Tykistö

[kertakenttään]

Pyörillä on myös hitaampi tulinopeus, ellei tuossa ole tapahtunut muutosta, toisaalta G6 kulkee parhaimmillaan kahdeksaa kymppiä, mikä on merkittävää, koska silloin se kykenee pysymään melkeimpä (käytännössä kaikki paitsi ilmakuljetteiset joukot) minkä tahansa joukon mukana liikkeessä.

Ootteko koskaan kuulleet, että marssinopeus olisi 80km/h? Tuota vauhtia ajaa pelkästään mopolähetit. Marssinipeudet rauhan aikana riippuu kalustosta ja teiden nopeusrajoituksista. Sota-aikana tiet hiljenee ja sotajoukot liikkuu isommassa mittakaavassa (TSTOS-prikaati) hitaimman vauhdin mukaan. Teloilla marssinopeus varmaan 40km/h ja pyörillä 60km/h. Hyökätessä, kun vaarana on kohtaamistaistelu, nopeudet on varmaan 30km/h ja vähemmän. Hyökkäykseen lähtiessä, tykistö ja krh on jo ollut tunnin ampumavalmiina tuliasemissa ja seuraavien tuliasemien tiedustelun valmistelut on jo aloitettu.

 

[Raveni]

En tiedä mutta veikkaan että noilla nopeutta käytetään hyväksi ja epäilen että noita ajatettaisiin kauniissa jonossa. Tuollainen itsenäiseen tulitoimintaan kykenevä yksikkö voi siirtymiset tuliaseminen välillä painaa mennä niin kovin kuin lystää.

 

[kertakenttään]

En tiedä mutta veikkaan että noilla nopeutta käytetään hyväksi ja epäilen että noita ajatettaisiin kauniissa jonossa. Tuollainen itsenäiseen tulitoimintaan kykenevä yksikkö voi siirtymiset tuliaseminen välillä painaa mennä niin kovin kuin lystää.

Ehkä, jos siinä on avointa tietä käytössä ja hyvä kuntoista. Prikaatin hyökkäyksessä sillä samalla tiellä saattaa olla aika paljon muita käyttäjiä ja tiestön käyttö tarkkaan säädeltyä ettei tule liikenneruuhkia ja seisovia jonoja keskelle tietä odottamaan vihollisten ilmavoimien iskua. Jono se on 300m marssiväleilläkin.

 

[Raveni]

Toki toki mutta jos se tykki on samassa paikassa missä ne tuettavat joukotkin niin jotain on mennyt vikaan.... Täytyy käyttää hyväksi se kantama.

 

[kertakenttään]

Toki toki mutta jos se tykki on samassa paikassa missä ne tuettavat joukotkin niin jotain on mennyt vikaan.... Täytyy käyttää hyväksi se kantama.

Yhtymän hyökkäyksessä tykistö ryhmitetään 3-6km päähän etummaisista yksiköistä ja tuliasemia vaihdetaan kun 2/3 kantamasta on käytetty. Venäläiset tekee ihan samoin ryhmityksen suhteen, en tiedä millon he vaihtaa tuliasemia.

 

[SJ]

Ootteko koskaan kuulleet, että marssinopeus olisi 80km/h? Tuota vauhtia ajaa pelkästään mopolähetit. Marssinipeudet rauhan aikana riippuu kalustosta ja teiden nopeusrajoituksista. Sota-aikana tiet hiljenee ja sotajoukot liikkuu isommassa mittakaavassa (TSTOS-prikaati) hitaimman vauhdin mukaan. Teloilla marssinopeus varmaan 40km/h ja pyörillä 60km/h. Hyökätessä, kun vaarana on kohtaamistaistelu, nopeudet on varmaan 30km/h ja vähemmän. Hyökkäykseen lähtiessä, tykistö ja krh on jo ollut tunnin ampumavalmiina tuliasemissa ja seuraavien tuliasemien tiedustelun valmistelut on jo aloitettu.

Siis 80km/h on se maksimi nopeus, joten se tuskin voi olla marssinopeus. Mutta ei se ylimääräinen nopeus haitaksi ole.

 

[kertakenttään]

Siis 80km/h on se maksimi nopeus, joten se tuskin voi olla marssinopeus. Mutta ei se ylimääräinen nopeus haitaksi ole.

Tämä on selvä. Sitä huippunopeutta vaan tuskin koskaan pääsee ajamaan. Ehkä jos vetää hippulat vinkuen pois kun päälle alkaa satamaan vastatykistöä eikä välttämättä silloinkaan ehdi kiihdyttää huippunopeuteen kun on päässyt jo alta pois. Huippunopeudet on formuloita ja hävittäjiä varten.

 

[vlad]

Voi siinä naapurin pojat ihmetellä teiden määrää ja kuntoa jos tulevat käymään...

Etenkin kuntoa. Suomalainen hyvin hoidettu hyväkuntoinen metsäautotie kun voi olla jopa olennaisesti paremmassa kunnossa ja paremmin hoidettu mitä joku paikallistie tuolla rajan toisella puolen ja mitä edemmäs itään mennään niin sitä huonokuntoisemmiksi jopa merkittävätkin valtaväylät voivat tulla (etenkin kevään ja syksyn aikana).

Venäläinen pikatie Siperian saloilla: http://www.saveandconserve.com/2007/01/russian_highway_life.html

Tietenkin keliolosuhteilla ja luonnonolosuhteilla on suuri vaikutus teiden kuntoon mutta niin on niiden huollollakin. Suomalaiset ovat kädestä pitäen käyneet opettamassa teiden kunnossapitoa Karjalan tasavallan alueella - toimintakulttuureissa on suuren luokan ero. Toisaalla ollaan tällä vuosituhannella (etenkin hiekkateiden kunnossapidon suhteen) ja toisaalla eletään kenties 1900-luvun alkua ja tämä sitten näkyy kaikenmoisessa toimintakulttuurissa.

vlad.

 

[vlad]

Voi siinä naapurin pojat ihmetellä teiden määrää ja kuntoa jos tulevat käymään...

Etenkin kuntoa. Suomalainen hyvin hoidettu hyväkuntoinen metsäautotie kun voi olla jopa olennaisesti paremmassa kunnossa ja paremmin hoidettu mitä joku paikallistie tuolla rajan toisella puolen ja mitä edemmäs itään mennään niin sitä huonokuntoisemmiksi jopa merkittävätkin valtaväylät voivat tulla (etenkin kevään ja syksyn aikana).

Venäläinen pikatie Siperian saloilla: http://www.saveandconserve.com/2007/01/russian_highway_life.html

Tietenkin keliolosuhteilla ja luonnonolosuhteilla on suuri vaikutus teiden kuntoon mutta niin on niiden huollollakin. Suomalaiset ovat kädestä pitäen käyneet opettamassa teiden kunnossapitoa Karjalan tasavallan alueella - toimintakulttuureissa on suuren luokan ero. Toisaalla ollaan tällä vuosituhannella (etenkin hiekkateiden kunnossapidon suhteen) ja toisaalla eletään kenties 1900-luvun alkua ja tämä sitten näkyy kaikenmoisessa toimintakulttuurissa.

vlad.

 

[SJ]

Etenkin kuntoa. Suomalainen hyvin hoidettu hyväkuntoinen metsäautotie kun voi olla jopa olennaisesti paremmassa kunnossa ja paremmin hoidettu mitä joku paikallistie tuolla rajan toisella puolen ja mitä edemmäs itään mennään niin sitä huonokuntoisemmiksi jopa merkittävätkin valtaväylät voivat tulla (etenkin kevään ja syksyn aikana).

Venäläinen pikatie Siperian saloilla: http://www.saveandconserve.com/2007/01/russian_highway_life.html

Tietenkin keliolosuhteilla ja luonnonolosuhteilla on suuri vaikutus teiden kuntoon mutta niin on niiden huollollakin. Suomalaiset ovat kädestä pitäen käyneet opettamassa teiden kunnossapitoa Karjalan tasavallan alueella - toimintakulttuureissa on suuren luokan ero. Toisaalla ollaan tällä vuosituhannella (etenkin hiekkateiden kunnossapidon suhteen) ja toisaalla eletään kenties 1900-luvun alkua ja tämä sitten näkyy kaikenmoisessa toimintakulttuurissa.

vlad.

Minä tykkään tuosta viimeisestä kuvasta. Olen kyllä kuullut, että venäjällä teissä on monttuja joihin mahtuu auto, mutta nyt minä ymmärrän mitä se tarkoitti.

 

[Mustaruuti]

Jatketaan OT:tä.

Ilmeisesti Nikolai Gogol kirjoitti 1800-luvun alkupuolella, että Venäjän merkittävimmät ongelmat ovat "duraki i dorogi" - Hölmöt ja tiet.

Venäjä on siitä hieno maa, että se ei varsinaisesti muutu

 

[Amatööri]

En

 

[Samses]

Sotilaslakiasiamieheltä opittua, että yli 30000€ ostokset pitää kilpailuttaa. Summa ei ole ehdottoman pitävä, koska muistista, mutta nuita maita se on. Finlex ja laki puolustusvoimista niin sieltä varmaan löytyy tarkemmin. Taisi olla niin, että koskee kaikkia hankintoja.

Edit.
Eipä löytynytkään, joten se on varmaan jossain muualla lakipykälien syövereissä.

Ei koske aseita ja ammuksia. Näkkileipää ja kasarmin siivousta koskee.

 

[Samses]

Joo, mutta ei ihan. Taistelutekniikkaa on esim. miten lataat aseen, syöksyt tai laitat kessin ampumakuntoon. Tykistöllä se ois vaikka kummalle puolelle tykkiä kranaatit valmistellaan. Taistelutekniikka on yksittäisen taistelijan tai maksimissaan partion temppuja.

OT: taistelutekniikkaa on kyllä ainakin komppanian tasolle asti, ja varmaan ylemmäksikin, juuri nuo asemanvaihdot, ryhmitykset yms ovat taistelutekniikkaa organisaation koosta riippumatta ainakin komppanian tasolle.

 

[Samses]

Suomen oloissa vihollisen etenemisurat tiedetään pitkälti etukäteen. Ei suomessa tykistöä ajeluteta tuhansia kilometrejä. Telatykin strateginen liikkuvuus riittää mainiosti. Ja kaikilta muilta osiltaan telatykki on taistelussa parempi. ( tietysti huoltoa vaatii paljon, mutta minkälainen on pyöräajoneuvo lähelle osuneen 152mm jälkeen. Renkaat ainakin vaatinisi huomiota)

Ylipäätään strategisesta liikkuvuudesta ei Suomen kokoisessa maassa tarvitse välttämättä edes puhua, Hanko-Nuorgam - siirtymä alkaa olla pienin mahdollinen jossa voidaan mitenkään puhua strategiasta, muutaman sadan kilometrin siirtymät ovat operatiivisia.

 

[kertakenttään]

OT: taistelutekniikkaa on kyllä ainakin komppanian tasolle asti, ja varmaan ylemmäksikin, mutta juuri nuo asemanvaihdot, ryhmitykset yms ovat taistelutekniikaa organisaation koosta riippumatta.

Liikkeet voi olla taisteluteknisiä, mutta niiden käyttäminen on taktinen valinta.

 

[Raveni]

Mun maailmassa on vain taktiikkaa ja strategiaa.... Taistelutekniikka sun muut mahtuvat mielestäni noiden alle...

 

[Samses]

Liikkeet voi olla taisteluteknisiä, mutta niiden käyttäminen on taktinen valinta.

OT: Jep, ja Suomessa perinteisesti on sanottu komppaukolle (muissa kuin erikoisjoukoissa) että pataljoonan komentaja (= alin skappari) päättää taktiikan, tee sinä joukollasi se temppu mikä käsketään, kun olet ressu etkä osaa kunnolla niin älä ala leikkimään. Nykyään hiukan on tullut taktiikkaa komppaniatasollekin tsttapa2015 myötä.

 

[Samses]

Mun maailmassa on vain taktiikkaa ja strategiaa.... Taistelutekniikka sun muut mahtuvat mielestäni noiden alle...

OT: no tästä on Maanpuolustuskorkeakoulu kanssasi eri mieltä. Minä en ala inttämään.

EDIT tosin Kopteri-Kustu käytti taistelutekniikasta sellaista termiä kuin "pikkutaktiikka", mutta en ole kuullut kenenkään muun kuin Kustun käyttävän tätä sanaa joten se lienee hänen oma keksintönsä.

 

[kertakenttään]

OT: Jep, ja Suomessa perinteisesti on sanottu komppaukolle (muissa kuin erikoisjoukoissa) että pataljoonan komentaja (= alin skappari) päättää taktiikan, tee sinä joukollasi se temppu mikä käsketään, kun olet ressu etkä osaa kunnolla niin älä ala leikkimään. Nykyään hiukan on tullut taktiikkaa komppaniatasollekin tsttapa2015 myötä.

Nykyään kyllä kaikkien alueellisten komppanioiden päälliköiksi pitäisi riittää aktiiviupseereja. Komppaniatasolla on kyllä ennenkin ollut taktiikkaa, esimerkiksi taktisten periaatteiden toteutumisen kautta. Asetetaan etuvartio tai vastaanottopesäke, aktiivisuus, tehdään ylläkkö vihollisen kylkeen kahdella joukkueella ja yhdellä puolustetaan, voimien taloudellinen käyttö.