Calle ei ole käynyt Damissa pariin viikkoon?
Raveni
Greatest Leader
Samaa mieltä. Uskoisin että alustan huolto olisi ainakin yksinkertaisempaa... Täältä ei tiet kesken lopu... Kainuun korvesta en tiedä mutta eiköhän vihollisen tavoite ole kuitenkin etelän kolmion asutuskeskukset eikä joku kukkula lapissa....
Joo käsin se tsekkivehjekin tietysti ladataan! Erona on se, että perinteinen Grad voi ampua yhden 40 rak sarjan, jonka jälkeen on kiire pois. RakH89:ssä on valmiina telineessä toinen sarja raketteja. Ne on sijoitettu kärki taaksepäin ja hydraulimoottorin pyörittämä syöttöketju työntää koko setin kerralla myös taakse käännetyn ampumalaitteen sisään.
En löytänyt PV:n julkista lähdettä kuinka nopeasti tämä tapahtuu, mutta PKymen Asehist Seuran sivuilla puhutaan 1-2 minuutista. Lataamisen jälkeen heitin täytyy vielä
suunnata uudelleen.
Ed Monton
Korpraali
Nyt jostain syystä Youtube ei mulla näy, mutta eilen kaivelin tuon Tsekki-Gradin latausvideon ja siinä huilut käännettiin vaakatasoon taakse ja latauskasetti työnsi raketit putkiin yhdellä kertaa, aikaa meni n. pari minuuttia.
Tuossa aikaisemmin postasin tuon tukinkuljetusvideon ja lähinnä siksi, että voi katsoa että kyllä pyörilläkin maastossa voi liikkua eikä telat ole mikään välttämättömyys tykistölle, pikemminkin rasite pidempiä siirtymiä ajatellen kun pitää kuljetuslavetteja odotella.
Mitä etuja automaattilataavassa tykissä on verrattuna raketinheittimeen? Tarkkuus, mutta onko muuta? Tsekki-Gradin kapasiteettihan on 80 murkulaa.
Jos a-tarvikkeena raketinheittimellä GMLRS-tyyppinen ja tykillä Excalibur-tyyppinen ammus niin ei periaatteessa mitään eroa. Muuten noita ei sitten voikkaan verrata.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Eikä kevyessä heittimessä ohjautuvat raketit välttämättä ole edes tarpeen. Ensinnäkin aseessa on pieni kantama eli samoihin maaleihin voi käyttää tykistöä. Toisekseen sen suuri tulinopeus menee hukkaan, jos ammutaan muutama raketti kerrallaan. Kevyellä raketinheitinpatterilla halutaan tuhota juuri laajoja ryhmitysalueita, kuten pataljoonan taisteluunvetotasa. Pataljoonan hyökkäyksen leveys on maksimissaan 1km, joten siinä on vaunua 33kpl bemaria/ällitälliä/vastaavaa sekä 11kpl taistelupanssarivaunua kilometrin sisällä, maksimissaan. Sii voi olla vihollisen prikaati lamautettu alle minuutissa, kun tuohon osuu.
Ed Monton
Korpraali
Kirjauduin tänne paikkailemaan tietoaukkojani, niitä on monta ja ne ovat suuriakin. Itse olen tykistössä ollut ja Gradiin olen vain koskenut ja alustalla(Ural) tyypit ottanut, eli sen verran "asiantuntemusta".
Nyt sitten varsinainen kysymys, kun ymmärtääkseni tuolla Gradilla ei ole pakko ampua kaikkia huiluja kerralla tyhjäksi, niin voisiko tykin hitaamman tulinopeuden hyödyn saavuttaa Gradilla ampumalla sillä vain harvakseen? Ja, tarpeen tullen sama laite kykenee pöhistämään huilut tyhjäksi minuutissa. Mikä on tykkimurkulan ja raketin hintaero? Vaikutus/euro? Rahahan on tiukassa.
Tykimies
Kapteeni
Todella merkittävä. Minulla on kyllä jonkinlaiset käsitykset molempien hinnoista, mutta koska en pysty niitä millään todentamaan, niin en lähde mitään lukuja mainitsemaan. Laukausmäärien erot varusmieskoulutuksen aikana ovat silti huomattavat tavallisella tykillä ja raketinheittimellä. Otetaan kuitenkin huomioon se, että tykeille ei ole mitään erityisiä rauhan ajan ammuksia, koska ammukset ovat samoja, joita käytettäisiin sodassa, jos nyt puhutaan tavallisista sirpalekranaateista. Sen takia leiritykkeinä suositaan poistuvaa kalustoa, koska niiden ammuksia on kuitenkin kohtuullisesti jäljellä ja ne eivät kuluta sodan ajan tykkien ammuksia. Säästetään siis selkeästi rahaa, eikä koulutus kuitenkaan kärsi siitä. Raketinheittimillähän ei ammuta huvin vuoksi, koska raketit maksavat todella paljon. Yhdellä ampumaleirillä ammusmäärä voi olla todella pieni ja kaikki eivät pääse niitä raketteja edes laukaisemaan.
Kertaan vielä. Tykkiä ja raketinheitintä ei voi verrata keskenään. Tehtävät ja toimintaperiaate aivan erilaiset.
MLRS varustettuna GMLRS-Unitary raketilla voi korvata tykistöä, mutta muuten raketinheittimet ovat aluevaikutteisia ja tarkkuudeltaan huonompia joten niillä ei korvata tykistöä. Suomessa on käytössä 122 RAKH 89M (RM-70).
kertakenttään
Ylipäällikkö
Todella huonon tarkkuuden takia ei kannata ampua paria rakettia silloin tällöin, koska ne pari saattaa lentää sata metriä sivuunsa ohi. 122mm raketissa on r-ainetta kolme kertaa enemmän kuin tykin kranaatissa samaa kaliiperia. Paino on myös kolminkertainen, mutta tästä osa on ajoainetta. Eli kärjistettynä tehon suhde 1:3 raketille. Rahallisesta arvosta ei ole minkään valtakunnan hajua.
Ei kyllä mielestäni korvaa, vaan luo aivan uuden suorituskyvyn. Ei tykistöllä millään ilmeellä meidän kranaateilla tai tykeillä osu 70km päähän parin metrin tarkkuudella. Raskas raketinheitin ei myöskään kykene jatkuvaan tulenkäyttöön samalla lailla kuin kenttätykit.
Puhutko kertasingosta?
Suomen oloissa vihollisen etenemisurat tiedetään pitkälti etukäteen. Ei suomessa tykistöä ajeluteta tuhansia kilometrejä. Telatykin strateginen liikkuvuus riittää mainiosti. Ja kaikilta muilta osiltaan telatykki on taistelussa parempi. ( tietysti huoltoa vaatii paljon, mutta minkälainen on pyöräajoneuvo lähelle osuneen 152mm jälkeen. Renkaat ainakin vaatinisi huomiota)
Ei kai nyt tukkirekka-tyyppisellä ajoneuvolla minnekään huonolle metsätielle ajella. Kyllä ne tukit ihan muilla ajoneuvoilla sieltä metsätien varresta ajellaan sinne isommalle tielle.
Raveni
Greatest Leader
Telatykin strateginen liikkuvuus? Itse en ole ajatellut tykistöä koskaan strategisena asejärjestelmänä.... Mutta itse olen sitä mieltä että suomessa, varsinkin eteläisessä suomessa pyörät toimivat paremmin kuin telat. Jos tykki ampuu +20km päähän niin se ei tarvitse teloja, ne eivät tuo sen toimintaan mitään lisää. Voivat olla jopa haitta...
Mikä on mielestäsi strateginen asejärjästelmä?
Toisaalta kyse oli strategisestä liikkuvuudesta, ei strategisestä asejärjästelmästä.
Itse en osaa sanoa, mikä on stateginen asejärjästelmä. Tietysti tulee mieleen ydinaseet, mutta Suomen kannalta.
Sen verran, että mielestäni Suomen oloissa strateginen etäisyys on 200 about eteenpäin. Telatykki etenee sen 10h.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Voisin kuvitella, että rengas on helpompi vaihtaa kuin tela tai telapyörä. Renkaita kuitenkin valmistetaan omasta takaa, niin huoltovarmuus ja laitteiden taistelukyky on helpompi säilyttää. Luulo siitä, että pyöräajoneuvot ovat automaattisesti heikompia kuin teloilla kulkevat on menneen maailman taruja ja kuulopuheita. Sitä paitsi telahaupitseja ei ole tarpeen rakentaa kestämään hirveen paljoa, koska ne ei ole etulinjassa ja niihin kohdistuu käytännössä vain sirpalevaikutusta vastatykistön muodossa. Pari senttiä tornissa ja katossa on riittävä.
Raveni
Greatest Leader
Sanoisin että meillä on tiettyjä vaikeuksia liikuttaa yhtään mitään kalustoa pidempiä matkoja. Junat ovat ainoita mutta ne ovat lamautettavissa. Telat käytännössä vaativat joko lavetti kuljetuksen tai junan. Sitten kun ruvetaan miettimään telakaluston määrää niin sitä on jo aika tavalla. Sen pelipaikalle saaminen on oma operaationsa. Sen huoltaminen on omansa ja siirtäminen vielä omansa. Pyörillä voidaan liikkua itsenäisesti ja vaikka suht hajautettuna pitkiäkin matkoja. Jos tykki ampuu sen yli 20km niin sitä ei ole mitään järkeä ajattaa minnekään pusikkoon on siinä telat tai pyörät. Liike - tulitoiminta - liike ja suoja siinä se. pusikoita ei tarvita.
Niin kauan kun suomessa on kiskoja (taikka sopivia rekkoja) ja junat liikkuu tilanteesta huolimatta, niin voisin uskoa että vehkeitä pystytään liikuttamaan strategisesti. Mutta samalla kun niitä ruvetaan liikuttamaan strategisesti tilanteen ollessa päällä, pitää kysyä että jos ne otetaan alueelta pois, aiheuttaako se strategisesti tyhjiön, mitä vihollinen voi käyttää hyväkseen operaatiollaan.
JR49
Respected Leader
Ei millään pahalla, mutta lienet kaupunkilainen? Tukkirekka muuten liikkuu yllättävän huonolla tiellä. Kuskien taitavuutta, vaikkei tosiaan mikään maastoajoneuvo ole. Kun/jos liikut maastossa ja tulet metsäautotielle, niin ne on tosiaan tukkirekalle tarkoitettuja. Huono metsätie -termi ei nyt avaudu, maaseudulla se tarkoittaa uraa, joka on hädin tuskin traktorikelpoinen.
Kuten yllä, mutta lisään sen, että en sanoisi "ei" PZH-2000:lle, jos ne saisi kilpailukykyiseen hintaan.