Tykistö

[JOKO]

Ikävällä tavalla asejärjestelmäkehityksen painopiste on näissä "maailmanpoliisi vastaan resupekat"-COIN-MOUT-diibadaabajutuissa.

Löytyiskö jostain toisen suunnan esimerkkejä, eli maksimaalisen vaikutuksen uusia palikoita alueellisen torjunnan tarpeisiin? Tai edes nykyisen tulen käytettävyyttä tai suojaa parantavia kilkkeitä?

Menee taas meikäläisen hilseen yli niin että tukka humajaa tuulessa mutta luullakseni toinen kehityssuunta, maksimaalisen laadun tavoittelun sijaan on "massamainen laatu". Nämä on sitten ihan meikäläisen omia termejä, että googlella ette löydä niin mitään.

Taas viiittaan tuoreimpaan Suomen Sotilaaseen jossa väläytetään mahdollisena Venäjän tulevana kehityssuuntana sellaista mallia missä on suuri määrä tyhmää rautaa ja oletettavasti suht huonosti varustettuja mosureita sekä kehittynyt ELSO-kyky. Vastapainona on sitten läntinen malli jossa joka tasolla on laatu korkeaa.

Idea on siinä että jos joukkojen varustustaso on matala niin nämä eivät tarvitse mitään mittavia ELSO-päivityksiä viestivälineistöönsä, koska joukkon toiminta perustuu hyvin pitkälle kuitenkin 2 ms malliin, eli lähetit juoksee, kaapelikelat vinkuu ja kehittynyttä viestintävälinestöä löyty vain suhteellisen korkealta tasolta. Toisaalta taas viholliseen pyritään vaikuttamaan hyvinkin monimuotoisella ELSO valikoimalla. Tämä vihollinen taas saattaa olla läntinen laadullisesti maksimoitu joukko, jonka täytyy joka tasolla varautua selviämään huipputeknillisine viestivälineineen ELSO:oa vastaan, jos se ei ELSO:lta suojaudu niin itäisen vihollisen ELSO-kapasiteetti pistää koko hienostuneen orkesterin polvilleen.

Ja nyt tulee sitten huomauttaa että luin tuon artikkelin jo useita päiviä sitten, ja kun en ELSO:sta muutenkaan mitään oikein tajua niin voi olla hyvin todennäköistä että kyseistä artikkelia henkisesti raiskasin aika pahastikin kun sen tähän foorumille tiristin...

Olettaen jutun pitävän paikkansa, niin venäläiset ovat nähdäkseni oikeilla jäljillä. Uusimmista himmeleistä kannattaa poimia itselle sopivimmat laitteet, eikä suinkaan apinoida muita tai viedä hifistelyä entistä pidemmälle. Suomessa homma on nähdäkseni lähtenyt lapasesta. AMOS on hyvä esimerkki aivan turhan mutkikkaasta ja kallista laitteesta yksinkertaiseen tehtävään. Nykyaikaisten viesti, laskenta ja paikannuslaitteiden hankinta olisi riittänyt. Ase olisi voinut olla ihan perinteinen hinattava tai sitten ajoneuvoasenteinen vaikkapa Pasissa.

Tuollainen ilman automaatiota oleva rautamöykky säilynee varsin hyvin. Pahoin pelkään AMOS systeemin vaativan jatkuvaa puunausta.

Nopeaa tulenavausta varten tuo tietysti vaatisi ajoneuvon asennon tunnistavat sensorit ja laskimen joka kykenee asennon huomioimaan, mutta se ei varmaan nykyaikana ole kovinkaan vaikea asia.

 

[SJ]

Ikävällä tavalla asejärjestelmäkehityksen painopiste on näissä "maailmanpoliisi vastaan resupekat"-COIN-MOUT-diibadaabajutuissa.

Löytyiskö jostain toisen suunnan esimerkkejä, eli maksimaalisen vaikutuksen uusia palikoita alueellisen torjunnan tarpeisiin? Tai edes nykyisen tulen käytettävyyttä tai suojaa parantavia kilkkeitä?

Menee taas meikäläisen hilseen yli niin että tukka humajaa tuulessa mutta luullakseni toinen kehityssuunta, maksimaalisen laadun tavoittelun sijaan on "massamainen laatu". Nämä on sitten ihan meikäläisen omia termejä, että googlella ette löydä niin mitään.

Taas viiittaan tuoreimpaan Suomen Sotilaaseen jossa väläytetään mahdollisena Venäjän tulevana kehityssuuntana sellaista mallia missä on suuri määrä tyhmää rautaa ja oletettavasti suht huonosti varustettuja mosureita sekä kehittynyt ELSO-kyky. Vastapainona on sitten läntinen malli jossa joka tasolla on laatu korkeaa.

Idea on siinä että jos joukkojen varustustaso on matala niin nämä eivät tarvitse mitään mittavia ELSO-päivityksiä viestivälineistöönsä, koska joukkon toiminta perustuu hyvin pitkälle kuitenkin 2 ms malliin, eli lähetit juoksee, kaapelikelat vinkuu ja kehittynyttä viestintävälinestöä löyty vain suhteellisen korkealta tasolta. Toisaalta taas viholliseen pyritään vaikuttamaan hyvinkin monimuotoisella ELSO valikoimalla. Tämä vihollinen taas saattaa olla läntinen laadullisesti maksimoitu joukko, jonka täytyy joka tasolla varautua selviämään huipputeknillisine viestivälineineen ELSO:oa vastaan, jos se ei ELSO:lta suojaudu niin itäisen vihollisen ELSO-kapasiteetti pistää koko hienostuneen orkesterin polvilleen.

Ja nyt tulee sitten huomauttaa että luin tuon artikkelin jo useita päiviä sitten, ja kun en ELSO:sta muutenkaan mitään oikein tajua niin voi olla hyvin todennäköistä että kyseistä artikkelia henkisesti raiskasin aika pahastikin kun sen tähän foorumille tiristin...

Olettaen jutun pitävän paikkansa, niin venäläiset ovat nähdäkseni oikeilla jäljillä. Uusimmista himmeleistä kannattaa poimia itselle sopivimmat laitteet, eikä suinkaan apinoida muita tai viedä hifistelyä entistä pidemmälle. Suomessa homma on nähdäkseni lähtenyt lapasesta. AMOS on hyvä esimerkki aivan turhan mutkikkaasta ja kallista laitteesta yksinkertaiseen tehtävään. Nykyaikaisten viesti, laskenta ja paikannuslaitteiden hankinta olisi riittänyt. Ase olisi voinut olla ihan perinteinen hinattava tai sitten ajoneuvoasenteinen vaikkapa Pasissa.

Tuollainen ilman automaatiota oleva rautamöykky säilynee varsin hyvin. Pahoin pelkään AMOS systeemin vaativan jatkuvaa puunausta.

Nopeaa tulenavausta varten tuo tietysti vaatisi ajoneuvon asennon tunnistavat sensorit ja laskimen joka kykenee asennon huomioimaan, mutta se ei varmaan nykyaikana ole kovinkaan vaikea asia.

Nyt kun mainitset, niin eikös tuolla naapurissa käytetä takaaladattavalla KRH:lla aseistettua heitinajoneuvoa ihan yleisesti?

 

[koponen]

Nyt kun mainitset, niin eikös tuolla naapurissa käytetä takaaladattavalla KRH:lla aseistettua heitinajoneuvoa ihan yleisesti?

GRAU-tunnus 2S9, selkokielellä NONA-S. Peruskauraa kokoonpanoissa.

 

[Einomies1]

USA:n merijalkaväellä on kokeiltavana moderni versio suusta ladattavasta 120 mm vippalaudasta. Siinä murkula viedään piippuun automaattilatauslaitteella, putken ulkosivua myöten. Mielenkiintoista on myös se että putkessa on rihlaus...

Dragon Fire II weighs only 3,200 pounds, and will be capable of deployment in a towed, heliborne and mounted versions. Dragon Fire II is the follow-on experimentation phase of the program, which utilizes a towed by a tactical vehicle (such as the HUMMV) or internally mounted on a LAV The mortar has a range of 8,200 meters (13,000 m' with rocket assisted projectiles). It can fire 10 rounds per minute for 2 minutes, or four rounds per minute sustained fire. The system has an on-board digital communications, navigation and computation facilities to enable effective precision fire at a closed "sensor-to-shooter" loop. The USMC Warfighting Lab is also experimenting with remote control capability and stabilization that will enable fire on the move for improved agility and responsiveness.

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.pica.army.mil/voice/voice2003/030912/Dragonfire2cropped.jpg&imgrefurl=http://www.pica.army.mil/voice/voice2003/030912/&usg=__a05N2ANbR97qjYkhDTzKXJfGb_k=&h=286&w=436&sz=149&hl=fi&start=2&zoom=1&um=1&itbs=1&tbnid=3kcks8UV0TPv0M:&tbnh=83&tbnw=126&prev=/images%3Fq%3Ddragonfire%2BII%26um%3D1%26hl%3Dfi%26sa%3DX%26tbs%3Disch:1

 

[Hejsan]

Jos tykki on tässä asenessa voiko sillä ampua panssarivaunuja? So olisi vähän kun panssarintorjuntatykki.
Tämä on se 152 mm tykki.

 

[Bodyguard]

Jos tykki on tässä asenessa voiko sillä ampua panssarivaunuja? So olisi vähän kun panssarintorjuntatykki.
Tämä on se 152 mm tykki.

Suora-ammunta kenttätykillä on mahdollista ja yksi ampumismuoto. Eri asia on sitten, mitä sillä voidaan ampua. Riippuu käytettävissä olevista a-tarvikkeista.

 

[koponen]

15x-tykillä suora osuma vaikka sirpalekranaatilla siistii kyllä kaikki muut paitsi kovat vaunut pois. Tstpsv osalta riippuu.

Eri asia on miten sodankäynti sujuu yleisemmin jos patteri ottaa matsia vih mekanisoidun kärjen kanssa.

 

[Hejsan]

Voikko sanoa että kaikilla suomen tykillä on second avaibilty panssarintorjuntaan? (että kaikki tykit voi myös käyttä p-torjuntaan?)

 

[Raveni]

Taistelukestävyyttä kun tässä ajattelin niin eikös tuollainen miehitetty tykki loista vaunun lämppärissä kuin joulukuusi keskellä tunturia? Ei meinaan kovin montaa laukausta tykkiä kohden tartte kun noutaja kutsuu ukkoja... Tuollaisella voi kuitenkin olla haastavaa osua liikkuvaan maaliin kun ei käsittääkseni pidä sisällänsä tähtäimiä siihen takoitukseen...

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Voikko sanoa että kaikilla suomen tykillä on second avaibilty panssarintorjuntaan? (että kaikki tykit voi myös käyttä p-torjuntaan?)

Kenttätykeissä ei tietääkseni ole suorasuuntauskaukoputkea kiinni normaalisti kun ammutaan epäsuoraa tulta, se pitää kiinnittää siihen erikseen. Sirpalekranaatti ei läpäise juuri ollenkaan panssaria, mutta saattaa toki vaurioittaa panssarivaunua muuten. Ontelokranaatteja ei taida olla kovin paljoa Suomessa noihin kenttätykkeihin, korjatkaa, jos olen väärässä. Liikkuvaan vaunuun osuminen tuollaisella kenttätykillä voi olla haasteellista. Jos vihollisen vaunut pääsevät tykistön tuliasemaan asti mellastamaan on tykkimiesten parasta ottaa jalat alleen ja juosta karkuun.

 

[SJ]

Voikko sanoa että kaikilla suomen tykillä on second avaibilty panssarintorjuntaan? (että kaikki tykit voi myös käyttä p-torjuntaan?)

Kenttätykeissä ei tietääkseni ole suorasuuntauskaukoputkea kiinni normaalisti kun ammutaan epäsuoraa tulta, se pitää kiinnittää siihen erikseen. Sirpalekranaatti ei läpäise juuri ollenkaan panssaria, mutta saattaa toki vaurioittaa panssarivaunua muuten. Ontelokranaatteja ei taida olla kovin paljoa Suomessa noihin kenttätykkeihin, korjatkaa, jos olen väärässä. Liikkuvaan vaunuun osuminen tuollaisella kenttätykillä voi olla haasteellista. Jos vihollisen vaunut pääsevät tykistön tuliasemaan asti mellastamaan on tykkimiesten parasta ottaa jalat alleen ja juosta karkuun.

Suurimmassa vaarassa tulla kosketuksiin tankkien kanssa on vissiin 122mm:n haupitsit? Niissä näytti olevan tähtäimet kiinteästi paikallaan ja se haupitsi muutenkin soveltuu hommaan, kun koko vehjettä ei tarvitse kääntää vihollisen suuntaan, vaan alusta sallii 360 käännökset. Tehoa aseessa on sitten epäilemättä läpäisemään taistelupanssareita lukuunottamatta kaiken mihin niiden voisi olettaa törmäävän ja taistelupanssarit ottaisivat vahinkoa jos pääsee ampumaan sivulta, ehkä jopa tuhoutuisivat jos on onteloammuksia käytössä. Liikkuvaan maaliin ampumista vissiin harjoitellaan edelleen, joten se ei sinällään ole este ja etäisyydethän olisivat epäilemättä lyhyet muutenkin. Mutta joitakin läpi päässeitä tiedusteluvaunuja lukuunottamatta varmaan parempi, että tykistö ei yritäkkään PST hommia, kun heidän asemansa olisi muutenkaan siihen sopivia ellei käy aika epätavallinen tuuri.

 

[SJ]

Voikko sanoa että kaikilla suomen tykillä on second avaibilty panssarintorjuntaan? (että kaikki tykit voi myös käyttä p-torjuntaan?)

Ei oikeastaan, tykit on aika vaikea suunnata ampumasuuntaan ja se sektori on aika kapea ja ellei se satu olemaan suoraan vihollisen tulosuuntaan (siis kulku-ura mene siitä tykkien editse), niin on nopeampaa kiinnittää tykki autonperään, kuin alkaa kääntämään sitä vihollista kohti.

Tuossa sinun kuvassa oleva haupitsi voi vissiin ampua noiden jalaksien kulmaa vastaavaan sektoriin, joten mieti siitä.

 

[SJ]

Taistelukestävyyttä kun tässä ajattelin niin eikös tuollainen miehitetty tykki loista vaunun lämppärissä kuin joulukuusi keskellä tunturia? Ei meinaan kovin montaa laukausta tykkiä kohden tartte kun noutaja kutsuu ukkoja... Tuollaisella voi kuitenkin olla haastavaa osua liikkuvaan maaliin kun ei käsittääkseni pidä sisällänsä tähtäimiä siihen takoitukseen...

Jos on lämppäri, niin ensimmäisen laukauksen jälkeen niin saattaa ollakin. Mutta muuten miehistö voi olla matalana ja odottaa, ampujan ollessa tietenkin tuon kilven takana ainakin jonkinlaisessa suojassa. Mutta noissa venäläisissä aseissa on mietitty PST käyttöä suunnitteluvaiheessa (siis siksihän tuossa on tuo kilpi edessä), joten jos sektoriin tulee, niin on se mahdollista. Mutta jos tuolla alettaisiin PST:tä tekemään, niin kyllä se pitäisi siitä lähteä, että sieltä ei saa tulla niitä laukauksia takaisin päin (mutta eikös se ole aika yleistä PST touhuissa?).

 

[Einomies1]

Useissa yhteyksissä olen kuullut sanottavan että tykistöllä on tulevaisuudessa entistä suurempi rooli panssarintorjunnassa (ilm.erikoisammuksien kehittyessä). Näkisin itse suurimman hyödyn tykistöstä panssarintorjunnassa olevan kuorma- ja ohjautuvien ps-ammuksien toimittajana. Ollaan kyllä epätoivoisessa tilanteessa jos kenttätykkejä aletaan roijaamaan etulinjaan, hyökkäävän viholliskärjen tielle tms. Toki joskus näinkin voi käydä...

Nimenomaan käyttämällä nykyisiä DPICM (DM 1385) ammuksia ja hankkimalla uusia Bofors-BONUS tyyppisiä kranaatteja, saataisiin tykistöllä erinomainen teho turvalliselta etäisyydeltä vihulaisen tankkeihin. Suomessa tykistöä pitäisi mielestäni kehittää voimakkaasti nimenomaan hankkimalla reilusti uusimpia ohjautuvia rypäle- ja monitoimi-ammuksia ja kehittämällä tulenjohto huippuunsa. Kallisarvoisia putkia ei ole syytä suotta haaskata toivottomiin kaksintaisteluihin tankkien kanssa. Edes rynnäkkövaunujen kanssa ei kannattaisi leikkiä kun osuminen nopeasti liikkuvaan vaunuun on toivotonta ja vaunu tervehtii välittömästi 10 kpl 30 mm kranuja joita vastaan noi suojakilvet on tyhjän kanssa. Toivottavasti ne EDA:n sivulla mainitut uudet UAV hankinnat toisi toivottua parannusta maalin paikannukseen jne.

Nurmiporana arvostan tykistöä erityisesti ja koko maavoimien tärkeimpänä tulitukena siihen on santsattava reilusti. Harmi että rahaa ei ollut hankkia noita TEKOja mutta joitakin kappaleita noita uusia, hurrien Archereita voisi ajatella hankittavan. Kalliitahan nekin ovat mutta ehkä halvempia kuin telavetoiset ja jos toimivat luvatusti niin aika magee vehje kun 2 hengen miehistöllä voi paiskoa 20 kranua kerrallaan yli 40 km:n päähän ja vaihtaa maisemaa nousematta edes hytistä...(olettaen että tulenjohto toimii)

 

[Teräsmies]

hurrien Archereita voisi ajatella hankittavan. Kalliitahan nekin ovat mutta ehkä halvempia kuin telavetoiset ja jos toimivat luvatusti niin aika magee vehje kun 2 hengen miehistöllä voi paiskoa 20 kranua kerrallaan yli 40 km:n päähän ja vaihtaa maisemaa nousematta edes hytistä...(olettaen että tulenjohto toimii)

Norja ja Ruotsi maksoivat Archereista noin 12 miljoonaa kpl. PzH2000 maksaa alle 5 miljoonaa jos saa hyvät kaupat tehtyä.

 

[baikal]

hurrien Archereita voisi ajatella hankittavan. Kalliitahan nekin ovat mutta ehkä halvempia kuin telavetoiset ja jos toimivat luvatusti niin aika magee vehje kun 2 hengen miehistöllä voi paiskoa 20 kranua kerrallaan yli 40 km:n päähän ja vaihtaa maisemaa nousematta edes hytistä...(olettaen että tulenjohto toimii)

Norja ja Ruotsi maksoivat Archereista noin 12 miljoonaa kpl. PzH2000 maksaa alle 5 miljoonaa jos saa hyvät kaupat tehtyä.

Hyvä kauppa pitää olla tiedossa, kun kukaan ei ole myymässä Pzh:ta sen enempää kuin foorumin haaveissa vilkkuvaa Leopardiakaan.

Jotenkin on vain sellainen kutina oikeanpuoleisessa kannikassa, että tykistön modernisointi vähänkään laajemmassa mitassa tulee olemaan hyisen vaikeaa. Veikkaan, että Rsrakh ja ilmasta-maahan-kyky KOROITETAAN sille tasolle, että voidaan epäsuoran sanoa kuittaantuvan sillä.

Meillähän sitäpaitsi on edelleen vedettävää tykistöä rutosti, ja jotenkin vuosikymmen loppuun mennään vissiin neuvostotelatykistölläkin.

 

[3JK]

hurrien Archereita voisi ajatella hankittavan. Kalliitahan nekin ovat mutta ehkä halvempia kuin telavetoiset ja jos toimivat luvatusti niin aika magee vehje kun 2 hengen miehistöllä voi paiskoa 20 kranua kerrallaan yli 40 km:n päähän ja vaihtaa maisemaa nousematta edes hytistä...(olettaen että tulenjohto toimii)

Norja ja Ruotsi maksoivat Archereista noin 12 miljoonaa kpl. PzH2000 maksaa alle 5 miljoonaa jos saa hyvät kaupat tehtyä.

Hyvä kauppa pitää olla tiedossa, kun kukaan ei ole myymässä Pzh:ta sen enempää kuin foorumin haaveissa vilkkuvaa Leopardiakaan.

Jotenkin on vain sellainen kutina oikeanpuoleisessa kannikassa, että tykistön modernisointi vähänkään laajemmassa mitassa tulee olemaan hyisen vaikeaa. Veikkaan, että Rsrakh ja ilmasta-maahan-kyky KOROITETAAN sille tasolle, että voidaan epäsuoran sanoa kuittaantuvan sillä.

Meillähän sitäpaitsi on edelleen vedettävää tykistöä rutosti, ja jotenkin vuosikymmen loppuun mennään vissiin neuvostotelatykistölläkin.

"vuosikymmen loppuun mennään vissiin neuvostotelatykistölläkin." Onko se ongelma? Eivätkö neuvostotykit ole periaatteessa ihan ok? Tehokkaita, kenttäkelpoisia jne. Suurin ongelma lienee että tela(tai yleisesti ei vedettäviä)tykkejä ei ole riittävästi.

 

[baikal]

hurrien Archereita voisi ajatella hankittavan. Kalliitahan nekin ovat mutta ehkä halvempia kuin telavetoiset ja jos toimivat luvatusti niin aika magee vehje kun 2 hengen miehistöllä voi paiskoa 20 kranua kerrallaan yli 40 km:n päähän ja vaihtaa maisemaa nousematta edes hytistä...(olettaen että tulenjohto toimii)

Norja ja Ruotsi maksoivat Archereista noin 12 miljoonaa kpl. PzH2000 maksaa alle 5 miljoonaa jos saa hyvät kaupat tehtyä.

Hyvä kauppa pitää olla tiedossa, kun kukaan ei ole myymässä Pzh:ta sen enempää kuin foorumin haaveissa vilkkuvaa Leopardiakaan.

Jotenkin on vain sellainen kutina oikeanpuoleisessa kannikassa, että tykistön modernisointi vähänkään laajemmassa mitassa tulee olemaan hyisen vaikeaa. Veikkaan, että Rsrakh ja ilmasta-maahan-kyky KOROITETAAN sille tasolle, että voidaan epäsuoran sanoa kuittaantuvan sillä.

Meillähän sitäpaitsi on edelleen vedettävää tykistöä rutosti, ja jotenkin vuosikymmen loppuun mennään vissiin neuvostotelatykistölläkin.

"vuosikymmen loppuun mennään vissiin neuvostotelatykistölläkin." Onko se ongelma? Eivätkö neuvostotykit ole periaatteessa ihan ok? Tehokkaita, kenttäkelpoisia jne. Suurin ongelma lienee että tela(tai yleisesti ei vedettäviä)tykkejä ei ole riittävästi.

Minä en saa allergianäppylöitä neuvostokaluista, saa sen uskoa. Mutta "tiedossa" on sekin, että neuvostoperäiset kalut pelaavat jo ties monettako kautta siten, että osa kaluista on kannibalisoinnin kohteena, eli varaosahuolto pelaa...... kyllä sen elinkaaren loppumitan osaa kuvitella melko hyvin, kun homma pelaa siten.

Yritin siis hahmottaa sitä tilannetta, kun kertakaikkiaan mek.joukkojen liikkuva tykistö siirtyy historiaan. Lkm uushankinnoille tulee olemaan sellainen, että se voi puistattaa vrt. nykyiseen.

 

[akealik]

Minäkin näen ongelman juuri telatykistössä. Nykyiset PsH:t ovat aika vaatimattomia mekanisoidun osaston tarpeisiin. Kyllähän vedettävät tykkipumput pärjäävät hyvin neuvostoputkilla, ei lännestä löydy yhtään parempia vedettäviä tykkejä.

Jos rahaa olisi vain olisi, niin olisihan se kiva saada pari patteristoa PzH 2000:ta ja ekstrana muutama komppania CV90-AMOS-heittimiä. Eikö hollantilaiset enää tahdo eroon telahaupitseistaan?

 

[SJ]

Minäkin näen ongelman juuri telatykistössä. Nykyiset PsH:t ovat aika vaatimattomia mekanisoidun osaston tarpeisiin. Kyllähän vedettävät tykkipumput pärjäävät hyvin neuvostoputkilla, ei lännestä löydy yhtään parempia vedettäviä tykkejä.

Jos rahaa olisi vain olisi, niin olisihan se kiva saada pari patteristoa PzH 2000:ta ja ekstrana muutama komppania CV90-AMOS-heittimiä. Eikö hollantilaiset enää tahdo eroon telahaupitseistaan?

Juu, nyky tykistössä juurikaan vikaa ole kunhan varaosia riittää ja sekään taida olla ongelma vedettävässä kalustossa, ei ne niin monimutkaisia ole, että rikki menisivät (siis ne venäläis valmisteiset). Telatykistö on sitten isompi ongelma, mutta sitä voidaan kompensoida hieman suurella määrällä vedettävää kalustoa ja on pakkokin kun varaa ei ole ostaa modernia telatykistöä ja vanhan telatykistön käyttöarvo ei vissiin ole niin valtavan paljon isompi kuin vedettävän.

Mitä taas tulee Hollantilaisiin, niin hyö harkitsevat armeijansa koon leikkaamista 10 000 henkilöllä. Ei vaan taida olla tuo tykistö hankinta ohjelmassa mukana juuri nyt.