Tykistö

peelo kirjoitti:
Nyt kannattaa sitten miettiä että miten hyvän paikanmäärityksen tuollainen mini-lennokki jota ilmeisesti tarkoitat omaa. Veikkaisin että näillä ei pysty samalla tavalla määrittämään maalin koordinaatteja kuin raskaammilla lennokeilla/maalinosoituspodeilla. Lennokin oman sijainnin määritys, kevyen lennokin sensorin suunnanmäärityskyky (vakaus) jne. Tulenjohto (jos sitä yleensä tehdään) minilennokeilla varmaankin tapahtuu suurimmaksi osaksi vertaamalla kuvaa karttaan ja koordinaatit otetaan kartasta. Tämähän ei onnistuisi keskellä metsää olevaan maaliin. Toisinsanoen Excaliburia ei kannata tuollaisella maalittaa kun se todennäköisesti menee huonon maalitiedon perusteella ohi.

Raskaammat lennokit/maalinosoituspodithan pystytään vaikka suuntaamaan sensorinsa tiedossa oleviin koordinaatteihin ja samaten tähtäyspiste pysyy maalissa vaikka kaarrettaessa koneen runko tulisi näkökentän eteen.
Klikkaa laajentaaksesi...

En välttämättä tarkoittanut ihan minilennokkia. Eikö esim. Orbiterilla ole aika kattava kyky paikantaa itsensä, suunnata sensorinsa ja verrata IR-kuvaa kartta-aineistoon? Olettaisin, että jos sillä nähdään kuuma teltta, niin se voidaan myös paikallistaa topografiselle kartalle hyvin helposti. Vähintäänkin operaattori pystyy sen tekemään, jos kone ei tee automaattisesti.
 
Mustaruuti kirjoitti:
En välttämättä tarkoittanut ihan minilennokkia. Eikö esim. Orbiterilla ole aika kattava kyky paikantaa itsensä, suunnata sensorinsa ja verrata IR-kuvaa kartta-aineistoon? Olettaisin, että jos sillä nähdään kuuma teltta, niin se voidaan myös paikallistaa topografiselle kartalle hyvin helposti. Vähintäänkin operaattori pystyy sen tekemään, jos kone ei tee automaattisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä Orbiter hankittiin nimenomaan antamaan tarkka tilannekuva ja mahdollisuus maalittaa kaikissa oloissa.
 
SJ kirjoitti:
Miksi ei ammuttaisi 155:lla? Etenkin jos kyseessä on joku valmareista, joilla ei muuta tykistöä ole käytössä orgaanisesti. Jenkit näyttävät pääsevän tuohon tulokseen vähemmällä, mahdollisesti koska heillä on käytössä moniherätesytyttimet standardi sytyttimenä.

Komppanian taisteluohjeessa on vastaavan kaltaista tietoa, mutta se ei ole oikein vertailukelpoista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Koska sinne voi ampua vaikka Amoksen ryöpyn ja joka jalkaväkiyksiköllä on kuitenkin oma TTR tai KRHJ. Komppanian taisteluohjekin sanoo heittimistön olevan parhaimmillaan jalkaväkeä ja kevyesti panssaroituja kohteita vastaan. Tässä tilanteessa ei eritelty millaista jalkaväkeä maali on ja miten suojautunut. Ammattitaitoa on osata mitoittaa voimankäyttö oikein, KRHJ ei ammu panssarivaunuja eikä raketinheittimillä tarvitse ampua vedettävää heitinpatteria.
 
Viimeksi muokattu:
@Talvela https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62452/Leppaniemi_Antti.pdf?sequence=1 sivu 23. Ei kaikilta osin kuvaa pelkästään Orbiteria vaan on enemmänkin yleisluontoinen.

"virhe voi olla jopa 200-300 m" samaten mainitaan juuri tuo vertaaminen topografikarttaan.

@Mustaruuti Orbiter 2B on minilennokki.

Jokainen varmaan ymmärtää minkalaisen hyötykuorman tuollainen lennokki ottaa (KOKONAISET 1,5 KG). Mitä tuohon saadaan mahdutettua kun ajattelee että Phantom IRXR kannettava lämpökamera painaa suunnilleen saman verran. Maalin paikanmääritykseen tarvitaan oma sijainti GPS/INS-järjestelmältä ja sensorin kulmatieto. Tätä sensori vertaa sitten topografikarttaan ja sen avulla määrittää koordinaatit. Tähän ei tarvita mitään lasereita.

Jokainen varmaan myös ymmärtää kuinka paljon pienikin tuulenvire ottaa tuollaiseen lennokkiin ja mitä se vaikuttaa juurikin siihen kuvantulkintaan ja erityisesti sensorin kulmanmääritykseen.

En missään nimessä sano että Orbiter on huono, päivastoin se on erinomainen hankinta komppania/pataljoona tasan valvonta/tiedustelukäyttöön. Pitää kuitenkin myös ymmärtää sen heikkoudet ja yleensä ottaenkin micro/mini-uav järjestelmien puutteet. Tämä pätee myös keskusteluun micro/mini-UAV torjuntatarpeesta.

Parhaimmassa tapauksessa maalinosoitus onnistuu, mutta se ei ole samanlainen automaattinen prosessi kuin raskaammissa järjestelmissä kuten RANGER (pelkkä kuorma on n. 30 kg) tai LITENING AT podi. Näillä maalin sijainti lasketaan sekunneissa ja voidaan sen jälkeen lähettää suoraan tuliyksiköille.
 
peelo kirjoitti:
@Talvela https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62452/Leppaniemi_Antti.pdf?sequence=1 sivu 23. Ei kaikilta osin kuvaa pelkästään Orbiteria vaan on enemmänkin yleisluontoinen.

"virhe voi olla jopa 200-300 m" samaten mainitaan juuri tuo vertaaminen topografikarttaan.

@Mustaruuti Orbiter 2B on minilennokki.

Jokainen varmaan ymmärtää minkalaisen hyötykuorman tuollainen lennokki ottaa (KOKONAISET 1,5 KG). Mitä tuohon saadaan mahdutettua kun ajattelee että Phantom IRXR kannettava lämpökamera painaa suunnilleen saman verran. Maalin paikanmääritykseen tarvitaan oma sijainti GPS/INS-järjestelmältä ja sensorin kulmatieto. Tätä sensori vertaa sitten topografikarttaan ja sen avulla määrittää koordinaatit. Tähän ei tarvita mitään lasereita.

Jokainen varmaan myös ymmärtää kuinka paljon pienikin tuulenvire ottaa tuollaiseen lennokkiin ja mitä se vaikuttaa juurikin siihen kuvantulkintaan ja erityisesti sensorin kulmanmääritykseen.

En missään nimessä sano että Orbiter on huono, päivastoin se on erinomainen hankinta komppania/pataljoona tasan valvonta/tiedustelukäyttöön. Pitää kuitenkin myös ymmärtää sen heikkoudet ja yleensä ottaenkin micro/mini-uav järjestelmien puutteet. Tämä pätee myös keskusteluun micro/mini-UAV torjuntatarpeesta.

Parhaimmassa tapauksessa maalinosoitus onnistuu, mutta se ei ole samanlainen automaattinen prosessi kuin raskaammissa järjestelmissä kuten RANGER (pelkkä kuorma on n. 30 kg) tai LITENING AT podi. Näillä maalin sijainti lasketaan sekunneissa ja voidaan sen jälkeen lähettää suoraan tuliyksiköille.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, nyt pitää pohtia, mikä on tilanne, tarve, ja vaadittu suorituskyky. Tuosta pdf:stä, s. 23.
---
Järjestelmien paikkatieto perustuu ensisijaisesti GPS- järjestelmään. Kohteen paikka-tieto lasketaan lennokin paikkatiedon sekä hyötykuorman kulmatietojen avulla. Len-nokin lentokorkeus sekä ohjausaseman korkeusmallinnuksella varustettu digitaalinen kartta ovat osa laskentaperustetta. Järjestelmän ilmoittama paikkatieto huononee, jos paikannettava kohde on kaukana, jolloin pienikin lennokin rungon epävakaus saa suuren virheen aikaiseksi. Virhe voi olla jopa 200 -300 metriä. Tarkimmillaan järjes-telmä on kohteen ollessa lähes suoraan alapuolella.
Tarvittaessa voidaan kohteesta ottaa still-kuva ja se voidaan yhdistää joko järjestel-män omalla sovelluksella tai erillisellä ohjelmistolla kuten ArCis-sovelluksella kart-tapohjaan tunnetuista kiintopisteistä kuten risteykset, rakennukset ja kivet. Tällöin saadaan paikannusta tarkennettua tyypillisesti 1- 3 metrin tarkkuuteen.
---
Olen kaverin itse rakentaman härpäkkeen kuvaa katsellut, ja vaikka se kuinka tärisee, niin aika helppo siitä on paikallistaa kohteita. Jos on pelkkää tasaista metsää, niin sitten on hankalaa, mutta ihan kuten suunnistettaessa, kaikki kiintopisteet helpottavat. Edellä mainittujen lisäksi esim. vesistöt, pellonrajat, ojat ym. näkyvät hyvin ja niiden avulla paikka on helppo määrittää hyvin tarkasti.

Ja, jos härveli pörrää yöllä taivaalla ja kohteena on kuuma kontti tai teltta, niin kyllä sitä on aikaa suuntia vähän pidempäänkin kuin muutama sekunti, joka esim. jossain vastatykistötoiminnassa on varmaan tärkeää.
 
peelo kirjoitti:
@Talvela https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62452/Leppaniemi_Antti.pdf?sequence=1 sivu 23. Ei kaikilta osin kuvaa pelkästään Orbiteria vaan on enemmänkin yleisluontoinen.

"virhe voi olla jopa 200-300 m" samaten mainitaan juuri tuo vertaaminen topografikarttaan.

@Mustaruuti Orbiter 2B on minilennokki.

Jokainen varmaan ymmärtää minkalaisen hyötykuorman tuollainen lennokki ottaa (KOKONAISET 1,5 KG). Mitä tuohon saadaan mahdutettua kun ajattelee että Phantom IRXR kannettava lämpökamera painaa suunnilleen saman verran. Maalin paikanmääritykseen tarvitaan oma sijainti GPS/INS-järjestelmältä ja sensorin kulmatieto. Tätä sensori vertaa sitten topografikarttaan ja sen avulla määrittää koordinaatit. Tähän ei tarvita mitään lasereita.

Jokainen varmaan myös ymmärtää kuinka paljon pienikin tuulenvire ottaa tuollaiseen lennokkiin ja mitä se vaikuttaa juurikin siihen kuvantulkintaan ja erityisesti sensorin kulmanmääritykseen.

En missään nimessä sano että Orbiter on huono, päivastoin se on erinomainen hankinta komppania/pataljoona tasan valvonta/tiedustelukäyttöön. Pitää kuitenkin myös ymmärtää sen heikkoudet ja yleensä ottaenkin micro/mini-uav järjestelmien puutteet. Tämä pätee myös keskusteluun micro/mini-UAV torjuntatarpeesta.

Parhaimmassa tapauksessa maalinosoitus onnistuu, mutta se ei ole samanlainen automaattinen prosessi kuin raskaammissa järjestelmissä kuten RANGER (pelkkä kuorma on n. 30 kg) tai LITENING AT podi. Näillä maalin sijainti lasketaan sekunneissa ja voidaan sen jälkeen lähettää suoraan tuliyksiköille.
Klikkaa laajentaaksesi...


Itse odotan tarkempaa infoa Orbitrerin kyvyistä, voin elää sen kanssa jos sitä ei tipu.
 
Youtube ei varmaankaan ole paras mahdollinen lähde noiden lennokkien kyvyille. Monet clipit näyttää huononnetuilta ja todellisuudessa se kuva on tarkempaa.... Rangerithan taitaa olla tarkoitettukin tykistön tulenjohtoon.
 
Raveni kirjoitti:
Youtube ei varmaankaan ole paras mahdollinen lähde noiden lennokkien kyvyille. Monet clipit näyttää huononnetuilta ja todellisuudessa se kuva on tarkempaa.... Rangerithan taitaa olla tarkoitettukin tykistön tulenjohtoon.
Klikkaa laajentaaksesi...

RANGER soveltuu varmasti erinomaisesti tykistön tulenjohtoon samoin kuin Hornet LITENING-podilla (ainakin teoriassa). Ero Rangerin (n. 30 kg) ja Orbiterin (n. 1,5 kg) hyötykuormissa on todella merkittävä. Hornetin osalta ongelmaksi voi muodostua tiedon saaminen koneesta tuliyksikköön (koska tällaista toimintatapaa ei todennäköisesti ole luotu). Rangerin operaattorin näytöllä näkyy koko ajan koneen oma sijainti ja maanpinan koorninaatit joihin sensorin tähtäinristikko osoittaa. Lentotietusteluyksiköllä on myös suora yhteys tulenkäytön yksiköihin.

Video Predatorista/Reaperista joka kuvaa varmaan aika hyvin myös Ranger-operaattorin näkymiä.

Vähän huonolaatuinen mutta oikeassa yläkulmassa ilmeisesti koneen sijainti ja alhaalla tähtäyspisteen sijainti sekä esimerkiksi etäisyys maaliin (ei tarvita laseretäisyysmittaria). Yläreunassa näkyy koneen kulkusuunta ja sensorin suunta, vasemmasta sivusta sensorin vertikaalinen kulma.
 
kertakenttään kirjoitti:
Koska sinne voi ampua vaikka Amoksen ryöpyn ja joka jalkaväkiyksiköllä on kuitenkin oma TTR tai KRHJ. Komppanian taisteluohjekin sanoo heittimistön olevan parhaimmillaan jalkaväkeä ja kevyesti panssaroituja kohteita vastaan. Tässä tilanteessa ei eritelty millaista jalkaväkeä maali on ja miten suojautunut. Ammattitaitoa on osata mitoittaa voimankäyttö oikein, KRHJ ei ammu panssarivaunuja eikä raketinheittimillä tarvitse ampua vedettävää heitinpatteria.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun tarkoitus on tuottaa viholliselle tappioita ja suorittaa tehtävä, niin tuo menee turhan jäykäksi ajatteluksi. Kukaan jätä käyttämättä excalibur ammuksia vain siksi, että jalkaväkeä kuuluu ampua heittimillä. KRHJ ei ammu panssarivaunuja, koska ne eivät juuri tehoa niihin, mutta tankit harvoin ovat ilman jalkaväkeä, joten KRHJ tuskin on työttömänä sen takia. Ja jos raketinheittimet ovat ainoa ampumaan valmis yksikkö, kun se patteri paikannetaan, niin miksi niillä ei voisi ampua? Raketinheittimiä käytetään jatkuvasti vastatykistöön.
 
SJ kirjoitti:
Kun tarkoitus on tuottaa viholliselle tappioita ja suorittaa tehtävä, niin tuo menee turhan jäykäksi ajatteluksi. Kukaan jätä käyttämättä excalibur ammuksia vain siksi, että jalkaväkeä kuuluu ampua heittimillä. KRHJ ei ammu panssarivaunuja, koska ne eivät juuri tehoa niihin, mutta tankit harvoin ovat ilman jalkaväkeä, joten KRHJ tuskin on työttömänä sen takia. Ja jos raketinheittimet ovat ainoa ampumaan valmis yksikkö, kun se patteri paikannetaan, niin miksi niillä ei voisi ampua? Raketinheittimiä käytetään jatkuvasti
vastatykistöön.
Klikkaa laajentaaksesi...

That escalated quickly. Kuten sanoin ammattitaitoa on osata valita oikeat välineet oikeassa tilanteessa. On myös osattava ajatella, mitä tulen todennäköisemmin tarvitsemaan ehkä, jos asiat menevät oikein pieleen. Itse jääkärijoukkueen tulenjohtajana tuollaisessa tilanteessa ammuttaisin heittimistöllä. JJ voisi olla aika ärtynyt, jos ampuisin joukkueen ainoan tykistön tuli-iskun yhteen joukkueeseen. Se voi myöhemmin kostautua.

Raketinheittimiä kyllä käytetään vastatykistöön, mutta KRHpatteri ei ole mitenkään korkea-arvoinen maali, jota lähdettäisiin raketinheittimillä ampumaan. Ne ois varmaan toisiks viimeisin vaihtoehto ennen Hornetien paikalle tuloa.
 
kertakenttään kirjoitti:
Raketinheittimiä kyllä käytetään vastatykistöön, mutta KRHpatteri ei ole mitenkään korkea-arvoinen maali, jota lähdettäisiin raketinheittimillä ampumaan. Ne ois varmaan toisiks viimeisin vaihtoehto ennen Hornetien paikalle tuloa.
Klikkaa laajentaaksesi...

KRH patteri ? En viitsinut aikaisemmin tuosta nillittää, mutta kun et tuota vielä korjannut, niin viitsitkö edes selittää, että tarkoitatko joukkuetta vai komppaniaa. Siinä on näet kohtuullinen ero tuossa maalin prioriteetissa.
 
SJ kirjoitti:
KRH patteri ? En viitsinut aikaisemmin tuosta nillittää, mutta kun et tuota vielä korjannut, niin viitsitkö edes selittää, että tarkoitatko joukkuetta vai komppaniaa. Siinä on näet kohtuullinen ero tuossa maalin prioriteetissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Venäläinen patteri eli meidän komppania. Eka tilanne oli jalkaväkijoukkueesta maalina, ei krhpatterista. Raketinheittimet on armeijakunnan ja siitä ylöspäin kalustoa. Kuvitteletko, että armeijakunta alkaa ampumaan yksittäistä kranaatinheitinpatteria? Prikaatin tai taisteluosaston tykistö on se joka ampuu noita pattereita hajalle. Armeijakunnalla on varmasti parempiakin maaleja tämän valtakunnan harvoille raketinheittimille.
 
kertakenttään kirjoitti:
Venäläinen patteri eli meidän komppania. Eka tilanne oli jalkaväkijoukkueesta maalina, ei krhpatterista. Raketinheittimet on armeijakunnan ja siitä ylöspäin kalustoa. Kuvitteletko, että armeijakunta alkaa ampumaan yksittäistä kranaatinheitinpatteria? Prikaatin tai taisteluosaston tykistö on se joka ampuu noita pattereita hajalle. Armeijakunnalla on varmasti parempiakin maaleja tämän valtakunnan harvoille raketinheittimille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos niitä raketin heittimiä ei ole käytössä minulle, niin sitten koko juttu on aika irrelevantti, vai kuinka? Äläkä sano, että parempiakin maaleja on, koska sinä et voi aina valkata sopivaa työkalua joka tilanteeseen, vaan sinun pitää käyttää käytössä olevaa suorittaaksesi sinulle annetun tehtävän. Jos tehtävään kuuluu moottorisoidun pataljoonan tuhoaminen, niin onko siinä pataljoonassa yhtään mitään sellaista, että armeijakunnan kannattaisi vaivautua? Ehkäpä odotetaan pari tuntia, että 122H patteri saa siirtymisen tehtyä ja voidaan käyttää tuollaisiin vähäarvoisiin maaleihin?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
peelo kirjoitti:
Keskustelua on jo Tykistö-ketju puolella ja muutekin tämä voisi kuulua tuonne Muu sotilakalusto-osiossa jossa aiheita liittyen raskaampaan kalustoon.
Klikkaa laajentaaksesi...

...mutta hieno juttu joka tapauksessa että ainakin RFI on vetämässä, siitä se lähtee.

Mahdollisen valittavan kalustotyypin suhteenhan me amatöörivoimin jo tulimme samaan tulokseen kuin Zerokin. Mutta jatkellaan tosiaan siellä Tykistö - ketjussa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top