Oho, Kroatia tarrasi ATACMSiin, jota meillä moitittiin vanhentuvaksi ja kalliiksi.
16 tsydeemiä tulossa. Jenkit lahjoittaa* MLRS:t ja kroaatit maksaa vain ohjukset. Paljonkohan on muka vara ostaa? HE-FRAG:eja luultavasti melkein kaikki.
Jaa-a... onkohan seuraava askel Iskanderit Serbiaan?
http://defence-blog.com/news/croatia-to-buy-atacms-surface-to-surface-missile-from-usa.html
http://bmpd.livejournal.com/1521157.html *
16 tsydeemiä tulossa. Jenkit lahjoittaa* MLRS:t ja kroaatit maksaa vain ohjukset. Paljonkohan on muka vara ostaa? HE-FRAG:eja luultavasti melkein kaikki.
Jaa-a... onkohan seuraava askel Iskanderit Serbiaan?
http://defence-blog.com/news/croatia-to-buy-atacms-surface-to-surface-missile-from-usa.html
http://bmpd.livejournal.com/1521157.html *
Viimeksi muokattu:
kertakenttään
Ylipäällikkö
Joo joo, nyt menee mielenkiintoseks kun aletaan varustautumaan puolin ja toisin ja vieläpä vastaukseks toiselle.
Tehokas tappaminen on ainoa tapa saada rauha nopeasti ja itselle edullisesti, mahdollisimman suurten tappioiden tuottaminen pitää olla jokaisen johtajan tärkein tavoite.
Tai sitten ei. Operatiiviset ja strategiset tavoitteet ovat tärkeämpiä. Myös millä vaihtosuhteella niitä tappiota tuotetaan.
Esim. jos mahdollisimman suurten tappioiden nimissä olisi hölmöilty jatkuvasti Muurmannin rataa poikki ja lähdetty Lenigradin piiritykseen niin avot, että olisi persposket punoittaneet kun suunta olisi ollut takaisinpäin ja vastassa nöyryytetty vastustaja.
Tästä on useita historiallisia esimerkkejä. Esim. Isandlwanassa Zulujen voitto vain varmisti sen, että Brittien piti tulla isommalla joukolla antamaan huolella loimeen. Italian Abyssinian sodan nöyryytys piti korjata toisella sodalla, vaikka järjen hiventä ei ollut ko. alueen hamuamisessa.
Ylimääräisten valtiotasoisten kunnianloukkauksten tekeminen voi olla vaarallista.
Suomi taistelee aina olemassaolostaan, eli olen täysin eri mieltä, samoin ovat kaikki sotaa historiallisesti teoretisoineet viisaat miehet.
Eri asia on käytetäänkö voittoja omassa tiedotuksessa kuinka, siinä tilanne voi vaihdella kuten juuri ennen aselepoa saavutettu Ilomantsin voitto osoittaa.
Jatkosota tiedettiin hävityksi Suomessa jo 1942, tämä tietenkin vaikutti toimiin sen jälkeen, kyseessä oli hyökkäyssota Saksan rinnalla.
Jos sitä olisi käyty totaalisena sotana olisi Suomi pyrkinyt Leningradin kukistamiseen -42 aikana ja vapauttanut Saksalaisia divisioonia Moskovaan.
Jatkosota on esimerkki puolivaloilla soditusta sodasta, huipentui kyllä raivokkaisiin puolustustaisteluihin mutta ne eivät liity sodan alkuperäisiin päämääriin juuri mitenkään.
Talvisota on parempi esimerkki mihin täällä pitää valmistautua, kyseessä oli puhdas puolustustaistelu.
Siinä tappioita todellakin tuotettiin massiivista tahtia sen kestoon nähden, paremmalla varustautumisella olisi saavutettu paljon edullisempi vaihtosuhde.
Jos sitä olisi käyty totaalisena sotana olisi Suomi pyrkinyt Leningradin kukistamiseen -42 aikana ja vapauttanut Saksalaisia divisioonia Moskovaan.
Jatkosota on esimerkki puolivaloilla soditusta sodasta, huipentui kyllä raivokkaisiin puolustustaisteluihin mutta ne eivät liity sodan alkuperäisiin päämääriin juuri mitenkään.
Talvisota on parempi esimerkki mihin täällä pitää valmistautua, kyseessä oli puhdas puolustustaistelu.
Siinä tappioita todellakin tuotettiin massiivista tahtia sen kestoon nähden, paremmalla varustautumisella olisi saavutettu paljon edullisempi vaihtosuhde.
Viimeksi muokattu:
Puolustustaisteluille ei ole vaihtoehtoa. Niissä toki ylivoimaiset voitot ovat eduksi rauhanteossa. Sen sijaan lisätappojen hakeminen ei ole aina viisasta. Vastustajan taisteluhalu kun saattaa myös nousta jos leviää tieto aiheettomista teurastuksista.
Ei omalla tiedotuksella ole erityisemmin väliä sen osalta kun vastustaja arvioi omaa rauhantekohaluaan. Enemmänkin sillä millaisia aineksia molempien tekemiset antaa sikäläiselle propagandakoneistolle.
Viimeksi muokattu:
Raatteentie oli "teurastus".
Suomen nykyinen doktriini pyrkii toistamaan saman niin monesti kuin mahdollista, kaikkien johtajien tulisi tämä sisäistää ja sellaiset vaihtaa pois jotka eivät tähän pyri.
Teurastus oli sen osalta ainoastaan osoitus strategisesta tärkeydestä.
Tavoitteena oli takuuvarmasti ensisijaisesti torjunta (alkaen liikkeen pysäyttämisestä), ei teurastus. Sellaiseksi se vain kävi kun eivät lähteneet karkuunkaan.
Neukkuja ei ruumiiden määrä olisi kiinnostanut vähääkään jos operatiivinen tavoite olisi vain toteutunut.
Jos jotain vastustajaa vastaan ruumiiden tuottaminen on tehokkain tapa hävittää taistelutahto niin kaikin mokomin. Mielestäni se ei vain ole ikinä niin yksinkertaista venäläisiä vastaan. Täytyy ajatella enemmän akselilla, että "politiikan jatke" ja mitä se tarkoittaa venäläisten sodanjohdon osalta.
Viimeksi muokattu:
Ei kai vihollisen pidä antaa karkuun pötkiä jos on mahdollista se estää?
Suomusalmi-Raate taisteluissa on aina eniten harmiteltu sitä ettei saarrostuksia saatu riittävän pitäviksi ja osa pääsi murtautumaan ulos.
Vastauksena näihin lisäyksiin totean että Neuvostoliiton ja Venäjän ero on juuri resursseissa joita voivat kohdentaa Suomea vastaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Jos Suomi kykenee tuottamaan heti rittävän kovia tappioita Venäjän kone rupeaa yskimään paljon nopeammin.
Kuinka suuri signaaliarvo on tuolla että emme käytä rypäleaseita sen osalta, että kuulumme länteen? Ylittääkö se ne haitat joita tulee siitä että kyseisiä aseita ei ole käytössämme? Muistanko oikein, että vielä muutama vuosi sitten PV piti näitä erittäin tärkeänä Suomen puolustukselle?
Olen tosin ehkä hieman allerginen näille mitäköhän ne meistä ajattelee jutuille, vaikka onhan niitäkin joskus hyvä miettiä.
Välillä tulee vähän sellainen kuva, että mallioppilas uhraa kaiken oman päätösvaltansa, jotta saisi hyväksyntää muilta, hinnalla millä hyvänsä.
Olen tosin ehkä hieman allerginen näille mitäköhän ne meistä ajattelee jutuille, vaikka onhan niitäkin joskus hyvä miettiä.
Välillä tulee vähän sellainen kuva, että mallioppilas uhraa kaiken oman päätösvaltansa, jotta saisi hyväksyntää muilta, hinnalla millä hyvänsä.Kuinka suuri signaaliarvo on tuolla että emme käytä rypäleaseita sen osalta, että kuulumme länteen? Ylittääkö se ne haitat joita tulee siitä että kyseisiä aseita ei ole käytössämme? Muistanko oikein, että vielä muutama vuosi sitten PV piti näitä erittäin tärkeänä Suomen puolustukselle?
Olen tosin ehkä hieman allerginen näille mitäköhän ne meistä ajattelee jutuille, vaikka onhan niitäkin joskus hyvä miettiä.
Juurihan presidentti sanoi että mamutkin ovat turvallisuuspolitiikkaa, mamut voidaankin nimetä panttipataljooniksi.
Noh, jos ei ihan joka aiheesta tehdä pakolaiskeskustelua, vaikka tärkeä aihe onkin.Juurihan presidentti sanoi että mamutkin ovat turvallisuuspolitiikkaa, mamut voidaankin nimetä panttipataljooniksi.
En itse oikein jaksa uskoa, että rypäleaseiden ostamisesta kieltäytyminen (emme kai ole kiellossa mukana, emme vain osta niitä?) olisi kovinkaan merkittävä signaali siitä, että kuulumme länteen. Olen toki valmis muuttamaan kantaani, jos jollain on esittää hyviä perusteluja. Pitäisin esimerkiksi Nato-jäsenyyttä huomattavasti suurempana signaalina siitä, että kuulumme länteen. Nämä Ottawan ja Oslon sopimuksia kannattavat vaan tuntuvat olevan sitä porukkaa, jotka on kovasti Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan..
Itseasiassa aika iso osa toisin kuin monessa lähteessä kerrotaan. Mutta ei ne pakoon päässeet joukot kyllä taistelukykyisiä joukkoja sen jälkeen olleet.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Faktat kehiin: 1) Suomi ei ole millään tapaa mukana Oslon sopimuksessa 2) rypäleaseita tullaan käyttämään sodan aikana. Se mikä voi vaikuttaa haluaako poliitikot antaa valtuuksia hankkia lisää rypäleammuksia harmaam vaiheen aikana. Se, että Suomi on jo rauhankumppanuusohjelmassa Naton kanssa on erittäin selvä merkki länteen kuulumisesta eikä asiasta ole epäillystäkään enää herran vuonna 2015.
Suomi on kaikessa hiljaisuudessa noudattanut rypäleasekieltoa jo vuosia. Eli mukana ollaan korvia myöten. Onneksi ei ole virallisesti liitytty jotta saadaan pitää edes ne jo hankitut.
Pohjoismainen yhteistyö on taas tapetilla. Krigeren-lehti on kirjoitellut Tanskan, Norjan ja Suomen tulevista tykistö hankinnoista:
http://krigeren.dk/norge-vi-er-aabne-over-for-faelleskoeb-af-artilleri-med-danmark.. (Tanskasi)
Norja pitää ensi vuoden alussa koeammunnat omille tykistö kandidaateilleen. Tanskalaiset (ja ilmeisesti myös Suomalaiset) on kutsuttu paikan päälle seuraamaan testejä.
http://krigeren.dk/norge-vi-er-aabne-over-for-faelleskoeb-af-artilleri-med-danmark.. (Tanskasi)
Norja pitää ensi vuoden alussa koeammunnat omille tykistö kandidaateilleen. Tanskalaiset (ja ilmeisesti myös Suomalaiset) on kutsuttu paikan päälle seuraamaan testejä.
Noissa Nordefcon-puitteissa tehtävissä hankinnoissa on vain hirmuinen kuoppa, josta pitäisi päästä ylös.
Siellä on pitkä historia haaveiluista yhteishankkeiden suhteen mutta mikään isompi (Archer, NH90) ei ole onnistunut.