Tuossa laitoin linkin tuohon PGK:n esitteeseen, niin 15 kilsan matkalle sanovat CEP:n olevan n.100 metriä, joten n.50% ammuksista pitäisi pudota tuolle osoittamallesi alueelle. Tämä oletettavasti ensimmäisille laukauksille, seuraavat laskeutuvat oletettavasti tarkemmin.
Tuossa laitoin linkin tuohon PGK:n esitteeseen, niin 15 kilsan matkalle sanovat CEP:n olevan n.100 metriä, joten n.50% ammuksista pitäisi pudota tuolle osoittamallesi alueelle. Tämä oletettavasti ensimmäisille laukauksille, seuraavat laskeutuvat oletettavasti tarkemmin.
Kyse oli siitä että ammukset kattavat saman kokoisen alueen ja näin ollen PGKn tarve toisessa ei ole juurikaan sen suurempi kuin toisessa. Eli jos molemmilla on sama iskemäpiste niin molemmilla saadaan vaikutusta maaliin vaikka iskemäpiste olisikin hajonnan takia sivussa. Perinteisellä sirpalekranaatilla tilanne voi olla hyvinkin erilainen ja siten tarve PGKn kaltaiselle sytyttimelle on suuri.
Paitsi että bonuksen vaikutus maalissa ei juuri muutu hajonnan takia. Rypäleammuksella vaikutusalueen keskipiste sen sijaan on aika tärkeä, koska se on aluevaikutteinen ja siksi olisi hyvä saada se vaikutusalue peittämään maalin mahdollisimman hyvin. Esim. se tykistöasema mistä oli puhetta.
Edit: Etenkin kun ammutaan lähelle omia.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Mielenkiintoista tietoa Suomen tykistöstä alaa tuntemattomalle. Kunnioitukseni suomen tykistöä kohtaa kasvaa. Putkia pitää varmaan saada vielä lisää, ainakin ne telavehkeiset, nopeasti siirrettävät pzh 2000:set, joita olette selvästi himoinneet.
Putkia olisi kiva saada uusittua pitemmillä. Nykyään kalustossa on paljon aika lyhyt kantamaista tykkiä.
Mutta edelleenkin molemmissa aseissa alue jolle tytärammukset leviävät on laaja. BONUS kahdella ammuksella jotka etsivät maalin n. 3 ha alueelta ja DM662 49 kranaatilla jotka leviävät n. 1,8 ha alueelle. Molemmilla tarkkuus jolla ammukset irtautuvat kuorestaan on samaa luokkaa. Tavanomaisessa kuorma-ammuksessa tulokulma vaikuttaa leviämiskuvioon enemmän. Jos maalina on kaksi ajoneuvoa jotka ovat tuon 1,8 ha alueella ja iskemäpiste keskellä tuota aluetta niin eikä molemmilla todennäköisesti saada vaikutusta molempiin ajoneuvoihin? PGK on varmasti hyvä lisä mutta näiden kahden välillä ero ei ole merkittävä. Se on tuon tytärammusten leviämisalue eron verran.
Eikä vaikuta ammuttaessa lähelle omia koska molempien kranaattien (lento ennen ammusten purkautumista) tarkkuus on samaa luokkaa. Päinvastoin BONUS etsii kohteensa laajemmalta alueelta eli ainakaan omia ajoneuvoja ei saa olla lähellä.
Tuo CEP kuvaa ilmeisesti kuitenkin niitä tekijöitä joihin ei voida juurikaan vaikuttaa. Tuotannolliset erot kranaateissa, sytyttimissä, panoksissa, panosten lämpötilaerot, putken lämpötilaero, sään hetkelliset muutokset jne. Eli CEP ei muutu ammunnan edetessä.
Varmaan tämäkin ollut aikaisemmin mutta laitan kuitenkin. Excalibur 1a ja 1b http://www.dtic.mil/ndia/2012annual_psr/Milner.pdf
Pistemaaleihin viimeisen sivun luvut pätee, mutta mitä mieltä olette käytännön hyödystä JV-ryhmää/joukkuetta vastaan? Sirpalevaikutus on toki hyvä kun tulokulma on optimaalinen aivan äärikantamaa lukuunottamatta.
Pistemaaleihin viimeisen sivun luvut pätee, mutta mitä mieltä olette käytännön hyödystä JV-ryhmää/joukkuetta vastaan? Sirpalevaikutus on toki hyvä kun tulokulma on optimaalinen aivan äärikantamaa lukuunottamatta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Hetkonen, seis... Miten niin seuraavat laukaukset olisivat tarkempia, jos ammutaan useampia laukauksia? Millä perusteella? Eiköhän ne kaikki ihan todennäköisyyslaskennan mukaisesti tipu sinne tänne
Voit olla oikeassa, että tuo CEP on se hajonta joka ei muutu. Itse taas oletin, että tuo on se ensimmäisellä laukauksella oleva tarkkuus, jonka jälkeen tulenjohtaja huutelee tykistölle korjauksia. Siinä linkissä on se kaavio nelos sivulla ja ne hajontatiedot, siellä mainitaan, että meteoroloogiset tiedot ovat puoli tuntia vanhoja.
Tarkoitin tuossa sitä, että bonus ammus ei toimi sen kummemmin oli se tankki tms. siinä ammuksen hakualueella missä kohtaa tahansa. Eli jos se hakualue ylittää sen maalikeskipisteen edes osittain (eli oletettavasti se tankki), niin se Bonus tuhoaa sen, ellei se satu löytämään muuta maalia (mikä kelpaa sekin, koska bonus tuhosi jotakin). Rypälepommilla tilanne on toinen, siinä on aluevaikutus. Sen pitää samalla tavalla peittää vaikutuksellaan se tankki, mutta koska ammus voi tehdä enemmänkin, niin tässä tulee sen vaikutusalueen sijoittelu kuvaan. Miksi ei tähdätä kahden tankin keskelle, jolloin voidaan saada molemmat. Mikä vielä parempi, niin voidaan koettaa saada tuo teltta mukaan siinä samalla, joten miehistöt kuolee samalla jne. Bonus tytärammus (tai kaksihan niitä on, mutta koska niiden hakualueet eivät mene päällekäin, niin käsittelen ne erikseen.) kolkkaa edelleen vain yhden maalin, oli hakualueella mitä tahansa.
Myöskin sellaiset tapaukset jolloin haluat kattaa vaikka kilsan maantietä mahdollisimman pienellä ammusmäärällä. Tämä ei välttämättä ole ammuskulutuksen takia, vaan siksi että ei haluta antaa viholliselle aikaa ajaa pois tieltä.
Olen melko varma, että joukkue on aika valmis kolmen osuman jälkeen. Meinaan, että ryhmä ei varmaankaan ole niin laajalle levittäytynyt, etteikö siitä tule valmista yhdellä osumalla. Ellei sitten olla katetuissa pesäkkeissä tai muuten suojassa.
Joskus mietiskelin, että vaikka nuo ammukset ovatkin kalliita, niin tehtävän kannalta niiden hinta olisi varsin halpa. Komppania hyökkäyksessä ja ollaan tiedusteltu vihollisasemia etukäteen, joten voidaan pyytää täsmäaseiden käyttöä niihin osana tulivalmistelua. Kätevä myös silloin, kun hyökkäyksen aikana kohdataan jotakin hankalasti tuhottavaa. Tuon ammuksen voi ampua suhteellisen lähelle omia ja siitäkin suurin osa on sirpalevaaraa, eli jos ukoilla on jonkinlaista suojaa sirpaleilta, niin tuollaisen ammuksen voi ampua todella lähelle ja voidaan luottaa siihen, että ammukset eivät putoa niskaan.
Myöskin sissit voisivat etsiä noille maaleja. En tiedä, että montako ukkoa tarvittaisiin tuollaisen maaliksi, mutta ei niillä pelkästään upseereita tms. arvomaaleja tarvitsisi hakea.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Vähän kompaten, kuka ampuu 155mm patteristolla jalkaväkijoukkkuetta tai ryhmää? Taas kuinka monta kranaattia tuollaiseen tulitehtävään tarvittaisiin riippuu paljolti olosuhteista. Muistaakseni venäläisen laskutavan mukaan 60 kranaattia 152mm riittää tuhoamaan avoimella olevan joukkueen.
Miettikääpä vaikka talviaikaan. Joka yö laitetaan IR-kameralla varustettu lennokki taivaalle ja etsitään alueen kuumimmaksi lämmitetty teltta tai kontti. Joka yö ammutaan sitten yksi excalibur pisteeseen. Voisi kuvitella, että viikon jälkeen ei teltoissa enää kamiinaa poltella
Silloin tulee holodna.
Sanokaapa, tietävät, että miten nuo mainiot PKG ja Excalibur toimivat? Tykin ammushan lähtee rihlatusta putkesta kierteellä matkaan. Miten tuo siivekeohjaus tapahtuu, kun ammus pyörii aika vinhaan ympyrää?
Excaliburista en muista, mutta PGK:ssa nokan siivekkeet antavat pienen ohjaus-sysäyksen oikeassa vaiheessa pyörähdystä.
Taisi olla niin että Excaliburissa vain ammuksen peräosa saa sen pyörimisliikkeen putken kierteistä eli varsinainen runko ei pyöri. Ammus lentää lakikorkeuteensa jonka jälkeen siivet avautuvat ja ohjattu lento alkaa.
Miksi ei ammuttaisi 155:lla? Etenkin jos kyseessä on joku valmareista, joilla ei muuta tykistöä ole käytössä orgaanisesti. Jenkit näyttävät pääsevän tuohon tulokseen vähemmällä, mahdollisesti koska heillä on käytössä moniherätesytyttimet standardi sytyttimenä.
Komppanian taisteluohjeessa on vastaavan kaltaista tietoa, mutta se ei ole oikein vertailukelpoista.
Miettikääpä vaikka talviaikaan. Joka yö laitetaan IR-kameralla varustettu lennokki taivaalle ja etsitään alueen kuumimmaksi lämmitetty teltta tai kontti. Joka yö ammutaan sitten yksi excalibur pisteeseen. Voisi kuvitella, että viikon jälkeen ei teltoissa enää kamiinaa poltella
Nyt kannattaa sitten miettiä että miten hyvän paikanmäärityksen tuollainen mini-lennokki jota ilmeisesti tarkoitat omaa. Veikkaisin että näillä ei pysty samalla tavalla määrittämään maalin koordinaatteja kuin raskaammilla lennokeilla/maalinosoituspodeilla. Lennokin oman sijainnin määritys, kevyen lennokin sensorin suunnanmäärityskyky (vakaus) jne. Tulenjohto (jos sitä yleensä tehdään) minilennokeilla varmaankin tapahtuu suurimmaksi osaksi vertaamalla kuvaa karttaan ja koordinaatit otetaan kartasta. Tämähän ei onnistuisi keskellä metsää olevaan maaliin. Toisinsanoen Excaliburia ei kannata tuollaisella maalittaa kun se todennäköisesti menee huonon maalitiedon perusteella ohi.
Raskaammat lennokit/maalinosoituspodithan pystytään vaikka suuntaamaan sensorinsa tiedossa oleviin koordinaatteihin ja samaten tähtäyspiste pysyy maalissa vaikka kaarrettaessa koneen runko tulisi näkökentän eteen.
Miettikääpä vaikka talviaikaan. Joka yö laitetaan IR-kameralla varustettu lennokki taivaalle ja etsitään alueen kuumimmaksi lämmitetty teltta tai kontti. Joka yö ammutaan sitten yksi excalibur pisteeseen. Voisi kuvitella, että viikon jälkeen ei teltoissa enää kamiinaa poltella
Toinen vaihtoehto olisi yksinkertaisesti ampua jokaiseen kohteeseen yksi excalibur kerralla ja sitten seurata hyökkäyksellä.
Jos lennokki kykenee maalinosoitukseen laserilla, niin olettaisin sen kykenevän myös tuottamaan maalin koordinaatit laser etäisyysmittarilla. Mutta joo, kaikissa lennokeissa ei varmaankaan ole tuota ominaisuutta. Mutta ei sillä väliä, eiköhän siellä ole muitakin maaleja jos on lupa käyttää vain yksi ammus per yö.