Tykistö

[fulcrum]

54. Mutta mitä siitä? Kantamahan on se merkityksellinen määre. Ja jos noihin saisikin uudemman ammuksen joka kantaisi merkittävästi kauemmaksi, niin itse näkisin, että 155 millisessä olisi enemmän potentiaalia. Ja ihan konkreettisesti, niin GPS ohjatut ammukset ovat jo nyt saatavilla 155 milliselle. Excalibur on ammuttu 39 kaliberin putkesta olikos se 36 kilsan päähän (siis taistelussa) ja teoreettinen kantama on 40 kilsaa. Ja noiden perus a-tarvikkeiden tarkkuutta kantaman rajoilla voi koettaa korjata ohjaus kitillä.

Onhan uusia erikoisammuksia varmaan paremmin saatavilla 155-millisinä, tosin 152mm on myös niin yleinen kalipeeri maailmalla että kyllä siihenkin niitä tehdään, ei se siitä jää kiinni. Tykkien määrä tosin on meillä aika pieni joten kalipeeri poistunee sitten kun kranaatit loppuvat.
Ihmeen kauan muuten 130 K 54 notkunut kuvioissa myös, kun jo hankittaessa tykkiä pidettiin raskaana ja vanhanaikaisena. Ilmeisesti se on ollut määrällisesti niin tärkeä ettei sitä voinut kerralla pistää pataan ja kanuunakalustolle on ollut tarvetta ja on edelleen. Olisiko siinä muuten jotain modernisoinnin paikkaa, kun se on tykärien mukaan harvinaisen veemäinen pistää tuliasemiin. Tosin eipä niitä taida paljon enää olla, ja osa niistäkin Tampellan 130-millisiä, vai onko ne poistettu.

 

[SJ]

Onhan uusia erikoisammuksia varmaan paremmin saatavilla 155-millisinä, tosin 152mm on myös niin yleinen kalipeeri maailmalla että kyllä siihenkin niitä tehdään, ei se siitä jää kiinni. Tykkien määrä tosin on meillä aika pieni joten kalipeeri poistunee sitten kun kranaatit loppuvat.
Ihmeen kauan muuten 130 K 54 notkunut kuvioissa myös, kun jo hankittaessa tykkiä pidettiin raskaana ja vanhanaikaisena. Ilmeisesti se on ollut määrällisesti niin tärkeä ettei sitä voinut kerralla pistää pataan ja kanuunakalustolle on ollut tarvetta ja on edelleen. Olisiko siinä muuten jotain modernisoinnin paikkaa, kun se on tykärien mukaan harvinaisen veemäinen pistää tuliasemiin. Tosin eipä niitä taida paljon enää olla, ja osa niistäkin Tampellan 130-millisiä, vai onko ne poistettu.

Se on se kantama mikä pitää ne käytössä. Ja milläpä me niitä oltaisiin korvaamassakaan?

 

[peelo]

Sulta jää aikapaljon materiaalia huomioimatta jotta kokonaisuus toimisi. Ei ne taistelevat joukot ole pelkkiä panssarivaunuja ja ohjuksia. Ei kai nyt setään ihan 200 milj €

On aika huolestuttavaa, että siinä "Riittääkö Suomen voima" -artikkelissa sanotaan seuraavasti:



Siis eihän tuosta tule kuin n. 12 taisteluosastoa laskettuna 2 000 miehellä per taisteluosasto! Laskin itse aikanaan, että 122 H 63 kalustoa olisi n. 20-25 taisteluosaston tarpeiksi (määrä taisi olla Wikipediasta). Tuo tuntui melkeinpä pienimmältä edes jotenkin riittävältä määrältä. Mutta jos niitä ei aiota koota tuon enempää, niin eikö olisi aika luopua asevelvollisuudesta? Jos ei saada kasvaan muuta kuin kolme prikaatia ja neljä taisteluosastoa operatiivisia joukkoja ja 12 taisteluosastoa alueellisia joukkoja, niin johan tuon miesmäärän saisi kasaan ammattiarmeijalla ja sen tuottamalla reservillä, ja jokunen mies jäisi vielä muuallekin.

Noi luvut vaihtelee aika paljon. Alla pdf-linkki paikallispuolustus konseptin julkistamisesta päivätty 28.04.2014 eli melko uusi. Tilanne täysin päinvastainen 20% Operatiiviset, 20% Paikallis ja 60% Alueelliset + erikseen perustettavia aselajijoukkoja. Mielestäni tämä jos pitää paikkansa on paljon fiksumman oloinen tilanne.

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/0...ispuolustusmalli+28042014_web.pdf?MOD=AJPERES

 

[RPG83]

Sulta jää aikapaljon materiaalia huomioimatta jotta kokonaisuus toimisi. Ei ne taistelevat joukot ole pelkkiä panssarivaunuja ja ohjuksia. Ei kai nyt setään ihan 200 milj €

Siis paljonko sitten? Hankintoihin on budjetoitu vuosittain edelleen pitkälti yli 400 miljoonaa euroa. Kyllä on kumma, että jos asetetaan painopiste, niin sitten sinne sijoitetaankin vain roposia. Mikäköhän se todellinen painopiste olikaan? Vrt. Paljonko ilmavoimien hävittäjätorjunta sai 1990-luvulla. Varmaan aika paljon suuremman osan kakusta kuin tuon 200 miljoonaa euroa. Nyt sitten painopiste onkin jossakin aivan muualla kuin alueellisissa joukoissa...

Noi luvut vaihtelee aika paljon. Alla pdf-linkki paikallispuolustus konseptin julkistamisesta päivätty 28.04.2014 eli melko uusi. Tilanne täysin päinvastainen 20% Operatiiviset, 20% Paikallis ja 60% Alueelliset + erikseen perustettavia aselajijoukkoja. Mielestäni tämä jos pitää paikkansa on paljon fiksumman oloinen tilanne.

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/0329428043cd0ee59223df028affb6da/Paikallispuolustusmalli 28042014_web.pdf?MOD=AJPERES

Ei onnistu mitenkään. Maavoimien ilmoitettu tavoitevahvuus Ilta-Sanomien artikkelissa oli 145 100 miestä. 60 prosenttia tuosta on 87 060 miestä, pyöristetään 87 000 mieheen. Jos yhden taisteluosaston koko on 2 000 miestä (HAJP lienee aika paljon pienempi ja muut taisteluosastotyypit sisältänevät jonkin verran enemmän, mutta käytetään 2 000 miestä keskimääräisenä arviona), tuosta saataisiin 46 taisteluosastoa. Minun optimistisissa arvioissani 122 H 63 kalustoa piti olla runsaan 20 taisteluosaston pyörittämiseen, mutta tuossa edellisellä sivulla tykkikaluston riittävyys arvioitiin runsaan tusinan taisteluosaston tarpeisiin. Meillä pitäisi olla aika hiton monta HAJP-kokoonpanoa, mutta eipä virallisissa esimerkeissäkään ole taidettu ehdottaa kuin yleensä yhtä HAJP:a per alueellinen taisteluryhmä / alueellinen prikaati. Enkä minä ainakaan näe mielekkäänä sitä, että meillä on luokkaa neljäsosa perinteisesti taistelevia joukkoja ja kolme neljäsosaa sissitaktiikoita harjoittavia joukkoja. Minusta suhteen pitäisi olla juurikin toisinpäin, ehkä jopa vielä jyrkempi.

 

[peelo]

Ei onnistu mitenkään. Maavoimien ilmoitettu tavoitevahvuus Ilta-Sanomien artikkelissa oli 145 100 miestä. 60 prosenttia tuosta on 87 060 miestä, pyöristetään 87 000 mieheen. Jos yhden taisteluosaston koko on 2 000 miestä (HAJP lienee aika paljon pienempi ja muut taisteluosastotyypit sisältänevät jonkin verran enemmän, mutta käytetään 2 000 miestä keskimääräisenä arviona), tuosta saataisiin 46 taisteluosastoa. Minun optimistisissa arvioissani 122 H 63 kalustoa piti olla runsaan 20 taisteluosaston pyörittämiseen, mutta tuossa edellisellä sivulla tykkikaluston riittävyys arvioitiin runsaan tusinan taisteluosaston tarpeisiin. Meillä pitäisi olla aika hiton monta HAJP-kokoonpanoa, mutta eipä virallisissa esimerkeissäkään ole taidettu ehdottaa kuin yleensä yhtä HAJP:a per alueellinen taisteluryhmä / alueellinen prikaati. Enkä minä ainakaan näe mielekkäänä sitä, että meillä on luokkaa neljäsosa perinteisesti taistelevia joukkoja ja kolme neljäsosaa sissitaktiikoita harjoittavia joukkoja. Minusta suhteen pitäisi olla juurikin toisinpäin, ehkä jopa vielä jyrkempi.

Siellä perustettavien joukkojen mukana on paljon sellaista mitä näissä listauksissa jätetään ilmoittamatta. Juuri niitä aselajijoukkoja PION, huolto, SLU-joukkoja, viestiä, KT, IT, PST jne. Sillä mihin kategoriaan niitä halutaan tunkea on aivan sama mutta johonkin lokeroon ne kuuluu ja mielestäni OPERATIIVISET/ALUEELLISET joukot on se oikea paikka. Jos ajatellaan että PAIKALLISJOUKOT koostuu pääosiltaan niistä Paikallispataljoonista (voisiko olla hiukan yli 1000 henk) niin tuo 20 % (n. 30000) on aika lähellä. Mitä muuta siellä olisi kun SPOLK, PERK ja MAAKK on jo noiden Paikallispataljoonien sisällä? Eikö tuo 60 000 paikallisjoukkojen vahvuus ilta-sanomien jutussa vaikuta omituiselta ollenkaan?

 

[Iso-Mursu]

Ei vissiin kenenkään mielestä kannata luopua noista vanhoista PSH:ista, etenkin kuin ne on justiinsa modernisoitavana?

152 TELAK on vissiin sijoitettuna ylijohdon tykistöön. Enkä oikeastaan näe mitään syytä miksi PSH:t pitäisi siirtää niiden nykyisistä sijoituksistaan pois, kun niiden kantama on mitä on. Jos noita M109:jä hankittaisiin, niin ne voisi ihan hyvin olla ylijohdon komennossa. Sama toki koskisi valmareiden K98 kalustoakin, varmaan jostakin joutaisi 122H patteristo tilalle.

Pitäisi lopettaa tänne kommentointi ruokatunnilla ja kännykän varassa. Tulee kirjotettua vaikka miten tyhmästi

Mietiskelin vähän toisenlaisia kuin miten olit minut tulkinnut. Lähdin kirjoittamaan tuota ajatusta siltä pohjalta että M109 kalusto olisi Itävallasta samalla alustalla kuin MRLS-järjestelmässä. Näinhän asia ei ollutkaan. Selvisi vasta myöhemmin.

Ajattelin ns. kaluston kierrätystä. En PSH-kalustosta luopumista.
Ajatusleikkinä mitä 80 vanhalla 155mm telatykillä voisi tehdä.

Mekanisoiduissa ja moottoroiduissa taisteluosastoissahan on kiinni 72 kpl. PSH-kalustoa. Joten mietin saisiko niiden PSH-kaluston vaihdettua järkevästi noihin M109. Eli kasvaisiko suorituskyky edes jotenkin fiksusti. Ja sellaisella taloudellisella panostuksella joka olisi järkevä.

Jolloin muuhun käyttöön olisi jäämässä 72 kpl. modernisoituja PSH-vaunuja. Saisiko esimerkiksi eteläisen Suomen alueelliset joukot niistä hyvän vahvistuksen? Tai jakaisiko ne kaikki alueellisille prikaateille.

 

[Iso-Mursu]

122H63 on hyvä tykki, mutta ei sillä hyökkäävä joukko mitään tee. Olisi hölmön tölväys vaihtaa parhaiden operatiivisten joukkojen tykkikalusto huonommaksi! Kyllä ne hyökkäävät joukot tarvitsevat nimenomaan kanuuna kalustoa; siksipä niillä nytkin on 155K98 kalusto. Se on siten toinen asia pitäisikö se olla pikemminkin esim. 155PSK98 "2000"...

Ylipäätään näin amatöörinä olen monesti miettinyt miksi valmareilla on niin heikko tykistö.

 

[Iso-Mursu]

Ajattelit jauhaa koko kaupungin roskaksi tilanteessa, jossa siellä tuskin on muuta vihollista kuin vähän erikoisjoukkoja? Jos Helsinkiin on päästy kuljettamaan maahanlaskudivisioona onnistuneesti, rauhansopimus alkaa muutenkin olla sinettiä vaille valmis.

Olen aina ymmärtänyt että Helsingin puolustus ei ala Kehä I:n sisältä.

 

[CV9030FIN]

Ylipäätään näin amatöörinä olen monesti miettinyt miksi valmareilla on niin heikko tykistö.

Onko niillä tosiaan...?

Kun en tiedä nyt mikä on julkistettu jossa ja mikä ei niin pidän kielen keskellä suuta. Mutta yleisesti: Yrittäkää ymmärtää että harjoitusvahvuudet mitä teillekin on opetettu intissä on juuri niitä mitä nimikin sanoo eli HARJOITUSvahvuuksia joita käytetään harjoitustoiminnassa. Joukkojen todelliset kokoonpanot on jo rauhan aikana tehdyssä SA-suunnittelussa muodostettu tehtävän mukaan joustavasti. Ja kun pilliin vihelletään noita muutoksia tehdään edelleen tarpeen mukaan kun tilanne kehittyy, erilaisilla johtoportailla on suorituskykyvaatimuksissa vaade kyetä johtamaan ja huoltamaan X määrä erikseen alistettavia joukkoja.i

 

[Iso-Mursu]

Onko niillä tosiaan...?

No näin amatöörinä edelleen, niin mielestäni 36 kpl 155K98 olisi per valmari jotenkin uskottavampi lukumäärä.

Perusteluina se että valmarin oletetaan kykenevän siirtymään pitkiäkin matkoja lyhyessä ajassa, ja kykenevään ratkaisutaisteluihin.

 

[Iso-Mursu]

Riippuu siitä, mikä alueellinen prikaati on (tai on ollut). Tuossahan sanotaan, että taisteluryhmään kuuluu kolmesta kuuteen taisteluosastoa. Taitaa olla harvassa prikaatissa kuuden vahvistetun pataljoonan edestä joukkoja...

Eikös noin alueellisia prikaateja pitäisi olla 1.1.2015 ruhtinaalliset 3 kpl.

 

[Iso-Mursu]

Mikä on ollut toteutunut tulos? Olkapääohjuksia 90 miljoonalla? Tulenjohtosensoreita muutaman kymmenen miljoonan euron arvosta? Pimeänäkölaitteita ja lämpötähystimiä joillakin kymmenillä miljoonilla euroilla? Traktoreita (mitä varten ottokalusto ei kelpaa?)? Uusi KES?

Rahat ovat huvenneet johonkin ihan muuhun kuin olisi pitänyt...

Voisin veikata että nopean lähdön taisteluosastoille on todella hyväksi että niille on jo PV:n puolelta kalustoa siirtää raskasta kalustoa.

Kuinka kauan kestää saaha kasaan pakko-ottona esim. 40 järeää traktoria..

 

[RPG83]

Siellä perustettavien joukkojen mukana on paljon sellaista mitä näissä listauksissa jätetään ilmoittamatta. Juuri niitä aselajijoukkoja PION, huolto, SLU-joukkoja, viestiä, KT, IT, PST jne. Sillä mihin kategoriaan niitä halutaan tunkea on aivan sama mutta johonkin lokeroon ne kuuluu ja mielestäni OPERATIIVISET/ALUEELLISET joukot on se oikea paikka.

Minulla ei ole hajuakaan, paljonko niitä aselajijoukkoja lopulta on tai tarvitaan, mutta minä en sinne aivan kohtuuttomasti laskisi porukkaa. Huolto kyllä syö tuhansia miehiä. Pioneerien tarve taas on aika kiinteästi sidonnainen tehtäviin linnoitustöihin, mutta eiköhän siinäkin pyöritä huollon tienoilla tai alapuolella. Yhteensä 10 000 lienee ihan riittävästi noille aloille alueellisten joukkojen osalta.

Erilliset KT, IT, PST yksiköt taas lienevät aika vähissä loppupeleissä. Mitä meillä edes on sillä sektorilla? KT: Raketinheittimet, ehkä 152 mm kalustoa, raskaita kranaatinheittimiä (?). IT: 35 mm Oerlikonit, Crotale, Nasams. (Periaatteessa myös Sergei, mutta vähän epäilen, eikös koulutuskin lopetettu aika päiviä sitten.) PST: puolenkymmentä pst-ohjuskomppaniaa (?) (Spike-laukaisimia sata, TOW-laukaisimia XY.). Vaikea kuvitella tuosta tulevan yhteensä muutamaa tuhatta miestä enempää, 5 000 ehdoton yläraja.

Viestistä en mitään ymmärrä, mutta mitä se lopulta on? Oletettavasti langattomia yhteyksiä ja jossain määrin langallisia, mutta kymmenien kilometrien mittaiset kaapelit maastossa ovat haavoittuvia vihollisen erikoisjoukoille. Jossakin tuhannen-parin kieppeillä pyörittäneen. (Viron maavoimien sodanajan joukkoihin kuuluu Wikin mukaan kaksi viestikomppaniaa.) Suojelu lienee vielä viestiäkin vähäpätöisempi ala.

Sitten tulee toki päälle aisti-ilmavalvonta, johon varmaan saa varmasti halutessaan upotettua tuhansia miehiä. Tosin edelleen voidaan kysyä, että onko se ylipäätään maavoimien tehtävä? Eikö ilmatilannekuvan luonti Suomessa kuulu ilmavoimien harteille?

Jos ajatellaan että PAIKALLISJOUKOT koostuu pääosiltaan niistä Paikallispataljoonista (voisiko olla hiukan yli 1000 henk) niin tuo 20 % (n. 30000) on aika lähellä. Mitä muuta siellä olisi kun SPOLK, PERK ja MAAKK on jo noiden Paikallispataljoonien sisällä? Eikö tuo 60 000 paikallisjoukkojen vahvuus ilta-sanomien jutussa vaikuta omituiselta ollenkaan?

Unohdat yhden tärkeän joukon: VARK. Vartiokomppaniat huomioiden 60 000 on ihan realistinen luku, ja sehän on varaa varustaakin. Sodan aikana on monia muitakin suojattavia kohteita kuin Huittisten sähköasema. Mm. päivittäistavarakaupat saattavat hyvinkin olla vartioinnin piirissä kovassa paikassa, etenkin tilanteen pitkittyessä. Itse en ainakaan usko kaikkien kansalaisten nielevän säännöstelyä tuosta noin vain.

 

[Iso-Mursu]

Siellä perustettavien joukkojen mukana on paljon sellaista mitä näissä listauksissa jätetään ilmoittamatta. Juuri niitä aselajijoukkoja PION, huolto, SLU-joukkoja, viestiä, KT, IT, PST jne. Sillä mihin kategoriaan niitä halutaan tunkea on aivan sama mutta johonkin lokeroon ne kuuluu ja mielestäni OPERATIIVISET/ALUEELLISET joukot on se oikea paikka. Jos ajatellaan että PAIKALLISJOUKOT koostuu pääosiltaan niistä Paikallispataljoonista (voisiko olla hiukan yli 1000 henk) niin tuo 20 % (n. 30000) on aika lähellä. Mitä muuta siellä olisi kun SPOLK, PERK ja MAAKK on jo noiden Paikallispataljoonien sisällä? Eikö tuo 60 000 paikallisjoukkojen vahvuus ilta-sanomien jutussa vaikuta omituiselta ollenkaan?

Eikös PV:n kevään ilmoituksessa ollut että paikallisjoukkoihin tulisi vain 30 000 taistelijaa.

Itse edelleen amatöörinä haluisin nähdä -tiedän on kiinni rahasta jne- 5-6 alueellistaprikaatia.

- 1. kpl Lappi
- 1. kpl. Koillismaa-Kainuu
- 1. kpl. Pohjois-Karjala

Loput sitten tekemään Kymenlaakson Kurskia.

 

[RPG83]

Olen aina ymmärtänyt että Helsingin puolustus ei ala Kehä I:n sisältä.

No jos minusta on kiinni, et kyllä jauha edes Malmia matalaksi.

Vakasti ottaen, jos vihollinen kolkuttelee kehä kolmosta niin isoilla/raskailla joukoilla, että tarvitaan tykistöä, on peli lähtökohtaisesti menetetty. Sitä paitsi kehä kolmosen sisäpuolella tuskin edes toimittaisiin komppaniaa isommissa kokoonpanoissa (jos jotain "paikallispataljoona"-kyhäelmää ei lasketa). Kaupunkijääkärikomppaniat ja sotilaspoliisikomppaniat siellä operoisivat, joukossa jokunen vartiokomppania ja torjuntakomppania. Kehä kolmosen ulkolaidoilla voi sitten tietysti olla jokin torjuntapataljoona, joka ihmeen kaupalla pysäyttää vihollisen panssaridivisioonan Sipoon pelloille, mutta suhtaudun epäillen tuollaiseenkin skenaarioon.

Vihollinen pysäytetään joko Kymijoella tai sitten sitä ei pysäytetä lainkaan. Jos valmiutta on kohotettu ajoissa, PK-seudun vakavin uhka on erikoisjoukot. En pidätä hengitystä odottaessani prikaati-luokan maahanlaskua tai maihinnousua lähiympäristöön. Jos vihollinen saadaan puristettua jollekin metsäalueelle, missä tulta voi käyttää reippaan puoleisesti, kranaatinheitin on aivan riittävä ase. Ei tykistölle ole sijaa kaupungissa muuten kuin Berliinin toisinnossa.

 

[RPG83]

Voisin veikata että nopean lähdön taisteluosastoille on todella hyväksi että niille on jo PV:n puolelta kalustoa siirtää raskasta kalustoa.

Kuinka kauan kestää saaha kasaan pakko-ottona esim. 40 järeää traktoria..

Sitä kauemmin, mitä pidempään valtioneuvosto viivyttelee. Kiitos, tuo tosiaan selittääkin asian aika hyvin.

 

[RPG83]

Eikös noin alueellisia prikaateja pitäisi olla 1.1.2015 ruhtinaalliset 3 kpl.

Mihin tämä perustuu? Julkaisuissahan on puhuttu milloin viidestä milloin kuudesta prikaatista / taisteluryhmästä. Jos nojaat selontekoon, halun huomauttaa, että siinä puhutaan "puolustusvoimien keskeisistä sodan ajan joukoista". Siitä puuttuu myös moottoroidut taisteluosastot, vaikka kyllähän nekin kuuluu SA-organisaatioon.

 

[RPG83]

No näin amatöörinä edelleen, niin mielestäni 36 kpl 155K98 olisi per valmari jotenkin uskottavampi lukumäärä.

Perusteluina se että valmarin oletetaan kykenevän siirtymään pitkiäkin matkoja lyhyessä ajassa, ja kykenevään ratkaisutaisteluihin.

Raketinheittimet, anyone?

 

[Iso-Mursu]

No jos minusta on kiinni, et kyllä jauha edes Malmia matalaksi.

Vakasti ottaen, jos vihollinen kolkuttelee kehä kolmosta niin isoilla/raskailla joukoilla, että tarvitaan tykistöä, on peli lähtökohtaisesti menetetty. Sitä paitsi kehä kolmosen sisäpuolella tuskin edes toimittaisiin komppaniaa isommissa kokoonpanoissa (jos jotain "paikallispataljoona"-kyhäelmää ei lasketa). Kaupunkijääkärikomppaniat ja sotilaspoliisikomppaniat siellä operoisivat, joukossa jokunen vartiokomppania ja torjuntakomppania. Kehä kolmosen ulkolaidoilla voi sitten tietysti olla jokin torjuntapataljoona, joka ihmeen kaupalla pysäyttää vihollisen panssaridivisioonan Sipoon pelloille, mutta suhtaudun epäillen tuollaiseenkin skenaarioon.

Vihollinen pysäytetään joko Kymijoella tai sitten sitä ei pysäytetä lainkaan. Jos valmiutta on kohotettu ajoissa, PK-seudun vakavin uhka on erikoisjoukot. En pidätä hengitystä odottaessani prikaati-luokan maahanlaskua tai maihinnousua lähiympäristöön. Jos vihollinen saadaan puristettua jollekin metsäalueelle, missä tulta voi käyttää reippaan puoleisesti, kranaatinheitin on aivan riittävä ase. Ei tykistölle ole sijaa kaupungissa muuten kuin Berliinin toisinnossa.

Kuten jo jollekkin sanoin, niin kyse oli ajatusten virrasta. Ja vielä sellaisesta virrasta jossa oli useita jääpatoja.

Minua ei haittaisi vaikka Malmi jauhautuisi..

Mutta joo olemme samoilla linjoilla. Itsekkin aloitan ajatuksissani sen Helsingin puolustusen sieltä Kymijoelta.

 

[RPG83]

Mutta joo olemme samoilla linjoilla. Itsekkin aloitan ajatuksissani sen Helsingin puolustusen sieltä Kymijoelta.

Mitäh! Ymmärsit minut väärin: Helsingin puolustus loppuu Kymijoelle. Se alkaa itärajalta. Kymijoen länsipuolella taisteleminen olisi vain viivytystä väistämätöntä vastaan.