Tykistö

[Rannari]

SK-Sisut
MASI 465 kpl
RASI 208 kpl
ET n. 240 kpl
ETP 60 kpl (en tiedä toteutuiko se 12+12 ajon hankinta)
A2045 234 kpl
Actros 6x6 60 kpl (09-10 tilaus ja ajoneuvoja on ilmeisesti tullut sen jälkeenkin)
Scania joitain kymmeniä

Kevyet n. 800 kpl
Raskaat 600+ kpl

Ylläolevissa ei ole laskettu asejärjestelmien ajoneuvoja. Esimerkiksi NASAMS hankinnassa tuli ETP n. 30-40 kpl ja A2045 kymmeniä.



@kertakenttään tuo TEKA määrä, kyseessä siis NASUjen valmistusmäärästä PVlle? NA-140, NA-110 ja NA-120 määrät voisivat olla tuon 400 (+erikoisversiot). Bandvagnia hankittiin jo 80-luvulla, mutta ne on varmaankin jo poistuneet. Norjasta tuli 300 tai mahdollisesti jopa 400 käytettyä. TEKA määrä voisi tällä hetkellä olla jotain 450-550 kpl+asejärjestelmä/viestiversiot.

Pv ilmoitti jossain julkaisussaan telakuorma-autojen määräksi vuosituhannen vaihteen jälkeen noin 1000kpl. Jos Bankkuja oli tuosta se parisen sataa kappaletta niin Nasuja olisi ollut 700-800kpl. Kainuun prikaatin sa-kokoonpano tarvitsee 350 tekaa ja uusien Bankkujen on mainittu menevän alueellisille joukoille. Nasuja voisi olla vielä tuon valmiusprikaatin tarpeiksi eli suunnilleen puolet alkuperäisestä määrästä?

 

[Rannari]

Jos kokonaistarve on jossain 10000-15000 kpl välillä kuljetusvälineissä (kuorma-autot, maastoautot, moottoripyörät yms) niin kyllä siellä joutuu aika moni ottoajoneuvolla liikkumaan. Mikä sitten on se paras väline tstos/psto tarpeisiin? Maastoliikkuvuus on ainakin traktoreilla aivan omaa luokkaansa siviilivehkeistä.

50000 ajoneuvoa lienee lähempänä totuutta.

 

[peelo]

50000 ajoneuvoa lienee lähempänä totuutta.

Ei kai sentään... 230000/50000=4,6 henk/ajon. Tarviiko perustella enempää. 10 k oli vähän alakanttiin kylläkin.

Toki ajoneuvoja tarvitaan korvaamaan tappioita, mutta liikekannallepanossa perustettaville joukoille ei varmaankaan tarvita ihan 50 000 ajoneuvoa.

 

[kertakenttään]

Tämä nyt menee vähän ohi tosta tykistö-aiheesta.

Edit. Venäjän armeijalla on n. 110000 sotilaskuorma-autoa ja maavoimien kooksi on arvioitu 750000+ plus 2 miljoonaa reservissä joten siellä ois 25 sotilasta per kuorma-auto. Suomessa vastaava luku on 230000/2000= 115 sotilasta per kuorma-auto.

 

[Rannari]

Ei kai sentään... 230000/50000=4,6 henk/ajon. Tarviiko perustella enempää. 10 k oli vähän alakanttiin kylläkin.

Toki ajoneuvoja tarvitaan korvaamaan tappioita, mutta liikekannallepanossa perustettaville joukoille ei varmaankaan tarvita ihan 50 000 ajoneuvoa.

Pelkästään operatiivisilla joukoilla on organisaatiokaavioista ynnäillen lähemmäs 10000 ajoneuvoa ja ne ovat vain 10% kokonaisuudesta. Sanotaan varovasti että ainakin 30000. Huollon organisaation osalta homma ei tietysti ole ihan yksiselitteinen kun kumppanuudet astuvat kuvaan mukaan. Onko armeijaa huoltava kuljetusliikkeen auto Pv:n käytössä? 10000-15000 on käsittääkseni joka tapauksessa raakasti alakanttiin.

 

[peelo]

Pelkästään operatiivisilla joukoilla on organisaatiokaavioista ynnäillen lähemmäs 10000 ajoneuvoa ja ne ovat vain 10% kokonaisuudesta. Sanotaan varovasti että ainakin 30000. Huollon organisaation osalta homma ei tietysti ole ihan yksiselitteinen kun kumppanuudet astuvat kuvaan mukaan. Onko armeijaa huoltava kuljetusliikkeen auto Pv:n käytössä? 10000-15000 on käsittääkseni joka tapauksessa raakasti alakanttiin.

Jossain yksittäisissä ryhmissä (huolto/pioneeri) voi olla tuollaisia suhdelukuja, mutta keskiarvo on kyllä jokin muu. Joo toi 10-15 000 on alakanttiin ja pieni ajatuskatko mullakin oli kun lähinnä ynnäilin maavoimien määriä.


Ajoneuvoja kuten miehistöäkin tietysti tarvitaan korvaamaan tappioita.

 

[Rannari]

Jossain yksittäisissä ryhmissä (huolto/pioneeri) voi olla tuollaisia suhdelukuja, mutta keskiarvo on kyllä jokin muu. Joo toi 10-15 000 on alakanttiin ja pieni ajatuskatko mullakin oli kun lähinnä ynnäilin maavoimien määriä.


Ajoneuvoja kuten miehistöäkin tietysti tarvitaan korvaamaan tappioita.

Prikaatin huollossa moottoroidulla/mekanisoiduilla joukoilla on helposti ajoneuvo per 2 miestä ja isommassakin mitassa yksi 4-5 miestä kohden. Tuskin nykyään on yleensäkään juuri mitään porukkaa jossa ei olisi ajoneuvoa joka ryhmälle. Isompien pumppujen ajoneuvomäärät ovat hämmästyttäviä. Esimerkkinä vaikka mekanisoitu taisteluosasto jossa on luokkaa 2300 miestä ja lähes 600 erilaista ajoneuvoa. Näistä 350 pyöräajoneuvoja. Moottoroidusta taisteluosastossa vielä enemmän. Huimia määriä siinä vaiheessa kun ne ajopelit pitää oikeasti järjestää jostakin.

 

[adam7]

Prikaatin huollossa moottoroidulla/mekanisoiduilla joukoilla on helposti ajoneuvo per 2 miestä ja isommassakin mitassa yksi 4-5 miestä kohden. Tuskin nykyään on yleensäkään juuri mitään porukkaa jossa ei olisi ajoneuvoa joka ryhmälle. Isompien pumppujen ajoneuvomäärät ovat hämmästyttäviä. Esimerkkinä vaikka mekanisoitu taisteluosasto jossa on luokkaa 2300 miestä ja lähes 600 erilaista ajoneuvoa. Näistä 350 pyöräajoneuvoja. Moottoroidusta taisteluosastossa vielä enemmän. Huimia määriä siinä vaiheessa kun ne ajopelit pitää oikeasti järjestää jostakin.

Oikein. Mutta tuo ei oikein avaudu varusmieskoulutuksessa. Pitäisi opettaa systeemien systeemistä nuorille miehille.

 

[peelo]

Prikaatin huollossa moottoroidulla/mekanisoiduilla joukoilla on helposti ajoneuvo per 2 miestä ja isommassakin mitassa yksi 4-5 miestä kohden. Tuskin nykyään on yleensäkään juuri mitään porukkaa jossa ei olisi ajoneuvoa joka ryhmälle. Isompien pumppujen ajoneuvomäärät ovat hämmästyttäviä. Esimerkkinä vaikka mekanisoitu taisteluosasto jossa on luokkaa 2300 miestä ja lähes 600 erilaista ajoneuvoa. Näistä 350 pyöräajoneuvoja. Moottoroidusta taisteluosastossa vielä enemmän. Huimia määriä siinä vaiheessa kun ne ajopelit pitää oikeasti järjestää jostakin.

Keskustelu lähti liikkeelle niistä kuorma-autoista. Kuinka paljon tuosta 350 on juuri kuorma-autoja? Se minkä takia me ei päästä samoihin lukuihin johtuu varmaankin niistä ja ne kuorma-autot ovat se kriittisin osa muutenkin. Kaikkia muita ajoneuvotyyppejä löytyy siviilistä ja ne ovat pääasiassa juuri niitä samoja mitä PV käyttää.

 

[Rannari]

Keskustelu lähti liikkeelle niistä kuorma-autoista. Kuinka paljon tuosta 350 on juuri kuorma-autoja? Se minkä takia me ei päästä samoihin lukuihin johtuu varmaankin niistä ja ne kuorma-autot ovat se kriittisin osa muutenkin. Kaikkia muita ajoneuvotyyppejä löytyy siviilistä ja ne ovat pääasiassa juuri niitä samoja mitä PV käyttää.

Siinä viestissäsi jota ensin kommentoin arvioit kaikkien pyöräajoneuvojen määrän olevan 10-15000. Tuo sinun lukusi sisälsi siis kaikki tyypit moottoripyöriä myöten ja jatkoin itse tietysti samalla linjalla. Kuorma-autoja noista on tietenkin vain osa. Heitetään ihan hatusta vaikka 60%. Henkilö- ja pakettiautoilla sekä mönkijöillä ja moottoripyörillä on kaikilla oma roolinsa kokonaisuudessa.

 

[Tykimies]

En tiedä miksi siviiliautoja väheksytään. Eivät ne ehkä ole panssaroituja, mutta monissa tapauksissa saattavat olla paremmin maastossa liikkuvia kuin PV:n ajoneuvot. Enkä nyt puhu pelkästään maastokuorma-autoista. Kyllä PV:ltäkin löytyy vain erilaisen maalipinnan saaneita siviiliautoja.
Ei pidä myöskään väheksyä siviilikuorma-autoja. Kyllä sitä maastossa liikkumista tarvitaan siviilissäkin, kun mietitään vaikkapa rakennusprojekteja huonokulkuisessa maastossa.

 

[kertakenttään]

Prikaati-90 on noin tuhat ajoneuvoa, joista 250 paseja. Siinä vähän pohjaa laskuillenne.

 

[VUps]

Prikaati-90 on noin tuhat ajoneuvoa, joista 250 paseja. Siinä vähän pohjaa laskuillenne.

Ja tuon organisaation huolto-osia pidettiin alimitoitettuna.

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Kysymys tykistöä paremmin tunteville. Onko saatavilla tietoja nykyisten patteristojen kokoonpanoista, miesten määrä, ajoneuvot, vai onko salaista tietoa?

 

[Rannari]

Kysymys tykistöä paremmin tunteville. Onko saatavilla tietoja nykyisten patteristojen kokoonpanoista, miesten määrä, ajoneuvot, vai onko salaista tietoa?

Moodlessa on jotain tykistön ohjesääntöJä luettavissa. En tiedä onko niissä kaipaamaasi tietoja mutta kannattaa katsastaa.

 

[Rannari]

Ja tuon organisaation huolto-osia pidettiin alimitoitettuna.

Seuraavaksi luotiin sitten valmiusprikaatin malli jossa oli riittävä ajoneuvokalusto. Se piti jokseenkin puolittaa koska se olisi imaissut Pv:n kaikki ajoneuvot.

 

[Samses]

En ole tykistön miehiä mutta pari huomautusta/havaintoa:

- hajautetussa tst-tavassa ampuvat aseet ovat yksittäisinä aseina pitkin metsiä. A-tarvikkeet on tarkoitus tuoda suoraan ampuvan aseen luo konteittain. Jokainen ymmärtää että huolto ja logistiikka on haasteen edessä, lievimmin sanottina.

- tykin vetäjistä puhuttaessa, älkää unohtako traktoreita. 122H63 ainakin on vedettävissä tavallisella maataloustraktorilla.

 

[SJ]

En ole tykistön miehiä mutta pari huomautusta/havaintoa:

- hajautetussa tst-tavassa ampuvat aseet ovat yksittäisinä aseina pitkin metsiä. A-tarvikkeet on tarkoitus tuoda suoraan ampuvan aseen luo konteittain. Jokainen ymmärtää että huolto ja logistiikka on haasteen edessä, lievimmin sanottina.

- tykin vetäjistä puhuttaessa, älkää unohtako traktoreita. 122H63 ainakin on vedettävissä tavallisella maataloustraktorilla.

Itse taas en näe erityistä ongelmaa ammushuollon kannalta, koska loppujen lopuksi tykkien väliset etäisyydet vain kasvavat. Olettaisin, että ammukset jaetaan aseille ihan samaan tapaan kuin ennenkin, aseiden etäisyydet vain kasvavat. Ainoa ero minkä havaitsen on se, että ammukset on kontissa, eikä KA:n avoimella lavalla. Eli ammuksia ei voi nostella HIAB:lla maahan. Mutta jos kontti jätetään aseen luokse, niin siitä on ihan sama nostella ne ammukset niiltä lavoilta, kuin ennenkin. Jos taas aseelle jaetaan vähemmän ammuksia, kuin kontillinen, niin sitten homma on pitkälti sama, kuin nostella miesvoimin ammuksia KA:n avolavalta.

Ja jos satutaan hoitamaan ammuksien jakeleminen traktorilla ja raahaamalla konttia sen perässä, tai vetämällä sitä perävaunussa, niin sitten voidaan käyttää traktorissa olevaa etunostinta. Tämä homma taas ei juuri eroa siitä, kuin jos traktorilla purkaisi KA:ta, jossa ei ole nosturia. Itseasiassa se traktorin etunostin voi toimia myös kovasti samaan tapaan kuin HIAB.

 

[Tykimies]

Jokainen ymmärtää että huolto ja logistiikka on haasteen edessä, lievimmin sanottina.

Tämä pitää täysin paikkansa. Jokainen tykistössä varusmiespalveluksensa suorittanut ja maastoharjoituksiin osallistunut ennemmin tai myöhemmin huomaa, että huolto ja logistiikka ovat haasteita jo pelkästään rauhan aikana, vaikka tykit ovat näköetäisyydellä toisistaan ja ammutaan kuitenkin yleensä melko avonaisilla paikoilla.

tykin vetäjistä puhuttaessa, älkää unohtako traktoreita. 122H63 ainakin on vedettävissä tavallisella maataloustraktorilla.

Varmasti on, mutta ei se kovin nopeaa menoa ole ja mihin laitat miehistön? Jos tykkejä vetää traktorit, tarvitaan edelleen miehistölle kuljetus. Kun tykinvetäjänä toimii kuorma-auto, kalusto ja miehistö lavalle ja tykki tulee perässä.

 

[Samses]

Varmasti on, mutta ei se kovin nopeaa menoa ole ja mihin laitat miehistön? Jos tykkejä vetää traktorit, tarvitaan edelleen miehistölle kuljetus. Kun tykinvetäjänä toimii kuorma-auto, kalusto ja miehistö lavalle ja tykki tulee perässä.

Tämä pitää paikkansa. Toisaalta, traktorin etuna on kuorma-autoa parempi maastoliikkuvuus ja se, että jos traktorissa on kauha sitä voidaan käyttää tuliasemien ym. tekoon tai jos traktorissa on etunostin, sillä voidaan nostella a-tarvikelavoja. Ainakin joskus aiemmin oli SA-pattereita joiden pääkalustona oli lähimpien maajussien Valtrat. Miehistön ja kamojen kuljettaminseen tarvitaan sitten joko muita ajonevoja, tai toinen Valtra ja sontakärry.
Mutta ehkä lopputulos on se, että lisätään ennestäänkin pitkään ajoneuvoluetteloon patterille vielä muutama traktori tuliasemien tekoon ja kranaattien nosteluun ym.

Nopeuden suhteen en olisi huolissani, traktori menee maantiellä muutama kymmenen km/h eli se pysyy kyllä toiminnassa mukana, siirtymien ollessa suuruusluokaltaan korkeintaan operatiivisia ja useimmiten vain taktisia.