Perustuu siis ATMOS 2000:een (Sama 155mm/52 kaliiperin tykki), mutta voisi olla parempi vaihtoehto toiseen alustaan istutettuna (esim. Sisu tai Scania 8x8). Puola, lisenssivalmistaja/kokoonpania maana, voisi täten toimia Israelilais tykkien kiertotienä tänne Suomeen.
Selvästikään kenelläkään ei pitäisi olla valittamista valmistusmaasta.
Olettaen, että Pzh-2000:ia on myynnissä ylijäämä hintaan. Tai oikeastaan muiden on toki voitettava Pzh-2000 vaikka ne olisivat uusia, mutta silloin se on vaan huomattavasti helpompaa, koska tässä hankinnassa isoin vaikuttaja tulee olemaan hinta.
Näistä Puolalaisista ehdokkaista mielenkiintoisempi lienee renkailla kulkeva Kryl.
Perustuu siis ATMOS 2000:een (Sama 155mm/52 kaliiperin tykki), mutta voisi olla parempi vaihtoehto toiseen alustaan istutettuna (esim. Sisu tai Scania 8x8). Puola, lisenssivalmistaja/kokoonpania maana, voisi täten toimia Israelilais tykkien kiertotienä tänne Suomeen.
Mikähän idea tossa lataimessa oikein on? Siis kranaatti työnnetään käsin putkeen, jonka jälkeen latain käännetään putken linjalle ja se työntää kranaatin rihloihin. Ilmeisesti sama mitä käytetään M109. Onneksi video oli nopeutettu niin kukaan ei nähnyt laitteen hitautta. Jos ATMOS tulisi niin tuollaiset viritykset helvettiin ja sitten vaikka toimitaan ihan käsipelillä, paljon nopeampaa.
Toinen ongelma tuossa on peräkappaleen korkeus tuosta vastinlevystä jolla seistään ladattaessa. Tämä tarkoittaa että putki joudutaan asettamaan tiettyyn koroon ladattaessa. Hidastaa toimintaa.
rukkaskikka
Majuri
Zuzanasta on myös 152mm versio Dana, jota on joidenkin lähteiden mukaan valmistettu 750 kpl (Tsekki+Slovakia 408, Puola 111 , NL 108, Libya 120 (tsekinkielinen Wiki sanoo 5 kpl)). Dana/Zuzanan alusta on Tatra T813/T815, joista on Puolustusvoimillakin kokemusta RM-70 raketinheittimien alustana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/DANA
Valmistaja http://www.kotadef.sk/en/r-d/weapons-systems/howitzers/155-mm-spgh-zuzana-2/
Navweaps:issa esitellään saksalaisten protoksi jäänyt suunnitelma asentaa PzH 2000 torni laivaston fregattiin. Tuolla PzH:sta ei anneta ihan niin täydellisen ruusuista kuvaa kuin jossain muualla. Ongelmina mainittu laivaan kohdistuvat rekyylivoimat, korroosio-ongelmat ja automaattilataajan (ja ehkä myös tulenjohtojärjestelmän) ominaisuuksilla saavutettu tulinopeus, jota jäähdyttämätön putki ei oikein kestä (laivatykeissä on rehti merivesijäähdytys). Ilmeisesti saksalaisillakaan ei ole kryptoniittiputkia, vaan PzH:n pätee samat lainalaisuudet kuin muihinkin kenttätykkeihin.
"The real problem lies in the effects of recoil on the structure of the ship. The necessary reduction in recoil force is to be achieved through a temporal extension of force transference by means of an elastic mounting."
"adapting all of the equipment in the PzH 2000 turret for the corrosive naval environment proved more difficult than expected"
"As the barrel is not water-cooled, it would be expected that high rates of fire would significantly reduce barrel life."
http://www.navweaps.com/Weapons/WNGER_61-52_MONARC.htm
juuja
Kersantti
proileri
Kenraali
En varmaan kuitenkaan vertailisi panssarihaupitsia ja Caesaria keskenään, taistelunkestävyydessä on sen verran iso ero että ei voi oikein kilpalla samasta roolista. Enemmän näkisin että Caesar on paranneltu versio vedettävästä tykistä.
Caesar maksaa huomattavasti enemmän, niin varmaan se kysymys on että tarvitaanko scoottauskykyä. Riittääkö se muutama minuutti asemasta irtautumiseen mitä vedettävällä menee, vai pitääkö päästä alle minuuttiin kuten Caesarin tapauksessa? Muuten ominaisuudet tuntuvat olevan aika samanlaiset, esimerkiksi muutaman minsan ero tulenavausnopeudessa tai pieni ero marssinopeudessa ei taida olla suomalaisessa käytössä mikään ratkaiseva tekijä.
D
Deleted member 266
Guest
Jamppa nostaa ammuksen latauslaitteella ja työntää sen käsin peräkappaleen ammuksenpidättimelle, latasin työntää sen rihloihin kiinni ja panos sekä iskulukon nalli asetetaan käsin. Voi vaikuttaa monimutkaiselta ja/tai hitaalta, mutta aika äkkiä käsipelillä menee maitohapoille. Periaatteeltaan samanlainen paineilmatoiminen työntävä latasin oli jo Tampellan 155HZ-tykissä vuonna 1968 ja Soltamin M71/72-jne-malleissa; ei tuo ihan paska liene, iippojen sotakokemuksen huomioon ottaen
Bemarimies
Kersantti
Tuota irtautumis nopeutta korostetaan liikaakin. Ne vastatykistötutkat (joilla varusmiehiä motivoidaan nopeaan tuliaseman vaihtoon) ei ole osoittautuneet käyttökelpoisiksi juuri missään. Niillä näkee läheltä ammuttuja korkean lentoradan tykistöammuksia, eli kranaatinheittimen tai eteen työnnetyn haupitsin ammuksia. Toisekseen niitä ei voi oikein käyttää, kun kehitysmaasodissa, koska niiden paikantaminen on järjettömän helppoa alkeellisimmalla elso kalustolla.
Viimeksi muokattu:
Jamppa nostaa ammuksen latauslaitteella ja työntää sen käsin peräkappaleen ammuksenpidättimelle, latasin työntää sen rihloihin kiinni ja panos sekä iskulukon nalli asetetaan käsin. Voi vaikuttaa monimutkaiselta ja/tai hitaalta, mutta aika äkkiä käsipelillä menee maitohapoille. Periaatteeltaan samanlainen paineilmatoiminen työntävä latasin oli jo Tampellan 155HZ-tykissä vuonna 1968 ja Soltamin M71/72-jne-malleissa; ei tuo ihan paska liene, iippojen sotakokemuksen huomioon ottaen
Soltamin tykeissä tuo latasin on poikennut suomalaisista. Soltamilla se on ollut sijoitettuna peräkappaleen alapuolelle ja se vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin M109 vastaava. 155HZ mallissa on se perinteinen Tampellan latasin, joka sijoitettuna peräkappaleen yläosaan, kuten K 83-97 ja K 98. Heittävä taitaa olla oikea termi suomalaisten tykkien osalta ja kuvaa sitä toimintanopeutta paremmin. Sulla voi olla näistä ihan käytännön kokemusta joten korjaa ihmeessä jos olen väärässä.
Enkä myöskään tarkoittanut etteikö latasinta tarvita, mutta siihen on hyviä ja huonoja vaihtoehtoja, tuon Soltamin vaihtoehdon ollessa sieltä huonommasta päästä. Ainakin tulinopeuden kannalta. Olen muuten ladannut 130 mm käsin ja ei se mikään iso rasite ole, toki kranaateissa on hiukan eroa 155 mm verrattuna.
D
Deleted member 266
Guest
My bad, Soltam-mallinen latauslaite (& matala peräkpl & 122K60-mallinen pa-koneisto) oli 155HX-mallissa, 155HZ:ssa tosiaan oli jo 155K88/98:ssakin käytettävä.
HX/HZ osalta ei ole käytännön kokemusta kuin sen verran, että kirjoitin ko. rekkuloiden(kin) historiikin kirjaksi 10+ vuotta sitten. 155K83/98 kokemus rajoittuu tykkitehtaan laatupäällikön ja asejärjestelmätestauspäällikön 25+ vuoden hommiin; pahoittelen ammattitaidottomuuttani.
HX/HZ osalta ei ole käytännön kokemusta kuin sen verran, että kirjoitin ko. rekkuloiden(kin) historiikin kirjaksi 10+ vuotta sitten. 155K83/98 kokemus rajoittuu tykkitehtaan laatupäällikön ja asejärjestelmätestauspäällikön 25+ vuoden hommiin; pahoittelen ammattitaidottomuuttani.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei se nyt ihan noin ole. Vaikka paikantaminen saattaa olla helppoa, on eri asia halutaanko sitä ampua ja paljastaa tuliasemat. Siinä tapauksessa, että tutkaa ammutaan se ehtii määrittää tykkien sijainnin ennen tuhoutumistaan. Sitä paitsi ryssä käyttää kaikkia voimavarojaan häikäilemättä, ei se välitä vaikka tutkat paikannettaisiin ja niitä ammuttaisiin.
Tämä voisi irrota kohtuulliseen hintaan https://en.wikipedia.org/wiki/PLZ-05
Voiko tykistöaseelta enempää vaatia? Panssaroitu, itseliikkuva, nopeasti toimiva, hyvä tulinopeus ja kantamaa vaadittu määrä. Mitä mieltä tästä ollaan foorumilla? Suorasuuntauskin onnistuu helposti.
Jos kiinalaisille välttää niin kyllä se välttää suomalaisillekkin ja varmasti halvempi kuin K9 Thunder.
Voiko tykistöaseelta enempää vaatia? Panssaroitu, itseliikkuva, nopeasti toimiva, hyvä tulinopeus ja kantamaa vaadittu määrä. Mitä mieltä tästä ollaan foorumilla? Suorasuuntauskin onnistuu helposti.
Jos kiinalaisille välttää niin kyllä se välttää suomalaisillekkin ja varmasti halvempi kuin K9 Thunder.
Viimeksi muokattu:
Halvempi voi ollu kuin länsimaiset/korealaiset, mutta onko riittävästi (tuotantokustannukset ovat Kiinassakin nousseet) jotta ryhdyttäisiin kimppaan kiinalaisten kanssa. Ei riitä pelkkä aseen hankinnan aikainen yhteistyö, vaan sen pitää jatkua koko järjestelmän elinkaaren ajan. Luotettavuus? Todellinen suorituskyky? Tähän ei nettitietojen osalta pysty sanomaan mitään. Länsimaisten järjestelmien osalta (esim PZH2000) saa jo aika hyvän kuvan suorituskyvystä jo ihan netin perusteella.
Suorasuuntaus ei ole tärkeä ominaisuus.
En usko kyseisen laitteen tarjoavan mitään sellaista miksi toimittajan/toimittajamaan mukana tuomien riskienkin jälkeen hankinta kannattaisi.
Suorasuuntaus ei ole tärkeä ominaisuus.
En usko kyseisen laitteen tarjoavan mitään sellaista miksi toimittajan/toimittajamaan mukana tuomien riskienkin jälkeen hankinta kannattaisi.
Niin tuo on kyllä hyvä kysymys. Sinänsä ko järjestelmä ei ole kovin monimutkainen, etteikö liikkuvia osia voitaisi tarvittaessa itsekkin valmistaa jos Kiinan kanssa syntyy jonkinlaisia ongelmia. Tuossa mietin karkeasti sitä kustannusta. Eli jos panssarivaunu maksaa puolet länsimaisesta Venäjällä ja kolmasosan Kiinassa, niin siihen nähden ko järjestelmän voisi saada jopa 1,5 miljoonaan kappale? Siinä on jo varaosaakin kerrakseen jos noita saa 2-3 kappaletta yhden PzH 2000 hinnalla. Sitäpaitsi tuo on varsin uusi. Käytännössä jos noita saisikin 1,5 miljoonalla/kpl, niin 200 kappaletta/300 miljoonaa jo muuttaisi koko maavoimien suorituskykyä merkittävästi ja käytännössä ne seisoisivat pääosin varastossa, joten ei ne juuri kulumaan pääsisi.
D
Deleted member 266
Guest
Absoluuttinen nollapiste on saavutettu...
Aika törkeetä tollanen vihjailu! Oliko toi mulle? Tossa toisessa viestissä on ainakin monta hyvää pointtia.