Tykistö

Tuota irtautumis nopeutta korostetaan liikaakin. Ne vastatykistötutkat (joilla varusmiehiä motivoidaan nopeaan tuliaseman vaihtoon) ei ole osoittautuneet käyttökelpoisiksi juuri missään. Niillä näkee läheltä ammuttuja korkean lentoradan tykistöammuksia, eli kranaatinheittimen tai eteen työnnetyn haupitsin ammuksia. Toisekseen niitä ei voi oikein käyttää, kun kehitysmaasodissa, koska niiden paikantaminen on järjettömän helppoa alkeellisimmalla elso kalustolla.

Asiasta mitään tietämätön kiinnostui. Väität siis, ettei paikantaminen onnistukkaan niin kuin meille on kerrottu. Ja että vastatykistötukan tuhoaminen olisi helpo homma.
Looginen jatkokysymys on onkin, onko meillä sitä ELSO-kalustoa jolla nuo paikannetaan ja millä niitä paikannettuja tutkia sitten tuhottaisiin?
 
Asiasta mitään tietämätön kiinnostui. Väität siis, ettei paikantaminen onnistukkaan niin kuin meille on kerrottu. Ja että vastatykistötukan tuhoaminen olisi helpo homma.
Looginen jatkokysymys on onkin, onko meillä sitä ELSO-kalustoa jolla nuo paikannetaan ja millä niitä paikannettuja tutkia sitten tuhottaisiin?

@Bemarimies ehkä vähän aliarvioi vastatykistötutkien tehoa aikaisemmassa viestissään.

Paikantaminen varmasti onnistuu ja erittäin tehokkaastikin. Nykyaikaiset tutkat ovat tarkkoja ja luotettavia ja eivät mitenkään vertaudu esim. suomessakin käytössä olleeseen Cymbeline-tutkaan. Tällä siis pystyi paikantamaan lähinnä suurella korolla ammuttuja KRH-ammuksia ja kantama oli jotain <20 km. Jos halutaan paikantaa tuliasema, silloin ilmeisesti pitää pystyä seuraamaan ammusta alkulennon aikana (ennen lakipistettä), koska silloin ammuksen lentorataan ei ole vielä vaikuttanut esim sää tai kranaatin ominaisuudet ja lentorata pystytään mittaamaan tarkasti. Arthur pystyy varmaankin tähän mittausetäisyyden ollessa jotain 40 km luokkaa. Lentoradan loppuvaiheen seuranta sopii paremmin tukikohdan ennakkovaroitukseen ja vast.

Ongelmaksi muodostuu se kokonaisuus, jossa ensimmäinen asia on ammuksen havainnointi ja viiimeinen oman vastatykistön kranaatin iskeytyminen vastustajan tykistön asemiin. Parhaimmillaankin tämä ottaa aikaa useita minuutteja, käytännössä voidaan puhua >10 min ajasta ja silloin vedettävälläkin tykistöllä on hyvät mahdollisuudet poistua tuliasemasta ajoissa.

Vastatykistötutka on aktiivinen tutkalähetin, joka havaitaan helposti. Suomessa on käytössä tutkataajuusalueen tiedustelukalustoa riittävästi tähänkin tarpeeseen. Tuhoaminen tapahtuu tykistöllä ja mahdollisesti ilmasta-maahan kalustolla sekä selustassa olevilla joukoilla jos sattuvat olemaan sopivasti hollilla.
 
@Bemarimies ehkä vähän aliarvioi vastatykistötutkien tehoa aikaisemmassa viestissään.

Paikantaminen varmasti onnistuu ja erittäin tehokkaastikin. Nykyaikaiset tutkat ovat tarkkoja ja luotettavia ja eivät mitenkään vertaudu esim. suomessakin käytössä olleeseen Cymbeline-tutkaan. Tällä siis pystyi paikantamaan lähinnä suurella korolla ammuttuja KRH-ammuksia ja kantama oli jotain <20 km. Jos halutaan paikantaa tuliasema, silloin ilmeisesti pitää pystyä seuraamaan ammusta alkulennon aikana (ennen lakipistettä), koska silloin ammuksen lentorataan ei ole vielä vaikuttanut esim sää tai kranaatin ominaisuudet ja lentorata pystytään mittaamaan tarkasti. Arthur pystyy varmaankin tähän mittausetäisyyden ollessa jotain 40 km luokkaa. Lentoradan loppuvaiheen seuranta sopii paremmin tukikohdan ennakkovaroitukseen ja vast.

Ongelmaksi muodostuu se kokonaisuus, jossa ensimmäinen asia on ammuksen havainnointi ja viiimeinen oman vastatykistön kranaatin iskeytyminen vastustajan tykistön asemiin. Parhaimmillaankin tämä ottaa aikaa useita minuutteja, käytännössä voidaan puhua >10 min ajasta ja silloin vedettävälläkin tykistöllä on hyvät mahdollisuudet poistua tuliasemasta ajoissa.

Vastatykistötutka on aktiivinen tutkalähetin, joka havaitaan helposti. Suomessa on käytössä tutkataajuusalueen tiedustelukalustoa riittävästi tähänkin tarpeeseen. Tuhoaminen tapahtuu tykistöllä ja mahdollisesti ilmasta-maahan kalustolla sekä selustassa olevilla joukoilla jos sattuvat olemaan sopivasti hollilla.

Nyt kuullostaa tutummalta tekstiltä.
Tuon vastatykistötutkan kantama lienee se olennainen kysymys. Kykeneekö vihollisen tutka lymyilemaan oman tykistön ulottumissa ja silti toimimaan? Millainen on venäläisten vastatykistötutkien suorituskyky?
Toisaalta tutkaajoneuvo on melko pieni maali tykistölle, en ihan julistaisi varmaa tuhoamista kaukana olevasta pistemaalista joka paikannetaan sen lähettämän säteilyn perusteella, puhumattakaan ettei tulta voida korjata kohdalleen.

Joku tutkasäteilyyn hakeutuva ohjus olisi varmasti toimiva, samoin MRLS laukaisema lasti sirotteita. Kumpaakaan meillä ei ole. Siksi pelkään, että emme kykene vaikuttamaan tutkaan.
 
Nyt kuullostaa tutummalta tekstiltä.
Tuon vastatykistötutkan kantama lienee se olennainen kysymys. Kykeneekö vihollisen tutka lymyilemaan oman tykistön ulottumissa ja silti toimimaan? Millainen on venäläisten vastatykistötutkien suorituskyky?
Toisaalta tutkaajoneuvo on melko pieni maali tykistölle, en ihan julistaisi varmaa tuhoamista kaukana olevasta pistemaalista joka paikannetaan sen lähettämän säteilyn perusteella, puhumattakaan ettei tulta voida korjata kohdalleen.

Joku tutkasäteilyyn hakeutuva ohjus olisi varmasti toimiva, samoin MRLS laukaisema lasti sirotteita. Kumpaakaan meillä ei ole. Siksi pelkään, että emme kykene vaikuttamaan tutkaan.

Jos tutkan mittausetäisyys olisi 40 km niin silloinhan se olisi samaa luokkaa 155 mm/52-cal kanssa. Todennäköisesti se tutka on sijoitettu melko lähelle muutenhan siitä ei saataisi merkittävää hyötyä. Yleisesti venäläisten vastatykistökykyä on pidetty ilmeisesti melko huonona (tykkejä lukuunottamatta).

155 mm on kuorma-ammuksia, kantamakin on lähempänä 40 km. ARM ohjukset eivät tule meillä kyseeseen, niiden suorituskyky suhteessa hintaan on alhainen.
 
Miksei samalla kertaa asenneta teloille tutkaa joka mittaa tykinkuulat sekä ilmamaalit, mutta lisävarusteena olisi 35-76mm tykkiä ja vaikka kohdeilmatorjuntaohjusta? Sellainenhan suojaisi tykistön lisäksi koko prikaatia.
 
Arthurilla taitaa olla rajoitettu ilmavalvontakyky ja toisaalta taas Giraffe AMB ja uudemmat Giraffe mallit on varustettu kyvyllä havaita heitteitä. Giraffet kai lähinnä antamaan ennakkovaroitus tulossa olevista kranaateista eikä niinkään varsinaista tuliasemien paikannusta.
 
Jos tutkan mittausetäisyys olisi 40 km niin silloinhan se olisi samaa luokkaa 155 mm/52-cal kanssa. Todennäköisesti se tutka on sijoitettu melko lähelle muutenhan siitä ei saataisi merkittävää hyötyä. Yleisesti venäläisten vastatykistökykyä on pidetty ilmeisesti melko huonona (tykkejä lukuunottamatta).

155 mm on kuorma-ammuksia, kantamakin on lähempänä 40 km. ARM ohjukset eivät tule meillä kyseeseen, niiden suorituskyky suhteessa hintaan on alhainen.

Venäläiset ryhmittää vastatykistö tutkat 5-15km päähän prikaatin etummaisista joukoista, että kantama meillä kyllä riittää.
 
Liettua allekirjoittaa huomenna (29.9) sopimuksen PzH2000-tykkijärjestelmän hankinnasta.

Ministry of National Defence will sign a contract on procuring PzH2000 self-propelled howitzers from the German Armed Forces
2015.09.28
s.gif

thumbnail

On September 29 a contract on procuring PzH2000 self-propelled howitzers from the German Armed Forces will be signed at the Ministry of National Defence. The contract will be endorsed by MoD Director General for Capabilities and Armaments Colonel Darius Užkuraitis and Head of Armament Department of the Federal Ministry of Defence Wilfried Georg. Commander of the Logistics Command Colonel Sigitas Mundris will sign the contract on behalf of the Lithuanian Armed Forces, the recipient of the equipment. The contract will be endorsed in the presence of Minister of National Defence Juozas Olekas and Ambassador of Germany in Lithuania HE Jutta Schmitz.

“The changed geopolitical situation and lessons learnt from the conflicts in Georgia and Ukraine have made the Lithuanian Armed Forces prioritize an efficient fire support to maneuver units on the course of its development. Looking for solution, we turned to Germany, our ally, and its understanding and good will has helped us come up with a compromise on the procurement on one of the most modern self-propelled howitzers in the world within a particularly short time. That is a clear demonstration that Germany understands the reasons behind our security concerns and is sending a clear signal that it stands firmly by Lithuania,” Minister of National Defence Juozas Olekas says.

EUR 58.3 million, to be allotted until 2019, has been appropriated for the artillery enhancement project. EUR 16.2 million will be paid to Germany for 53 pieces of military equipment. The rest of the sum (EUR 42.1 million) will be used for modernisation of the equipment, installation of battlefield management system and communications and control equipment, for adjusting military infrastructure for the new howitzers and for training personnel to operate them.

The Lithuanian Armed Forces will obtain 21 155mm self-propelled howitzers from the German Armed Forces under the contract. 16 of them will be usable for combat purposes, 2 will be used for training firing and driving skills, and 3 more – for spare parts. The Lithuanian Armed Forces will also receive 26 M577 V2 armoured command vehicles and 6 BPZ2 recovery tanks. All of the procured equipment was formerly used by the German Armed Forces.

Representatives of the German Armed Forces will also instruct Lithuanian soldiers on technical maintenance and servicing and operation of the equipment, and its employment in operations at operational planning level.

The new purchase of the Lithuanian Armed Forces will be used by General Romualdas Giedraitis Artillery Battalion of the Mechanised Infantry Brigade Iron Wolf based in Rukla. The Battalion currently operates 105mm howitzers with effective range of 11 kilometres, while the new PzH2000 self-propelled howitzers will enable it to destroy targets at the range of 40 km.

Lithuanian Armed Forces’ personnel will begin training for using the new purchase by the end of the year. Lithuanian soldiers will attend courses, meet with German experts and learn from their experience at military education institutions of both, Germany and Lithuania.

The first of the howitzers are expected to be brought to Lithuania in 2016, with the rest to come until the deadline of 2019.

For the Media

- the contract will be signed on 29 September, at 2.00 p.m., at the Black Hall of the Ministry of National Defence (Totorių str. 25/3).
- interview opportunities with Minister of National Defence Juozas Olekas and Director General for Capabilities and Armaments Colonel Darius Užkuraitis will be provided after the endorsement of the contract.
- Media representatives willing to attend should arrive at the MoD Black Hall until 1.55 p.m. Please have your press card and ID document.

Photo: courtesy of the Ministry of Defence of Germany

http://www.kam.lt/en/new...forces.html


Siis 21kpl Pzh2000 (16 toimintakuntoista, 3 varaosina, 2 koulutuskäyttöön), 26kpl erinäisiä johtovaunuja ja 6kpl evakuointivaunuja 16,2 milj. euron hintaan...o_O Koko paletti koulutuksineen ja päivityksineen 58,3 milj. euroa. Kelpaisko Meillekkin?
 
Olisiko täällä asiantuntijaa kertomaan mahdollisuuksista kopioida AMOS toimintaperiaate 155mm tuplakanuunoihin kotimaisin voimin vieläpä? Alusta nyt voi olla vaikka Sisun rakentama ronskimpi kevyesti panssaroitu rekka tai telallinen joka varmasti kantaa vaikka vähän kokoa pullistelisikin. Mutta ylipäätään tuo kopiointimahdollisuus kiinnostaa.
 
Se on kiva kun muille tehdyissä kaupoissa tulee joulukuusen koristeetkin kaupan päälle...miksei meille, mie tahon. Mutta hei, Liettualaisilla on modernimpi kalusto kun meillä! Ehkä se päivä joskus tännekin paistaa... :)
 
Mitä helv? 21 kappaletta 16,2 (tai 58,3) miljoonalla eurolla. Tuohon hintaan pitäisi jo juosta ääntä kohti ja tehdä kaupat vaikka ilman lisävaltuuksia.

Täällä kun arvioitiin pahimmillaan 5 miljoonaa per kappale viime aikojen toteutuneista kaupoista.

No, saatiin me koko joulukuusi Leo2a6-kaupassa...
 
Viimeksi muokattu:
Mitä helv? 21 kappaletta 16,2 (tai 58,3) miljoonalla eurolla. Tuohon hintaan pitäisi jo juosta ääntä kohti ja tehdä kaupat vaikka ilman lisävaltuuksia.

Täällä kun arvioitiin pahimmillaan 5 miljoonaa per kappale viime aikojen toteutuneista kaupoista.

No, saatiin me koko joulukuusi Leo2a6-kaupassa...

Noista vain 16 tulee operatiiviseen käyttöön. Huomaa myös tuon kaupan muut kulut. Koulutus ja modernisaatiot lisäävät hintaa huomattavasti. Lisäksi kysymys kuuluu, että onko noita vielä jäljellä meille myytäväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko täällä asiantuntijaa kertomaan mahdollisuuksista kopioida AMOS toimintaperiaate 155mm tuplakanuunoihin kotimaisin voimin vieläpä? Alusta nyt voi olla vaikka Sisun rakentama ronskimpi kevyesti panssaroitu rekka tai telallinen joka varmasti kantaa vaikka vähän kokoa pullistelisikin. Mutta ylipäätään tuo kopiointimahdollisuus kiinnostaa.

Ruotsalaisten Archer on vähän samankaltainen eli täysautomatisoitu 155, yhdellä putkella mutta kuitenkin. Muuten hyvä systeemi, mutta hintaa vaan alkaa olla suunnilleen telatykin verran. Taitaa suurin haaste olla automatiikan lisäksi rekyylinhallinta taas, 155 mm 40 km päähän vaatii huomattavasti enemmän ruutia kuin 120 mm 10 km etäisyydelle.

AMOS vaikuttaakin ihan hyvältä konseptilta, eli tuodaan se 120mm taistelunkestävässä kuoressa suht lähelle etulinjaa - tosin en tiedä haukkuuko AMOSkaan hintaansa muuten kuin valmiuskäytössä, taisi olla useamman miltsin hintainen laitos sekin.
 
Silti halpaa kuin saippua vrt. 5 milj. kpl.

58.3/16 = 3.64

Kroatia maksoi muuten 41/15 = 2.73

Jos ei ole enää jäljellä niin silloin munattiin mahdollisesti tosi pahasti.

Onhan se halpaa kun on ylijäämää saatavilla, mutta jos uutena joutuisi ostamaan, niin sitten asia olisi ihan toinen.
 
Hyvä kuitenkin, että Baltian maille myydään jotain sellaista, joihin katsovat heillä olevan varaa.
Ei pysy ihan muiden voimien kierrättämisenä tuo alueen puolustus.
Nyt on Virolla CV90 ja Liettualla Pzh2000.
 
Back
Top