Tykistö

Juu, tuo voisi olla ongelma, onneksi tulenjohtajien määrää on lisätty uusissa kokoonpanoissa. Jos tuo tiedonsiirron nopeus on ongelma, ja TJ ei kerkeä jakamaan maalitietoja kylliksi nopeasti yhteislaukausta varten, niin sitten voisi jakaa maalit joukkue kerrallaan. Tulos olisi kuitenkin se, että maaliin tulee aina useampi kranaatti kerralla ja tarkasti. Tuon tutkimuksen perusteella arvaan, että tulen tarkkuus riittäisi pitkälle vielä kolmella kranaatillakin.

Uskoisin, että monesti auttaa omaa asiaa, jos saa vihollisen väistelemään epäsuoraa. Silloin se ei ammu paljoa takaisin.

Panssarintorjunnan pyhä kolminaisuus eli sulutteet, suora-ammunta ja epäsuoratuli. Vaikka HAJP tapauksessa tehdään tiehen muutaman miinan levyinen sulute johon vaunu varmasti osuu ja se piste on GPSllä määritetty etukäteen, johon tarvittaessa ammutaan pari kranaattia ellei miinat ole jo vieneet vaunua miehistöineen Valhallaan. Uusilla maalinosoituslaitteilla tulenjohtaja voisi jakaa älykästä kuolemaa sulutteeseen juuttuneeseen viholliselle melkoiseen tahtiin.
 
Panssarintorjunnan pyhä kolminaisuus eli sulutteet, suora-ammunta ja epäsuoratuli. Vaikka HAJP tapauksessa tehdään tiehen muutaman miinan levyinen sulute johon vaunu varmasti osuu ja se piste on GPSllä määritetty etukäteen, johon tarvittaessa ammutaan pari kranaattia ellei miinat ole jo vieneet vaunua miehistöineen Valhallaan. Uusilla maalinosoituslaitteilla tulenjohtaja voisi jakaa älykästä kuolemaa sulutteeseen juuttuneeseen viholliselle melkoiseen tahtiin.

Sitä myös mietin, että pakottamalla vihollisen liikkumaan voisi saada aika jänniä efektejä aikaan käyttämällä luovaa miinoittamista. Ensimmäinen rivi miinoja ei välttämättä sieppaa vihollista, mutta kun se avorivi koettaa pakittaa pois paikalta, niin todennäköisyys kasvaa huomattavasti. Ehkä tämä on hieman liian monimutkaista. Ehkä silloin, kun vihollinen etenee jonossa, niin sitten koettaisi saada ne joko levittäytymään tai sitten vain poikkeamaan uralta.
 
Toisaalta ainakin krhn osalta pitäisi käyttää teräskranaatteja tai kehittää uusi panssaroituja maaleja vastaan tarkoitettu kranaatti. Sirpaleiden painon on oltava aivan minimissään 20 grammaa jotta niillä voidaan läpäistä panssaria pois lukien kovametallisirpaleet. Niillä voidaan päästä samaan läpäisyyn kuin kaksi tai kolme kertaa isommalla tavallisella sirpaleella samalla lähtönopeudella.
 
Tuossa ei taideta puhua tavasta, jolla koordinaatit ohjelmoidaan kranaattiin, pelksästään niiden käyttöön. Katsoin neljä sivua taakse enkä löytänyt viestejä joihin viittaat. Eli puhuitko kranaattien tekniikasta vai taktiikasta?
Puhuin sekä-että.
 
Norja on pyytänyt tarjouksia neljältä valmistajalta seuraavaa 155mm tykkijärjestelmää varten. Kanditaatteina ovat K9 Thunder, Panzerhaubitze 2000, Caesar ja M109G (nykyisten panssarihaupitsien modernisointi RUAG:in toimesta). Vaativat miina- ja sirpalesuojausta. Määrä 24kpl. Pitää olla käytössä vuoteen 2020 mennessä. Ei mainintaa hintahaarukasta.

Artillerikandidatene
30.4.15
Hærens nye artillerisystem kan bli tysk, fransk eller sørkoreansk. Men det kan også bli en oppgradering av det man har i dag.


– Vi har plukket ut fire leverandører som vi ønsker å gå videre med. De vil få en forespørsel om å komme med et konkret tilbud om leveranse av nytt artilleri til det norske Forsvaret, sier brigader Bjarne Nermo (bildet).

Han er sjef for landkapasiteter ved Forsvarets logistikkorganisasjon (FLO) og forteller at de fire alternativene man vurderer er «Caesar», «Panzerhaubitze 2000», «K9 Thunder» og en oppgradering av M109-vognene fra RUAG.
– Alle disse våpensystemene har en 155 mm kanon med betydelig lenger rekkevidde enn vårt eksisterende skyts. Utover dette er det flere mulige løsninger for å oppfylle kravene som FLO og Hæren etterlyser. Et alternativ er å anskaffe helt nytt artilleri. Et annet er å kjøpe brukte vogner som tilpasses norske krav, eller oppgradere og fornye M109 tilsvarende det systemet som allerede brukes på Rena og Setermoen, sier Nermo.

Ferdigutviklet. Til sammen skal det kjøpes inn 24 artilleri-skyts som skal være operative innen 2020.
– Vi ønsker å anskaffe et ferdig utviklet system, med så få tilpasninger som mulig. Dersom man gjør modifikasjoner, øker prisen drastisk. Vi har tatt Hærens kravbeskrivelser og omsetter dette til tekniske spesifikasjoner som sendes til leverandøren. Nøkkelkravene fra brukeren går på rekkevidde, ildkraft, mobilitet, beskyttelse og levetidskostnader, forklarer Nermo.
Han understreker at FLO har kontakt med leverandørene på like vilkår. Alternativene vil vurderes ut fra pris, ytelse og industriens evne til å levere innenfor tidsrammen.
– Det har vært et viktig kriterium for oss at våpensystemet er i drift hos en annen nasjon. Det brukes ofte av Forsvaret i landet hvor systemet produseres. Dette gir oss et bedre grunnlag for å vurdere behovet for reserve- og slitasjedeler, sier prosjektleder Nils Inge Træen.

Rekkevidde. Med nytt skyts skal man operasjonalisere et nytt artillerikonsept. Målet er at man hele tiden skal være i bevegelse med større presisjon og bedre mobilitet.
– Rekkevidden på kanonen øker fra 28 kilometer til rundt 40 kilometer. Systemet vil også ha økt beskyttelse mot miner, flatbanevåpen og granatsplinter. Uavhengig av hvilken leverandør man velger så vil det bli en betydelig kapasitetsforbedring for Hærens artilleri, avslutter Nermo og Træen.

SVEIN ARSTAD [email protected]
http://www.fofo.no/Artillerikandidatene.b7C_xdfWZS.ips
 
Ennenkuin tykistö poistaa vahvan puuston panssareiden edestä(ettei mene taas OT), eikai panssaritkaan lähde aivan helpolla metsään uraa tekemään, jos puusto on vahvaa?
 
Ennenkuin tykistö poistaa vahvan puuston panssareiden edestä(ettei mene taas OT), eikai panssaritkaan lähde aivan helpolla metsään uraa tekemään, jos puusto on vahvaa?

Lähtevätkö "helposti" muutenkaan? Meinaan, että vaikka se onkin mahdollista, niin silti tankit menettävät paljon etujaan menemällä johonkin ryteikköön?
 
Maallikon kysymys: kuinka vahvaa pitää puuston metsässä olla, että se laittaa nykypanssarin kiertämään?

Puusto ei aiheuta nykypanssarille minkäänlaisia vaikeuksia. Eli mikään puuston vahvuus ei saa panssariosastoaa kiertämään.
 
Ennenkuin tykistö poistaa vahvan puuston panssareiden edestä(ettei mene taas OT), eikai panssaritkaan lähde aivan helpolla metsään uraa tekemään, jos puusto on vahvaa?

Kyllä lähtevät. Tämä on Suomessa valitettavan yleinen harhakäsitys. Tstpsv painaa halutessaan umpikuusikossa yli 10km/h.
 
Tankin paino tonneissa ja puun halkaisija senteissä. Noin suunnilleen.

Ja kun nykypanssari painaa 40-60 tonnia ja suomalainen puusto on talousmetsässä halkaisijaltaan max 25-30 cm...
 
Kyllä lähtevät. Tämä on Suomessa valitettavan yleinen harhakäsitys. Tstpsv painaa halutessaan umpikuusikossa yli 10km/h.

Entä sitten, jos tankki liikkuu puskassa 10km/h? Toki sillä tavoin tekee lyhyen koukkauksen, mutta mitä sitten? Mitä tankki tekee jos kohtaa vihollisen siellä puskassa? Mitä peitteisempi maasto, niin sitä vähemmän tankit voivat keskittää tulivoimaansa ja sitä enemmän tankit tarvitsevat jalkaväkeä suojakseen. Tämä on se syy miksi tankit eivät poukkoile puskissa ihan päättömästi.
 
Lyhyesti varmaan voisi sanoa että sieltä metsän läpi mennään jos se vaikuttaa omaan toimintaa positiivisesti. Se on tilanne sekä olosuhde riippuvaista touhua... Ei varmaan ykkös vaihtoehto mutta huomioon otettava tarpeen vaatiessa toteutettava liike. Suomessa metsät ovat muutoinkin suhteellisen pieniä plänttejä joiden läpi mennään niin että heilahtaa jos niikseen tulee. Toki näkyvyys heikkenee mutta sitä varten niitä tiettömiä taipaleita tiedustellaan eikä paineta mennä urkuauki ilman tukea.
 
Entä sitten, jos tankki liikkuu puskassa 10km/h? Toki sillä tavoin tekee lyhyen koukkauksen, mutta mitä sitten? Mitä tankki tekee jos kohtaa vihollisen siellä puskassa? Mitä peitteisempi maasto, niin sitä vähemmän tankit voivat keskittää tulivoimaansa ja sitä enemmän tankit tarvitsevat jalkaväkeä suojakseen. Tämä on se syy miksi tankit eivät poukkoile puskissa ihan päättömästi.

Toki kulkusuunnat pääsääntöisesti seuraavat uria, mutta siis pointtina se että metsä ei ole este, ei juuri edes hidaste, ja metsästä mennään läpi että heilahtaa. Kun edessä alkaa paukkua, panssarikärki levittäytyy viuhkaksi ja lähtee etenemään rintamana tien kahta puolta. Nyrkkisääntönä vaunukomppanian etenemisrintama on leveydeltään luokkaa 1 km.
 
Toki kulkusuunnat pääsääntöisesti seuraavat uria, mutta siis pointtina se että metsä ei ole este, ei juuri edes hidaste, ja metsästä mennään läpi että heilahtaa. Kun edessä alkaa paukkua, panssarikärki levittäytyy viuhkaksi ja lähtee etenemään rintamana tien kahta puolta. Nyrkkisääntönä vaunukomppanian etenemisrintama on leveydeltään luokkaa 1 km.

Ei nyt aivan pidä paikkaansa. Pataljoonan murtokohdan leveys on maksimissaan 1km, joten ei yhden komppanian ryhmitys voi olla sama.
 
Back
Top