Tykistö

Ja minä tyrmään ajatuksen. Enkä muuten edelleenkään näe niistä merkittävää lisäarvoa. Helsinki kestää tai kaatuu ilmankin muutamaa 122 H 63 patteristoa. Piste.

Minä tyrmään tyrmäyksen. Nimenomaan 122 H 63 olisi mainio ase mm. torjumaan maahanlaskuja pääkaupunkiseudulla. Koska vihollisella ei todennäköisesti ole tykistöä mukanaan, ei tarvitse pelätä vastatykistöä, lisäksi pk-seutu on maan vahvimmin ilmapuolustettu alue. Telatykin tuoma lisäarvo olisi siis niissä olosuhteissa pienempi. Lisäksi tykin ominaisuudet pääsevät esiin juuri tuollaisessa ahtaassa ympäristössä, vrt. jossain Kainuun korvissa. Mikäli vihollinen yrittää pääkaupunkiin maahanlaskulla tai maihinnousulla, niin juuri tuollaisia kevyitä yksiköitä vastaan tuollainen haupitsi on tehokkaimmillaan. Koska vihollinen todennäköisesti yrittäisi voittaa taistelun laadullisella ylivoimalla, niin olisi hölmöä yrittää torjua sitä 'reilulla pelillä' pistämällä omat kevyet joukot vastustajan kevyitä joukkoja vastaan ilman epäreilua tulitukea.
 
Minä tyrmään tyrmäyksen. Nimenomaan 122 H 63 olisi mainio ase mm. torjumaan maahanlaskuja pääkaupunkiseudulla. Koska vihollisella ei todennäköisesti ole tykistöä mukanaan, ei tarvitse pelätä vastatykistöä, lisäksi pk-seutu on maan vahvimmin ilmapuolustettu alue. Telatykin tuoma lisäarvo olisi siis niissä olosuhteissa pienempi. Lisäksi tykin ominaisuudet pääsevät esiin juuri tuollaisessa ahtaassa ympäristössä, vrt. jossain Kainuun korvissa. Mikäli vihollinen yrittää pääkaupunkiin maahanlaskulla tai maihinnousulla, niin juuri tuollaisia kevyitä yksiköitä vastaan tuollainen haupitsi on tehokkaimmillaan. Koska vihollinen todennäköisesti yrittäisi voittaa taistelun laadullisella ylivoimalla, niin olisi hölmöä yrittää torjua sitä 'reilulla pelillä' pistämällä omat kevyet joukot vastustajan kevyitä joukkoja vastaan ilman epäreilua tulitukea.
Samaa mieltä.

+yläkulmilla ampuva haupitsi sopii rakennettuun ympäristöön
+pk-seudun taisteluissa 360 asteen ampumasektori pääsee oikeuksiinsa, eikä lyhyt kantamakaan niin haittaa.

Keskuspuistossa, jossain Maunulan tienoilla, asemissa ole psto ampuu Helsinki-Vantaalta Suomenlinnaan ja mihin tahansa Kehä III:n sisäpuolelle.
 
Eikö siellä ole jo 120 mm KRH torjuntapataljoonilla? Ja muillakin joukoilla 81 mm KRH? Ylipäätänsä 81 mm suuremmat kaliberit tuntuu aika helvetin riskialttiilta idealta, jos aluetta ei ole ehditty evakuoimaan. Tietysti ne "ystävällisen tulen" seurauksena syntyvät kymmenet/sadat siviiliuhrit täytyy hyväksyä, ja määrä olisi luultavasti isompi, jos pidättäydyttäisiin ampumasta.
 
@pstsika Nyt en ala lainaamaan viestiäsi, koska alkuperäinen tarkoitukseni ei ollut tapella Helsingin puolustuksen uhkakuvista ja menetelmistä. Tapahtumaketjuhan lähti liikkeelle näin:




Iso-Mursu harkitsee ylijäävän 122 H 63 kaluston jyvittämistä kaupunkisodankäyntiin.



Ja minä tyrmään ajatuksen. Enkä muuten edelleenkään näe niistä merkittävää lisäarvoa. Helsinki kestää tai kaatuu ilmankin muutamaa 122 H 63 patteristoa. Piste.

Eikö "Helsingin puolustus" voi tarkoittaa muutakin kuin pelkkää ydinkeskustan puolustamista?

Johonkin maahanlaskun tai maihinnousun torjuntaan nuo olisivat varsin soivia pelejä, kuten tuossa edellä onkin jo mainittu...
 
Tässä muuten näkee hyvin miten jo pienellä lisäsatsauksella epäsuoraan tuleen saataisiin huomattavasti parannettua useiden eri yhtymien taistelukykyä: M109-kaupalla (tai vastaavalla PSH-kaupalla) saataisiin parannettua merkittävästi sekä mekanisoitujen taisteluoastojen, että esimerkiksi pääkaupunkiseutua puolustavien joukkojen epäsuoran tulen tehokkuutta...

Juuri tämän parempaa asekauppaa "bang for the buck" -mielessä ei voi ollakaan!
 
Tässä muuten näkee hyvin miten jo pienellä lisäsatsauksella epäsuoraan tuleen saataisiin huomattavasti parannettua useiden eri yhtymien taistelukykyä: M109-kaupalla (tai vastaavalla PSH-kaupalla) saataisiin parannettua merkittävästi sekä mekanisoitujen taisteluoastojen, että esimerkiksi pääkaupunkiseutua puolustavien joukkojen epäsuoran tulen tehokkuutta...

Juuri tämän parempaa asekauppaa "bang for the buck" -mielessä ei voi ollakaan!

No vastustaako CV9030FIN tuota pelkästä Nato-fobiasta? En usko.
 
No vastustaako CV9030FIN tuota pelkästä Nato-fobiasta? En usko.

No siis pointti olikin, että ei tuon hankinnan tarvitse kohdistua juuri noihin Itävallan M109-panssarihaupitseihin, vaan myös muut vastaavan (tai paremman) suorituskyvyn tarjoavat järjestelmät kelpaavat...
 
Eikö "Helsingin puolustus" voi tarkoittaa muutakin kuin pelkkää ydinkeskustan puolustamista?

Johonkin maahanlaskun tai maihinnousun torjuntaan nuo olisivat varsin soivia pelejä, kuten tuossa edellä onkin jo mainittu...

Onhan sen melkeimpä tarkoitettava, koska ei mitään maahanlaskua voi keskelle kaupunkia tehdä.

Ja onhan tuo monesti sanottu täälläkin, että jonkinlaista tykistöä olisi pidettävä jemmassa reservissä siellä missä ei haluta maahanlaskun onnistuvan.
 
Minä olen samaa mieltä CV9030:n kanssa siitä että tela-alustaisia tykkejä meille ei tarvita lisää. Niitä on meillä nyt toistasataa (kun mukaan lasketaan raketinheittimet ja miksei laskettaisi). Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin muilla pohjoismailla yhteensä. Saksalla lienee jotain 200-250 systeemiä, en tiedä paljonko aikovat pitää: tietysti Saksan telatykit on pääasiassa Pzh2000:tta joka on 'vähän' parempi kuin meidän tykit. Isoilla Nato-mailla ei ole sen suurempia määriä, pl. Kreikka jonka touhuissa nyt ei ole mitään järkeä muutenkaan joten ei nyt oteta heitä esimerkiksi. Tämä kaikki kertoo omaa kieltään siitä että näitä aseita pidetään huollollisesti raskaina. Määrällisesti meillä on telatykistöä ihan riittävästi: olisi tietysti mukavampaa jos tykkimme olisivat vähän PAREMPIA, toisaalta ei liikaa kannata lukumäärääkään uhrata: yksittäinen Pzh2000 kosahtaa siihen Vikhr-ohjukseen ihan yhtä helposti kuin PsH74.

Se mitä meille mielestäni tarvittaisiin lisää olisi pyörillä liikkuvaa modernia tykistöä. Joku Archerin tapainen systeemi olisi mielestäni bueno ja varmasti huollollisesti paljon kevyempi kuin telatykki. Tai lisää pyörillä liikkuvia raketinheittimiä, niitäkin saisi minusta olla lisää. Tai vaikka niitä perhanan 155 K 98:ia, ei ne niin paskoja voi enää olla...right?
 
Minä olen samaa mieltä CV9030:n kanssa siitä että tela-alustaisia tykkejä meille ei tarvita lisää. Niitä on meillä nyt toistasataa (kun mukaan lasketaan raketinheittimet ja miksei laskettaisi). Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin muilla pohjoismailla yhteensä. Saksalla lienee jotain 200-250 systeemiä, en tiedä paljonko aikovat pitää: tietysti Saksan telatykit on pääasiassa Pzh2000:tta joka on 'vähän' parempi kuin meidän tykit. Isoilla Nato-mailla ei ole sen suurempia määriä, pl. Kreikka jonka touhuissa nyt ei ole mitään järkeä muutenkaan joten ei nyt oteta heitä esimerkiksi. Tämä kaikki kertoo omaa kieltään siitä että näitä aseita pidetään huollollisesti raskaina.

Tykistöä on vähennetty lähinnä muodista poistumisen vuoksi, ei sinänsä asejärjestelmien käyttökelpoisuuden vuoksi. Tykkejä, varsinkaan telatykkejä, on hankala rahdata Afganistaniin tai Ambomaahan ja ne aiheuttavat ikävästi oheisvahinkoja tulituksellaan. Pieni lentopommi tai vaikkapa lennokista tai hekosta ammuttu pst-ohjus ajaa tulituen asiaa ekstremistejä vastaan paljon paremmin.

Suomessa ainoa uhkakuva on kuitenkin suurvaltavihollisen hyökkäys ja sen torjumisessa kenttätykistö on silkkaa rautaa. Jos ihan hypoteesimaailmaan mennään, uskoisin että jos nyt rakennettaisiin puolustusta aivan nollasta uskoisin että erilaiset kenttätykistöjärjestelmät painottuisivat entistä enemmän.

Kenttätykistössäkin laatu luo määrä, laitan laskelmat paremmalla ajalla.
 
Se olisi silti hyvä aihe. :)

Luultavasti se olisi liian sensitiivistä. Johan minä ehdotin sitä aikoja sitten harjoitusskenaarioksi, mutta ainakin Hanski sijoitti kaupunkisodan mieluummin muualle, tässä tapauksessa ketjun nimeksi tuli "Taistelu Tallinnasta". Mutta jos porsas olet valmis tuollaisen Helsinki-skenaarion tekemään ja ulostemyrskyn kestämään, niin mikä ettei.
 
Tykistöä on vähennetty lähinnä muodista poistumisen vuoksi, ei sinänsä asejärjestelmien käyttökelpoisuuden vuoksi. Tykkejä, varsinkaan telatykkejä, on hankala rahdata Afganistaniin tai Ambomaahan ja ne aiheuttavat ikävästi oheisvahinkoja tulituksellaan. Pieni lentopommi tai vaikkapa lennokista tai hekosta ammuttu pst-ohjus ajaa tulituen asiaa ekstremistejä vastaan paljon paremmin.

Ei pidä paikkaansa, tykistöä on käytetty Afganistanissa ja Irakissa paljonkin. Tykistön vasteaika on nopea ja oheisvahingon todennäköisyys pienempi kuin jollain F-16:lla jonka pilotti kuitenkin pommittaa pirihuuruissaan väärää kukkulaa. Se on totta etteivät juuri telatykit tuo paljoa lisäarvoa noilla sotarintamilla. Esimerkiksi jenkit ovatkin investoineet paljon uusiin vedettäviin tykkeihin. Niistä tuli tosi kalliita, mutta huollon ja siirtojen puolesta paljon taloudellisempia kuin joku Paladin.
 
Ei pidä paikkaansa, tykistöä on käytetty Afganistanissa ja Irakissa paljonkin. Tykistön vasteaika on nopea ja oheisvahingon todennäköisyys pienempi kuin jollain F-16:lla jonka pilotti kuitenkin pommittaa pirihuuruissaan väärää kukkulaa. Se on totta etteivät juuri telatykit tuo paljoa lisäarvoa noilla sotarintamilla. Esimerkiksi jenkit ovatkin investoineet paljon uusiin vedettäviin tykkeihin. Niistä tuli tosi kalliita, mutta huollon ja siirtojen puolesta paljon taloudellisempia kuin joku Paladin.

No, niiden vehkeiden piti mahtua Osprey:n kyytiin, joten eksoottiset materiaalit oli pakollisia.
 
Ei pidä paikkaansa, tykistöä on käytetty Afganistanissa ja Irakissa paljonkin. Tykistön vasteaika on nopea ja oheisvahingon todennäköisyys pienempi kuin jollain F-16:lla jonka pilotti kuitenkin pommittaa pirihuuruissaan väärää kukkulaa. Se on totta etteivät juuri telatykit tuo paljoa lisäarvoa noilla sotarintamilla. Esimerkiksi jenkit ovatkin investoineet paljon uusiin vedettäviin tykkeihin. Niistä tuli tosi kalliita, mutta huollon ja siirtojen puolesta paljon taloudellisempia kuin joku Paladin.

Nykyisin käytetyin pommi on SDB, toki koordinaattien syöttämisessä voi olla vikaa. Tykistölläkin on toki käytössään täsmäammuksia. Tykistön määrä on ollut kuitenkin kertaluokkaa pienempi kuin normaalikokoonpanoissa, puhutaan karkeasti patteri per prikaati määrästä normaalista patteristo per prikaati määrästä. Sissisodat ovat kuitenkin monessa suhteessa erityistapauksia.
 
Pistetäänpä vielä asioita modernin tykistön puolesta versus stenapatteristot (122 H 63). Ensimmäiseksi ihan rautakauppakranaateilla.

Otetaan aluksi patteristo 122 H 63:a a 18 tykkiä. Ammuskellaanpa isku 6 x 18 = 108 kranaattia a 22kg = 2376kg rautaa hehtaarilla. Patteriston kantama 14km, teoreettinen 360 asteen peittoala 88km2. Miesvahvuus noin 425 miestä.

Otetaanpa moderni 155mm kalusto, vaikka nyt PzH-2000 Tarvitaan 2376kg rautaa hehtaarille eli 50 kranaattia hehtaarille minuutissa. Tähän tarvittaisiin 4kpl PzH-2000 panssarihaupitsia a 12kpl per minuutti. Loput kaksi kranua menisivät suunnilleen parin sekunnin sisään minuutista. Ihan älyttömän hullun kallista! Stenalla on 122 H 63:t varastoituna, miehet paperilla reservissä ja ajoneuvot rakennusliikkeillä ajossa mutta varattuina! 5kpl PzH-2000 maksaisivat sen sijaan yhteensä noin 19,2 miljoonaa euroa pakasta vedettyinä. (AGM -ratkaisullla toki vähemmän, ylijäämäkaupasta vielä vähemmän). Miesvahvuus tulipatterilla lienee jotain 50 luokkaa.

155mm kalustolla teoreettinen 360 asteen peitto on kuitenkin 250km, eli karkeasti samaan peittoon päästäkseen tulisi käytössä olla kolme 122 H 63 -pstoa a 1275 miestä.

Vaihdetaan kalustoksi Archer, pitäisi olla kuusi archeria, miesvahvuus samaa luokkaa, hinta noin 19 miljoonaa euroa pakasta vedettynä.
 
Millaines ero on taistelunkestävyydellä?
 
Back
Top