Taisteluryhmä kummitteli jutuissa silloin uudistetun tst-tavan alkuvaiheissa siitä ilmeisesti luovuttu.
Taisteluryhmä kummitteli jutuissa silloin uudistetun tst-tavan alkuvaiheissa siitä ilmeisesti luovuttu.
Juu, sen tiesin varmaksi, että 100 milliset on poistettu käytöstä, mutta arvelin, että 130 milliset on myös. Museokamalla taas tarkoitin tuota vanhempaa tavaraa, mikä ei ole ollut käytössä enää pitkään aikaan.
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Merivoimien sodan ajan vahvuus on noin 30 000 henkeä.
Jos vertaa noihin tavanomaisiin listauksiin niin aika suuri määrä miehiä on rullissa noihin listattuihin sodan ajan yksiköihin verrattuna. Ilmiö joka selittyy sillä, että esim. merivalvontaan tarvitaan tuhansia miehiä. Noin esimerkin vuoksi miinantorjunta ei suinkaan perustu siihen, että joku ylihintainen italiankiulu sahaisi laivaväyliä pitkin ja yrittäisi kaikuluotaimella ja sukellusrobotilla tutkia onko jokainen pohjasta löytynyt lieriömäinen esine herätemiina vai liberialaisesta laivasta dumpattu jätteitä täynnä oleva öljytynnyri. Käytönnössä kaikki merkittävät laivaväylät ovat sodan aikana 24/7 tähystyksen alla ja siellä luodoilla tarvitaan edelleenkin niitä kiikarimiehiä hirmuiset määrät. Miinantorjunta nojaakin noihin meva-miehiin jotka ilmoittavat "SU-24 pudottanut laivaväylälle laskuvarjon varassa lieriön. Paikassa...".
Lisäksi noissa listauksissa unohdetaan aina rannikkojalkaväki ja mm. saaristossa toimivat spol yksiköt (merkittävää toimintaa ns. siltasaaristossa). Rannikkotykistössähän on koulutettu kiväärimiehiä vuosikymmenestä toiseen - rannarit yleensä vievät kaiken huomion, mutta ne eivät todellakaan ole ainoita jalkaväkiyksiköitä jotka saaristossa toimivat. Mittakaavaa noista yksiköistä saa siitä, että yksiköt toimivat suurissa saarissa torjuntapataljoonan kokoonpanossa (yksikön koko yli 1000 ukkoa ml. orgaaninen epäsuoratuli).
Kolmas suuri listaamaton yksikkötyyppi on rannikkoilmatorjunta jossa palvelee tuhansia miehiä.
Merisodankäynti ei Suomenlahdella todellakaan ole mitään kissahiirileikkiä ulapoilla vaan varsinkin saaristo on tiheästi miehitetty.
Jos vertaa noihin tavanomaisiin listauksiin niin aika suuri määrä miehiä on rullissa noihin listattuihin sodan ajan yksiköihin verrattuna. Ilmiö joka selittyy sillä, että esim. merivalvontaan tarvitaan tuhansia miehiä. Noin esimerkin vuoksi miinantorjunta ei suinkaan perustu siihen, että joku ylihintainen italiankiulu sahaisi laivaväyliä pitkin ja yrittäisi kaikuluotaimella ja sukellusrobotilla tutkia onko jokainen pohjasta löytynyt lieriömäinen esine herätemiina vai liberialaisesta laivasta dumpattu jätteitä täynnä oleva öljytynnyri. Käytönnössä kaikki merkittävät laivaväylät ovat sodan aikana 24/7 tähystyksen alla ja siellä luodoilla tarvitaan edelleenkin niitä kiikarimiehiä hirmuiset määrät. Miinantorjunta nojaakin noihin meva-miehiin jotka ilmoittavat "SU-24 pudottanut laivaväylälle laskuvarjon varassa lieriön. Paikassa...".
Lisäksi noissa listauksissa unohdetaan aina rannikkojalkaväki ja mm. saaristossa toimivat spol yksiköt (merkittävää toimintaa ns. siltasaaristossa). Rannikkotykistössähän on koulutettu kiväärimiehiä vuosikymmenestä toiseen - rannarit yleensä vievät kaiken huomion, mutta ne eivät todellakaan ole ainoita jalkaväkiyksiköitä jotka saaristossa toimivat. Mittakaavaa noista yksiköistä saa siitä, että yksiköt toimivat suurissa saarissa torjuntapataljoonan kokoonpanossa (yksikön koko yli 1000 ukkoa ml. orgaaninen epäsuoratuli).
Kolmas suuri listaamaton yksikkötyyppi on rannikkoilmatorjunta jossa palvelee tuhansia miehiä.
Merisodankäynti ei Suomenlahdella todellakaan ole mitään kissahiirileikkiä ulapoilla vaan varsinkin saaristo on tiheästi miehitetty.
Jaa, jos kaksi lavettia tekee patterin, niin sitten luku täsmää minun tietoihin. Tornikanuunoita luulin poistetun muutakin kuin 100 milliset.
AEMI/GEMI-tietojen perusteella merivoimilla oli 73 tykkiä eli (taisi olla 2012 tieto mutta uusin ei tainnut muuttaa tilannetta) tosta saa 4x18 130 K PSTOa tai 130 TK kaluston ja 2x18 130 K + vähän yli. Voin olla väärässäkin koska luku on laskettu kokonaismäärä - maavoimien tykistö.
Samoihin aikoihin nuo moottoridut patteristotkin lienee poistettu vahvuuksista. Itse olisin jättänyt jotain kättä pidempää tuollekin sektorille. Se on joka tapauksessa varma tieto että 130mm tornikanuuna on edelleen käytössä ja henkilökunnan koulutustakin on alettu taas antaa jotta ammuntoja saadaan suoritettua. Minulla on siis se käsitys että juuri Aemi/Gemi-tilastojen pohjalta on voitu todetta moottoroidun RT:n kaluston poistuneen. Täytyypä joskus ihan itse syventyä aiheeseen.
Rannikollehan perustetaan tosiaan tarvittaessa useita yhtymiä, rannikkoalueita, joissa on orikaatin verran porukkaa kussakin ja kokoonpanoissa on jalkaväen ja aselajijoukkojen pataljoonia tai patteristoja. Merkittävä määrä porukkaa joka tapauksessa. Nämä saattavat kyllä käynnissä olevien organisaatiomuutosten myötä olla katoavaa kansanperinnettä rannikkotykistön viitoittaessa tietä.
Merivoimien 2015> vahvuus taitaa olla 25000. Uuden organisaation myötä ilmeisesti poistuu nämä vanhat rannikkoalueet. Jotenkin mulla on sellainen muistikuva että jossain olisi mainittu Rannikkoprikaati nimitys voi olla että muistan väärin kun aiheesta on aika vähän infoa. Veikkaisin että kuitenkin ollaan menossa rannikollakin MAAV uudistetun taistelutavan suuntaan ja joukkoja käytettäisiin enemmän tulivoimaa keskittämällä mutta mahdollistaen kuitenkin useamman painopisteen luonnin. Rannikkoalueethan toimivat melko kiinteästi tietyllä vastuualueella.
Tästä voisi varmaan jatkaa Merivoima ketjun puolella kun ei tykistöön varsinaisesti liity.
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Täytyy vain toivoa, että nouseva Venäjän uhka nostaa rannikkopuolustuksen siihen arvoonsa mikä sille kuuluu. Ylipäätänsä koko "meriliikenteen suojaaminen" on merivoimien päätehtävänä pelkkä väline jolla haalitaan puolustushaaralle resursseja aikakautena jolloin Venäjän maihinnousu kapasiteetti lähinnä ruostui Kronstadin redillä.
Minulle on aikanaan koulutettu muiden tyypillisten linnakeaseiden pikakoulutuksen ohessa mm. suorasuuntausammunta 100mm tornikakuunalla ja se ei kyllä juurikaan muistuttanut RT:n perusammuntaa. Tornikanuunoiden ampumaetäisyydethän ovat 10-20km luokassa putken koosta riippuen eikä tuo todellakaan onnistu suorasuuntauksella. Hajautetun kanuunapatteriston yhteislaukausi samaan pistemaaliin keskitettynä on muuten huiman näköistä hommaa, vastaanottavassa päässä ei ole hyvä olla.
Rannikkoprikaatin nimellä kulkenut kokoonpano kuului sodanajan joukkoihin vielä 1990-luvulla. Se oli eräänlainen paranneltu jalkaväkiprikaati. Nyt nimi on tulossa uudelleen käyttöön, mutta Upinniemeen sijoittuvalle joukko-osastolle. Mitä tuohon esittämääsi tulen keskittämiseen tulee, niin siinä hommassa tarvitaan kantamaa ja jokseenkin kaikki vähänkin pidemmälle yltävät kalut on poistettu. Ne joilla on kantamaa taas ovat kiinteitä tornikanuunoita joiden ryhmityksillä on paha pelata. Teoriat ovat kivoja mutta pitää katsoa myös niiden taakse. Kalusto kun ei välttämättä mahdollista niiden käytännön toteutusta.
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Luotu rannikkopuolustukselle oma ketju taktiikan puolelle!
https://www.maanpuolustus.net/threads/rannikkopuolustus-ja-saaristo-sodankäynti.3774/
https://www.maanpuolustus.net/threads/rannikkopuolustus-ja-saaristo-sodankäynti.3774/
Tulen keskittämisellä en tarkoittanut pelkkiä raskaita aseita vaan ihan kaikkia joukkoja. (Sori huono sanavalinta). Tiedän rannikkoprikaatin historian enkä tarkoittanut sitä enkä myöskään mitään RA-organisaatiota.
Tässä päästään taas rannikkojoukkojen perusongelmaan. Onko uskottava toiminta oloissamme edes mahdollista ilman muutenkin kuin sattumanvaraisesti käytettävissä olevaa raskasta epäsuoraa tulta, omaa tai lainattua? Minusta ei ole. Ja muussa yhteydessä en ole nähnyt rannikkoprikaatista puhuttavan, kuin noissa kahdessa. Se tosin ei tarkoita tai todista mitään että minä en tunne asiaa.
RPG83
Soome Majori
Alueellinen taisteluryhmä on alueellisista taisteluosastoista koostuva suurempi kokonaisuus.
http://maanpuolustus.net/threads/alueellisten-joukkojen-uusi-tst-tapa.960/
RPG83
Soome Majori
Riippuu siitä, mikä alueellinen prikaati on (tai on ollut). Tuossahan sanotaan, että taisteluryhmään kuuluu kolmesta kuuteen taisteluosastoa. Taitaa olla harvassa prikaatissa kuuden vahvistetun pataljoonan edestä joukkoja...
Kun en tiedä nyt mikä on julkistettu jossa ja mikä ei niin pidän kielen keskellä suuta. Mutta yleisesti: Yrittäkää ymmärtää että harjoitusvahvuudet mitä teillekin on opetettu intissä on juuri niitä mitä nimikin sanoo eli HARJOITUSvahvuuksia joita käytetään harjoitustoiminnassa. Joukkojen todelliset kokoonpanot on jo rauhan aikana tehdyssä SA-suunnittelussa muodostettu tehtävän mukaan joustavasti. Ja kun pilliin vihelletään noita muutoksia tehdään edelleen tarpeen mukaan kun tilanne kehittyy, erilaisilla johtoportailla on suorituskykyvaatimuksissa vaade kyetä johtamaan ja huoltamaan X määrä erikseen alistettavia joukkoja. Esimerkiksi jo ennen MAAVTST15 ja ennen kun julkisuudessa puhuttiin taisteluosastoista, yllättävän ison osan SA-joukoista oli suunniteltu taistelevan TSTOS:na eikä suinkaan prikaateina vaikka selonteoissa puhuttiinkin prikaateista...