole loppuun ajettuja ja niissä on paikannuslaitteisto, niin ne olisivat toimintavalmiita sellaisenaan ja kantamaltaan menevät selkeästi K -luokkaan. Ainoa mikä mietityttää, on se, että millä tasolla noissa on tulinopeus? M109 ei ole kuuluisa tulinopeutensa takia ja ainakin osa modernisaatioista koettaa korjata sitä ongelmaa.
Ja en usko noiden määrän olevan ongelma, niitä varmaankin saisi muualtakin hankittua.
Mielestäni ei ole mitään järkeä korvata -70-luvun järjestelmää toisella -70-luvun järjestelmällä. Varsinkaan tyypillä johon meillä ei ole edes huoltojärjestelmää olemassa tai tyypillä millä ei ole saatavissa mitään synergiaetuja nykyisen kaluston kanssa (vrt 2S1, MT-LBu ja MT-LB/v yhtenevä tekniikka). Ei Leojakaan kannattanut modata vaan ostettiin mielummin valmiiksi modatut tilalle. Jos panssarihaupitseja korvataan kannatta ne korvata suoraan valmiilla kanuunoilla. Kyllä haupitsit on poistuva luonnonvara ja vanhan haupitsin modaaminen kanuunaksi on kallis ja monimutkainen projekti; jollei olisi olisi 122PSH74:t jo modattu...
Summasummarum...läjä kaupalla vanhan, vanhentuneen ja pian vanhentuvan roskan ostaminen ns. Nato yhteensopivuuden nimissä ei ole kyllä ratkaisu maavoimien suorituskyvyn ylläpitoon/nostamiseen. Vai olisi jonkun mielestä meidän pitänyt korvata 90-luvun alussa vanhenevat Drakenit Hornettien sijaan USAF:n poistamia Phanttomeilla!?!
Summasummarum...läjä kaupalla vanhan, vanhentuneen ja pian vanhentuvan roskan ostaminen ns. Nato yhteensopivuuden nimissä ei ole kyllä ratkaisu maavoimien suorituskyvyn ylläpitoon/nostamiseen. Vai olisi jonkun mielestä meidän pitänyt korvata 90-luvun alussa vanhenevat Drakenit Hornettien sijaan USAF:n poistamia Phanttomeilla!?!
Viimeksi muokattu:
Juuri näin! Se on kumma miten tämä jenkki/NATO rauta saa jotkut innostumaan. Milloin se on M113, Marder tai OHP-fregatit. Ja sitten ne pitäisi vielä modernisoida lähes uuden PZH2000 hinnalla. Yleensä ottaen amerikkalaisten tykistöaseet (pl. MLRS/HIMARS) eivät ole kovin kummoisia onko syynä mahdollisesti ilmatukeen nojaaminen vai mikä?
Mikä onkaan muuten alustana M109 järjestelmällä? Joku oma vai muutenkin käytetty.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
M109:n alusta ei taida olla otettu mistään muusta ajoneuvosta, jenkit ovat kai yleensä kehittäneet noille telatykeille omat alustat. Voisi kuvitella että teknisesti lähimpänä M113:sta, emt.
Tutkiskelin vähän ja noiden telatykkien tyyppi on itseasiassa M109A5Ö, joka on teknisesti lähellä A6-versiota. Enemmistö vaunuista on uustuotantoa, tilattu 90-luvun lopulla, osa taas on päivitettyjä A2:sia. Lukumäärä on hiukan epäselvä sillä osa vaunuista on aseistamattomia komentoversioita. Itselleni jää myös vähän epäselväksi aikooko Itävalta myydä pois kaikki vaunut vai vaan osan.
CV9030:n kanssa samaa mieltä että perus-A5 ei olisi meille houkutteleva koska se edustaa tosiaan aika samanlaista teknistä tasoa kuin nykyiset pshaupitsimme, mutta tuo Itävallan versio vaikuttaa vähän paremmalta. Tykin kantama ei toki ole kanuunatasoa, mutta kuitenkin parempi kuin 122mm. Toisaalta on totta että aivan uuden alusta, moottori jne. järjestelmän huolto tuottaisi kyllä lisää töitä ja kustannuksia.
Itävallalla olisi myös melkoinen määrä Oerlikonin 35mm it-tykkejä...olisikohan siellä vähän käytettyjä varastoyksilöitä kaupan?
Tutkiskelin vähän ja noiden telatykkien tyyppi on itseasiassa M109A5Ö, joka on teknisesti lähellä A6-versiota. Enemmistö vaunuista on uustuotantoa, tilattu 90-luvun lopulla, osa taas on päivitettyjä A2:sia. Lukumäärä on hiukan epäselvä sillä osa vaunuista on aseistamattomia komentoversioita. Itselleni jää myös vähän epäselväksi aikooko Itävalta myydä pois kaikki vaunut vai vaan osan.
CV9030:n kanssa samaa mieltä että perus-A5 ei olisi meille houkutteleva koska se edustaa tosiaan aika samanlaista teknistä tasoa kuin nykyiset pshaupitsimme, mutta tuo Itävallan versio vaikuttaa vähän paremmalta. Tykin kantama ei toki ole kanuunatasoa, mutta kuitenkin parempi kuin 122mm. Toisaalta on totta että aivan uuden alusta, moottori jne. järjestelmän huolto tuottaisi kyllä lisää töitä ja kustannuksia.
Itävallalla olisi myös melkoinen määrä Oerlikonin 35mm it-tykkejä...olisikohan siellä vähän käytettyjä varastoyksilöitä kaupan?
Itse juuri mietin että vaikka teknistä parannusta ei tulisikaan tulinopeudessa tai kantomatkassa, niiin toki oma lisänsä hommaan tuo se että tykki liikkuisi muullakin kuin tykärin hiellä.
Sitten on tietysti oma lukunsa että mitä maksaisi perustaa uudet huoltojärjestelmät jne.
Ajattelin vain että olisiko ollut joku yleinen pohja käytössä kuten ällitällit ja nykyset 122mm vaunut. Eikös MRLS-alustat ole Bradleyn pohjalta
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Joo on. M109:llä oli yhteinen alusta M108:n kanssa, mutta se jäi nopeasti pois käytöstä. 105mm telatykissä ei ollut nimittäin hirveästi järkeä. M113, Bradley ja M109 ovat samalta valmistajalta (United Defense) joten voi niissä jotain yhteneväisyyksiä olla.