Archer? Se on mainittu tuossa listassa. Sen ongelma on hinta, olettaen että ruotsalaiset saivat sen valmiiksi.
Archer? Se on mainittu tuossa listassa. Sen ongelma on hinta, olettaen että ruotsalaiset saivat sen valmiiksi.
Saat nähdä että kohta ilmoittaa n että on hankittu satsi Small Diameter Bombia. Minulla ei ole mitään sisäpiirin tietoa, mutta luen ATACMS peruutuksen ja maastalaukaistavan SDB:n julkistuksen alle vuoden sen jälkeen näin. Kun twitterissä arvailin tätä sain erään hlön tykkäyksen jonka asianomainen sitten poisti jonkin aikaa sen jälkeen. Kantama ei ole yhtä pitkä mutta hinta onkin sitten murto-osa per paukku.
http://saab.com/land/weapon-systems...-systems/ground-launched-small-diameter-bomb/
Valmistunee 2016 luovutukseen/operatiiviseen käyttöön.
Nyt käytössä on 3-4 koulutuskäytössä, jotka modataan kun lopullinen versio saadaan aikaan.
Tilanne on se että norjalaiset ovat peruneet oman tilauksensa, mutta taloudellinen ratkaisu on auki. Riita taitaa olla olivatko tilaneet tyotten tietyillä spekseillä vai osallistuneet kehityshankkeeseen, ilman varmuutta aikatauluista, ominaisuuksista tms. Näkemättä sopparia on turha arvailla.
Norjalaiset tosin ilmoittivat etteivät usko järjestelmän koskaan saavuttavan vaatimuksia, mutta saattaa olla neuvottelutaktiikkaa. ongelmia oli tarkkuudessa, eli alusta liikkui kun ammuttiin seuraavaa ammusta, järjestelmän laturikomponentti, eli laturiajoneuvo oli/on vaiheessa. Kun kapasiteetti on vain 21 ammusta, on tämä tärkeä. Kyllä käsipelikin toimii, mutta kestää hieman kauemmin. Ruutikaasuja pääsi ohjaamoon. Painokin oli suurempi kuin mitä oltiin suunniteltu ja jos stabilointijalkoja lisätään, rakennetaan jämäköimmiksi, paino vain lisääntyy. Mutta, kyllä ne inssit nämä jutut ratkaisevat.
Norjan "ei koskaan saavuta" saattaa tarkoittaa että paino on liikaa Norjan metsäpoluille.
Hyviä puolia on paljon.
Ne Norjalle menossa olevat saattavat olla myynnissä. Ja vaikka Ruotsi päättäisi ottaa itselleen ne 24 kpl, olisi konsepti valmis ja BAE tuskin kieltäytyy tekemästä Mark II sarjaa. Hinta on sitten mielenkiintoinen. Saavatko kilpailukykyisen hinnan aikaan.
Jees... Kännykkä pätki.
Eli piti kysymäni että miksi ruottalaisten vehe on noin alhaalla listassa.
Hinta, monimutkaisuus, alhaiset tuotantomäärät, kaikenlainen epävarmuus projektissa jne. Se on kyllä paperilla erittäin hyvä, mutta mielestäni ainoa mahdollisuus Archerilla voisi olla selkeästi alhaisempi hinta esim PZH2000 nähden. Tätä ei varmaankaan tule tapahtumaan.
Tykimies
Kapteeni
PzH 2000 voidaan uutena unohtaa, ellei tähän maahan saada muutamaa uutta "Nokiaa" ja vaikka kansantalous lähtisikin hurjaan nousuun, väitän että rahat menisivät ensimmäisenä muille yhteiskunnan sektoreille.
Käytettynä varmasti järkevä vaihtoehto, jos vaan hinta osuu kohdilleen. Taitaa vaan olla vaikea löytää käytettynäkään tällä hetkellä.
CASAR:lla on ainakin hintaa ja käytettynä ei taida liikaa löytyä. ATMOS ei ole käytössä länsimaissa, joten kokemuksia samalta suunnalta ei ole. Lisäksi on hieman kyseenalaista ja varmasti kohua herättävää käydä asekauppaa erittäin tulivoimaisista aseista Israelin kanssa. Pelkät lennokkikaupat Israelin kanssa ovat aiheuttaneet mielipahaa suomalaisissa.
AGM taitaa olla vielä kehitysvaiheessa ja mitään varmaa sen suhteen on mahdotonta sanoa.
Omasta mielestäni Archer tai G6 ovat ehkä realistisimmat vaihtoehdot käytetyn PzH:n ohella, tosin näihin kahteen ensimmäiseksi mainitsemaanikin suhtaudun epäilevästi.
Tietysti mistä sitä tietää, jos ruotsalaiset tarjoavat hyvät kaupat Archerista, jotta saavat tuotettaan paremmin markkinoille tai jos tarjoavat mahdollisuutta hoitaa osa kokoonpanemisesta Suomessa.
Tuolla jossain taisin ehotella Sisun alustaa.
Jotenkin uskon että pohjoismainen yhteistyö voi ollla hankinnoissa poliittisena valttina.
Käytännön hyödystä en osaa sanoa mitään.
Voi olla myös mahdollista, että Korealaiset päättävät tarjota diiliä K9 Thunderista, mutta en usko hinnan olevan budjetin rajoissa, ellei Korealaiset päätä käyttää tätä diiliä tienavaajana euroopan markkinoille ja hinnoittele sen mukaan. Wikipedia mainitsee hinnaksi 3,1 miljoonaa dollaria, mutta ei välttämättä sisällä tykötarpeita.
Raveni
Greatest Leader
Jos budjetin katto on sadassa miljoonassa niin en yhtään epäile etteikö tässä jonkun näköistä vääntelyä nähtäisi ja loppu tulemana päädyttäisi johonkin väliaikais ratkaisuun joka jää pysyväksi toisin sanoen joko poistuva tykkikalusto jätetään kokonaan korvaamatta ja perusteina käytetään "kukaan ei uhkaa meitä", "meillä on edelleen Euroopan suurin tykistö", tykkejä korvataan raskailla kranaatinheittimillä tai viemällä tulivoimaa enemmän komppania tasolle ylipäätään. Annetaan tehtävä ilmavoimille, ilmastamaahan tukeminen tai sitten hankitaan sen verran huippunykyaikaista tykki kalustoa ja selitetään miten 10-30 tykkiä korvaa satoja tykkejä... Onhan niissä tehokkaampi A-tarvike... Ja pidempi kantama... No aika näyttää miten käy.. Spekuloida voi aina mutta kyllä 100milj tuntuu vähältä kun puhutaan satojen tykkien korvattavasta suorituskyvystä ja sen pitäisi vielä olla itse liikkuvaa ja itsenäiseen toimintaan kykenevää.... Tähän ympätään kaikki muu korvattava kalusto samalla vuosikymmenellä... En haluaisi olla poliitikko joka nuo joutuu läpi ajamaan...
Yksi kikkailu olisi ostaa käytettynä hinattavaa 155mm kalustoa esim. 100-120 kpl. Joilla pitäisi olla hintaa romuraudan verran.
Silloin jäisi rahaa ostaa joku 32 kpl. telakalustoa noille tst-osastoille.
Itse oletin tämän noin 100m€ hankkeen olevan ensimmäinen askel jolla halutaan korjata operatiivisten joukkojen tilanne(tta). Lisähankintoja tarvitaan jotta kaikki 20-luvun poistuma saadaan korjattua. Tai sitten edetään sujuvilla selityksillä kuten epäilit. Ensimmäinen puolikas 122mm kalustosta on toisaalta jo poistettu eikä tilalle hankittu mitään. Silti suorituskyky säilyi tai jopa lisääntyi. Miksi toinen puolikas muodostaisi poikkeuksen? Vähemmän on enemmän?
Archer on rakennettu dumpperin, ei kuorma-auton alustalle. Kuvassa dumpperi ( ei nyt välttämättä sama jolle Archer on rakennettu)
En oikein ole varma että olisi mitenkään järkevää tai kustannustehokasta koittaa ympätä järjestelmää kuorma-autolle. Alla Arcerin protoa vuodelta 2010, jossa näkee rakennetta.
Raveni
Greatest Leader
Ainakin jossain vaiheessa archer oli hinnaltaan niin posketon, että telatykit alkavat näyttää edulliselta... Archer on myös niin automatisoitu, että epäilyttää sen toiminta pidemmän päälle, kenttä olosuhteissa... Kun määrä on pieni niin luetettavuus korostuu samoin kuin saatavilla olo... G6-52 on se mitä itse olen miettinyt mutta....
Tykimies
Kapteeni
Taitaa kuitenkin olla Länsi-Euroopan. Taitaa itänaapurista löytyä se Euroopan suurin tykistö, sikäli mikäli ainakin osa siitä Eurooppaan lasketaan.
Miten vedettävä 155 -millinen tykki on ominaisuuksintaan parempi kuin vedettävä 122 -millinen, jos tulivoimaa ei vertailussa huomioida? Jos nyt siis on puhuttu siitä, että tykkejä pitäisi korvata kalustolla, joka kykenee liikkumaan itsekseen ja suoriutumaan tehtävistä mahdollisimman pitkään omatoimisesti. Vedettävä tykki on vedettävä tykki, mitä suurempi yleensä myös sitä painavempi. Siinä ei ole mielestäni mitään järkeä, että korvataan 122 -milliset vedettävät tykit vedettävillä 155 -millisillä. Tykistön liikkuminen ei helpotu tai nopeudu, vaan päinvastoin.
Ei se projekti ainakaan kovin nopeasti valmis olisi. Tuollaisen tykin kun sijoittaa ajoneuvon päälle, saa tehdä melkoisesti insinööritkin töitä, että saavat ajoneuvon kestämään ammunnatkin.
Tuo on erittäin hyvä pointti. Sitä ei monikaan tule ajatelleeksi, että automatisaatio ei aina tarkoita varmaa toimintaa, vaan pikemminkin enemmän huoltoa vaativaa laitteistoa. Kuinka moni tällä foorumilla on mahtanut ampua tykillä ja huoltanut tykkiä? Väittäisin, että ei liian moni. Kuinka moni on ampunut rynnäkkökiväärillä? Varmaankin valtaosa varusmiespalveluksen suorittaneista. Varmaan muistatte miten rynnäkkökivääreitä puhdisteltiin, niin että ne kiilsivät sisältä, ei saanut irrota likaa tai öljyä. Miettikää vastaava asia tykillä. Mittakaava on paljon suurempi, ruutia palaa, öljyä on putkessa ja tykki on sisältä ja ulkoa aivan musta. Erona rynnäkkökiväärin puhdistamiseen on sen vaikeus. Putkeakaan ei voi puhdistaa yhtä tarkasti kenttäolosuhteissa kuin rynnäkkökivääriä, sillä ei ole keinoja päästä jokaiseen koloon. Miettikääpä lukkoa. Rynnäkkökiväärin lukko on helppo irroittaa, putsaaminen vaatii ehkä hieman työtä, että saa karstat pois jne. Tykin lukossa on huomattavasti enemmän osia ja se painaa huomattavasti enemmän, 122H63:sen lukko on yli 30 kiloa painava ja 130K54:sen yli 100 kiloa painava. Kuvitelkaapa irroittavanne 155 -millisen lukko. Nyt sellainen, joka ei ole tykistössä varusmiespalvelustaan suorittanut, miettii että ei varmaan ole iso juttu ja miksi sitä täytyy edes irroittaa. Samaa mietittiin itsekin ensimmäisellä ampumaleirillä. Ajateltiin, että helpommin pääsee kun putsataan vaan ulkoa ja reunoilta. Eipä tarvinnut seuraavana päivänä montaa laukausta ampua, kun lukko oli jumissa.
Miettikääpä sitten kuinka paljon huoltoa vaatii automatisoitu laitos. Johtoja menee sinne sun tänne ja niissä menee paineilmaa, nesteitä ja sähköä jne. Jotenkin en usko ihan siihen, että automatisoitu tykki vielä tänä päivänä myös puhdistaisi itsensä automaattisesti. Kenttäolosuhteissa huolto on muutenkin haastavaa ja likaa tulee pelkistä siirtymisistä. Joskus se lika vaan aiheuttaa turhaa päänvaivaa, kun joku osa ei menekään paikoilleen ja silloin tykkiä ei saa ampumavalmiiksi.
Lasketaanko tulivoimaan kantama? Jos ei, niin kantama on etuna. Silloin tykistön ei tarvitse liikkua niin usein tai ainakin siirtymiset voivat olla pitempiä, koska kantama ei rajoita.
Archer on rakennettu dumpperin, ei kuorma-auton alustalle. Kuvassa dumpperi ( ei nyt välttämättä sama jolle Archer on rakennettu)
En oikein ole varma että olisi mitenkään järkevää tai kustannustehokasta koittaa ympätä järjestelmää kuorma-autolle. Alla Arcerin protoa vuodelta 2010, jossa näkee rakennetta.
Niihän se olikin.
Joo ei ole siis luvassa edes kotimaista osaamista jne..
@Tykimies olet ilmeisesti käyttänyt vain 122 H ja 130 K kalustoa. Kaikissa kotimaisissa Tampella/Patria tykeissä on käytännössä sama peräkappale ja lukko konstruktio. Neuvostoliittolaisten ja kotimaisten lukkojen vertaaminen on vähän harhaanjohtavaa, kun ainakin kotimaisissa lukoissa ei ole montaa liikkuvaa osaa, koska iskurikoneisto on peräkappaleessa. Niitä ei varmaankaan irroitella kentällä eikä niiden huoltotoimenpiteet ole mahdottomia, päinvastoin. Kotimaisten tykkien hankalin osa on kiilalukon ja irtopanoslaukauksen vaatima tiivisterengas. Tämänkin irroittaminen, puhdistaminen ja paikalleen laitto ei vie montaa minuuttia ja se voidaan toteuttaa ammuntojen välissä.
155 mm tykkien huonona puolena on niiden raskaus (n. 9 tn ja 12 tn), mutta muuten ovat suorituskyvyltään parempia. 122 H jää auttamatta jälkeen tuettavasta joukosta huonon kantamansa takia.
155 mm tykkien huonona puolena on niiden raskaus (n. 9 tn ja 12 tn), mutta muuten ovat suorituskyvyltään parempia. 122 H jää auttamatta jälkeen tuettavasta joukosta huonon kantamansa takia.
Tykimies
Kapteeni
Olen käsitellyt myös 155K83:sta ja 155K98:ia, joskin jälkimmäistä erittäin vähän. Ampunut en ole kummallakaan. Ei ole silti jäänyt huomaamatta lukon kokoa ja ulkoista vastaavuutta 130:sen lukkoon. Totta, että 122:sen lukko on palapeli, mutta 130:sen lukko ei ole läheskään samanlainen. Siinä ei ole kovin montaa irroitettavaa osaa, mutta se on kuitenkin pakko poistaa kehikostaan, jotta lukko ja tykin peräkappaleen sisäosat pystytään puhdistamaan kunnolla. Lukko kuitenkin liikkuu ja vie mukanaan likaa paikkoihin, joita ei näe lukon ollessa paikallaan. Lika kertyy silloin tällaisiin paikkoihin ja jossain kohtaa hankaloittaa lukon toimintaa. Olipa lukko sitten kotimainen tai ei, niin paljon ne eivät toimintaperjaatteiltaan eroa, että niitä ei tarvitsisi puhdistaa kunnolla myös maastossa.
Huoltotoimenpiteet eivät ole mahdottomia, vaan välttämättömiä. Jos ampumaleiri kestää useamman päivän, lukko on yksinkertaisesti pakko poistaa paikaltaan ja puhdistaa kunnolla. Ainakin meille opetettiin ja vaadittiin, että lukko irroitetaan ammuntojen jälkeen seuraavassa asemassa ja puhdistetaan huolellisesti.
Tuo on se suurin ongelmien aiheuttaja. Noin painavan tykin käsittely on erittäin hankalaa tasaisella alustalla, miettikää vaan kuinka vaikeaa se on epätasaisessa maastossa keskellä. Lisäksi tykin paino aiheuttaa usein ongelmia myös vetäjälle, joka saattaa olla vain muutamia tonneja painavampi.
Kantama on ehkä huono, mutta nopeus korvaa sen. Tuo on todella nopea tykki käsitellä ja siirtää keveytensä ansiosta. Pitää kuitenkin muistaa itänaapurinkin suosivan tätä tykkiä vielä tänäkin päivänä. Onhan se pienen näköinen ja moni maallikko kuvittelee että siitä ei ole mihinkään, väärässä ovat.