Tykistö

[Old Boy]

Tossa on ilmeisesti kaikki mukana. Tykkipääte (a-hallinta), lähtönopeustutkan hallinta, paikannuslaite (GPS/INS) yms. kuljettajan paikalla ilmeisesti myös oma näyttölaitteensa.

Ei siinä ole kuin Talin 5000 paikannuslaite. 155 K98 peruskamaa heti, kun nämä tykit tuli käyttöön. Toimii inertiaperiaatteella, eli ei tarvitse satelliitteja.

Tykistöllä on jo toistakymmentä vuotta ollut AHJO AmmunnanHallinta- ja JOhtamisohjelmisto, johon viime vuosina on saatu myös tykkipäätteet. PV:n taholta on koko ajan korostettu, että ohjelmaa voi käyttää
ja käytetään koulutuksessa millä tahansa läppärillä. Militäätispeksattu ATK-rautatavara vanhenee nopeasti, on kallista eikä sitä kannata varastoon ostaa, kun sotia kuintenkin on harvoin.


Weibel MVRS-700 SC (Muzzle Velocity Radar System) lähtönopeustutkaa on tosiaan kahta eri mallia, kuten @peelo tiesi. Kiinteästi aseeseen kiinnitettävään malliin kuuluu suunnilleen kirkon virsikirjan kokoinen antenni
sekä erillinen näyttölaite. Tämä kuuluu 155 K98:n vakiovarusteisiin. Tuli joskus 10 v sitten, ainakaan v 2003 ei vielä ollut. Juujan postaamassa kuvassa näkyy harmaa levy tykin putken yläpuolella. Se on vanhemman
LT-85 lähtönopeustuytkan antennin istukka.

 

[Iso-Mursu]

Liitteenä AEMI/GEMI 2012&2014 ja sekalainen nippu Suomen YK-ilmoituksia. Valitettavasti yhtenä nippuna kun just nyt ei ole vehkeitä purkaa tuota osiin.

Ei aukea mulla

 

[kertakenttään]

Täytyy sanoa, että MVHn loppuammunnat oli meleko komeaa katseltavaa varsinkin heitinkomppanioiden osalta. Kaikkien tuli oli koossa ja vain yksi heitin ampui hieman erilleen. Patteristoilla tietenkin hajonta oli aika suurta, mutta se niille suokoon.

 

[Huhta]

Heittimistä puheenollen:

Kun viime aikoina on surtu 122 mm tykkien sulattamista, niin mitenköhän paha juttu tuo oikeasti on? Rahaa on toki vähän, mutta 120 mm heitin tuskin maksaa ihmeitä. Eihän se nyt kantamaltaan tykkiä vastaa, mutta toisaalta ei tarvita niin raskasta vetäjääkään.

Jos tykkien hajautus- ja viestikalusto on tallessa (Ovathan ne?! Joko te saatanan tunarit sulatitte nekin?! ), niin heitin itsessään ei varmaan maksa kuin ~100 k€. 200 heitintä maksaisi 20 miljoonaa euroa. Ei kuulosta kovin pahalta isossa mittakaavassa, vaikka tuolle rahalle löytyisi varmasti muutakin käyttöä.

 

[Rannari]

Heittimistä puheenollen:

Kun viime aikoina on surtu 122 mm tykkien sulattamista, niin mitenköhän paha juttu tuo oikeasti on? Rahaa on toki vähän, mutta 120 mm heitin tuskin maksaa ihmeitä. Eihän se nyt kantamaltaan tykkiä vastaa, mutta toisaalta ei tarvita niin raskasta vetäjääkään.

Jos tykkien hajautus- ja viestikalusto on tallessa (Ovathan ne?! Joko te saatanan tunarit sulatitte nekin?! ), niin heitin itsessään ei varmaan maksa kuin ~100 k€. 200 heitintä maksaisi 20 miljoonaa euroa. Ei kuulosta kovin pahalta isossa mittakaavassa, vaikka tuolle rahalle löytyisi varmasti muutakin käyttöä.

Ei kai jalkaväkiprikaateista yms. poistetuille vanhoille tykeille mitään parikaapelia hienompaa hajautuskalustoa ole koskaan ollutkaan?

 

[Old Boy]

Kun viime aikoina on surtu 122 mm tykkien sulattamista, niin mitenköhän paha juttu tuo oikeasti on? Rahaa on toki vähän, mutta 120 mm heitin tuskin maksaa ihmeitä. Eihän se nyt kantamaltaan tykkiä vastaa, mutta toisaalta ei tarvita niin raskasta vetäjääkään

Puolet pienempi vaikutus, koska atarvike puolet kevyempi. Sekä puolet lyhyempi kantama. Samaa on, että vaatii miehiä lähes yhtä paljon. Molempia tarvitaan, mutta niillä on oma tehtävänsä, jossa toinen ei
voi korvata toista.

Ei kai jalkaväkiprikaateista yms. poistetuille vanhoille tykeille mitään parikaapelia hienompaa hajautuskalustoa ole koskaan ollutkaan?

Intti on epäonnistunut tiedotuksessaan, kun se ei ole osannut/viitsinyt/ehtinyt perustella kansalle, miksi mikään maa maailmassa ei voi mobilisoida 10 % kansasta aseiden kanssa maanpuolustukseen. Meidän 600.000
reservimme perustui kylmän sodan ajan II Maailmansodasta jääneisiin kaluihin, joita osin mobilisoitiin. Myöhemmin ns Saksan kauppaan. Puutteita oli viestikalustossa, tähystys- ja mittausvälineissä, maastoajoneuvoissa;
ylipäänsä kaikessa, jota ei voitu kierrättää käydyistä sodista. Puutteet oli hyvin tiedossa ja eräänlaisena sloganina sanottiin joskus, että "parikaapelia on riittävästi"

Entinen jv-prikaati ei tarvinut kummoisia kuljetusvälineitä, kun niillä ainoastiin kuskattiin joukot pidettävälle alueelle. Sinne kaivauduttiin ja kaiketi lopulta kuoltiin. Suuria sotaliikkeitä ei joukon oletettu tekevän eikä
siten ollut tarvetta nykyaikaisille viestivälineillekään. Taistelukosketukseen asti radioiden käyttökin oli lähtökohtaisesti kiellettyä; asia joka ei nytkään ole muuttunut.

 

[Huhta]

Ei kai jalkaväkiprikaateista yms. poistetuille vanhoille tykeille mitään parikaapelia hienompaa hajautuskalustoa ole koskaan ollutkaan?

Mielestäni on puhuttu (jo vuosia ja vuosia sitten), että hajautusvehkeet on koko tykistölle (siis jo ennen sulatuksia). Mutta jos ei, niin sitten ei ehkä kannata mitään kranaatinheittimiä lähteä hankkimaan ollenkaan.

Puolet pienempi vaikutus, koska atarvike puolet kevyempi. Sekä puolet lyhyempi kantama. Samaa on, että vaatii miehiä lähes yhtä paljon. Molempia tarvitaan, mutta niillä on oma tehtävänsä, jossa toinen ei
voi korvata toista.

Kevyempää ampumatarviketta voidaan kompensoida ampumalla enemmän, mikä onnistunee ihan hyvin (kranaatinheittimen suurempi tulinopeus + nopeampi asemasta lähtö). Joitakin harvoja maaleja vastaan 122 mm saattaa olla tehokkaampi kuin ~tuplamäärä 120 mm kranaatteja, mutta yleisellä tasolla on vaikea nähdä suurta ongelmaa alueellisten joukkojen kannalta. Jos 122 H 63 riittää nykyisellään n. 10 patteristolle, niin se on riittävästi hyökkääville (PSAJON) joukoille. Puolustukseelliseen taisteluun tarkoitetut joukot pärjäisivät varmaan riittävän hyvin 120 mm kranaatinheittimilläkin, kun puolustuksessa kantamalla on vähemmän merkitystä.

 

[kertakenttään]

Mielestäni on puhuttu (jo vuosia ja vuosia sitten), että hajautusvehkeet on koko tykistölle (siis jo ennen sulatuksia). Mutta jos ei, niin sitten ei ehkä kannata mitään kranaatinheittimiä lähteä hankkimaan ollenkaan.



Kevyempää ampumatarviketta voidaan kompensoida ampumalla enemmän, mikä onnistunee ihan hyvin (kranaatinheittimen suurempi tulinopeus + nopeampi asemasta lähtö). Joitakin harvoja maaleja vastaan 122 mm saattaa olla tehokkaampi kuin ~tuplamäärä 120 mm kranaatteja, mutta yleisellä tasolla on vaikea nähdä suurta ongelmaa alueellisten joukkojen kannalta. Jos 122 H 63 riittää nykyisellään n. 10 patteristolle, niin se on riittävästi hyökkääville (PSAJON) joukoille. Puolustukseelliseen taisteluun tarkoitetut joukot pärjäisivät varmaan riittävän hyvin 120 mm kranaatinheittimilläkin, kun puolustuksessa kantamalla on vähemmän merkitystä.

Kaikki alle 150 milliset kranaatit tulee pääsääntöisesti suunnitella elävää voimaa vastaan. Elävää voimaa vastaan ammuttaessa tärkeää on riittävä sirpalepeitto ja sopiva sirpalekoko sekä tulokulma. Tykistöllä pääsääntöisesti ammutaan alakulmilla, joten tulokulma ei ole optimaalinen ja monelle on varmasti yllätys, että 120 millinen krh on parempi elävää voimaa vastaan parempi kuin 155 millinen tykistö (sillä on suurempi vaikutusalue, jopa 20 metriä säteeltään). En osaa sanoa miten paljon tai miten isoja sirpaleita 122 millisestä muodostuu tai miten hyvin ko. kranaatti on ylipäätään suunniteltu. Mekeillä on muutenkin vahva suora-ammuntavoima, joten pelkkä 120 KRH voisi olla riittävä sen epäsuorantulen tarpeisiin, tietenkin kauemmas ulottuvaa tulenkäyttöä varten sillä olisi varmastikin käytössä YLJOPOn patteristoja.

 

[Rannari]

Mielestäni on puhuttu (jo vuosia ja vuosia sitten), että hajautusvehkeet on koko tykistölle (siis jo ennen sulatuksia). Mutta jos ei, niin sitten ei ehkä kannata mitään kranaatinheittimiä lähteä hankkimaan ollenkaan.
.

Olen erittäin hämmästynyt jos traktoriprikaateilla yms. tosiaan oli kaikille patteristoille kaikki tykkikohtaiset paikantamislaitteet ja muut digidigivehkeet. En kyllä muista kenenkään tuollaista koskaan ikinä missään kenellekään esittäneen. Suurin osa kymmenen vuoden takaisesta tykistöstä on joka tapauksessa sulatettu joten eipä sillä enää ole niin väliäkään.

 

[Old Boy]

Mielestäni on puhuttu (jo vuosia ja vuosia sitten), että hajautusvehkeet on koko tykistölle (siis jo ennen sulatuksia).

Nyt on menny sekaisin käsitteet tykistön hajaryhmitys sekä Alueellisten Joukkojen Uusi TST-tapa!

Hajaryhmitys:
Sodissamme tykkipatteri (4 tki) ryhmitettiin 100 m pituiseen suoraan riviin kohtisuoraan pääampumasuuntaa vastaan. Joskus 50-60 luvuilla tästä kehitettiin ns hajaryhmitys siten, että tykit oli parittain 300-500 m
etäisyydellä seuraavasta parista ja koko 12 tykin psto 1.5-2 km leveällä ryhmitysalueella. 90-luvulla tykkien määrä lisääntyi ja pstot kasvoivat 18 tykkisiksi. Silloin meillä oli taas 3:n tykin rivi tarjolla ilmavihollisen
tuhottavaksi. Poikkeuksena 130 K ja 155 K pstot, jotka jäi 12 tykkisiksi.

ALTYK = Uusi taistelutapa ALueellisten joukkojen TYKistössä
Tykit sijoitetaan kauas toisistaan siten, että ne muodostavat vihollistoiminnalle kukin oman maalipisteen. Jokainen tykki tosiaan tarvisi oman paikantamislaitteen (@Rannari postasi kuvan edellisellä sivulla), mutta näin
ei vieläkään tule olemaan, vaan patterin paikantamisajoneuvo "ajaa" tykkien paikat läpi ja jättää niille koordinaatit sekä tarkan suunnan. Tarvitaan myös digitaaliset radiot, joita on mahdoton tai ainakin erittäin vaikea
häiritä sekä huomattavasti aikaisempaa enemmän näitä paikantamislaitteistoja.

 

[Rannari]

Nyt on menny sekaisin käsitteet tykistön hajaryhmitys sekä Alueellisten Joukkojen Uusi TST-tapa!

Hajaryhmitys:
Sodissamme tykkipatteri (4 tki) ryhmitettiin 100 m pituiseen suoraan riviin kohtisuoraan pääampumasuuntaa vastaan. Joskus 50-60 luvuilla tästä kehitettiin ns hajaryhmitys siten, että tykit oli parittain 300-500 m
etäisyydellä seuraavasta parista ja koko 12 tykin psto 1.5-2 km leveällä ryhmitysalueella. 90-luvulla tykkien määrä lisääntyi ja pstot kasvoivat 18 tykkisiksi. Silloin meillä oli taas 3:n tykin rivi tarjolla ilmavihollisen
tuhottavaksi. Poikkeuksena 130 K ja 155 K pstot, jotka jäi 12 tykkisiksi.

ALTYK = Uusi taistelutapa ALueellisten joukkojen TYKistössä
Tykit sijoitetaan kauas toisistaan siten, että ne muodostavat vihollistoiminnalle kukin oman maalipisteen. Jokainen tykki tosiaan tarvisi oman paikantamislaitteen (@Rannari postasi kuvan edellisellä sivulla), mutta näin
ei vieläkään tule olemaan, vaan patterin paikantamisajoneuvo "ajaa" tykkien paikat läpi ja jättää niille koordinaatit sekä tarkan suunnan. Tarvitaan myös digitaaliset radiot, joita on mahdoton tai ainakin erittäin vaikea
häiritä sekä huomattavasti aikaisempaa enemmän näitä paikantamislaitteistoja.

Pahoittelut huonosta ohjesääntötekstin tuntemuksestani

Hajaryhmitys-muotoilua olen kyllä kuullut jopa upseerien käyttävän uudestakin järjestelystä mutta näköjään sitten virheellisesti. Siitä kuitenkin oli kysymys. Hiljan käyttöön otetusta alueellisten taisteluosastojen patteristojen toimintatavasta. Ei siis 50-luvun parikaapeli- tai kirjekyyhkyversiosta.

 

[Einomies1]

No ei ole!
Ampuu 120 krh:n kranaatteja, kantama pienempi kuin nykyisellä 122 H panssarihaupitsilla.

Keskustelua käytiin laajasti viime vuonna, sivuja taaksepäin selaamalla löytynee vielä. Pääkohdat olivat:

Vaikutukseltaan 120 krh:n kranaatti vastaa tykistön 105 haupitsia; ai niin, ne kuskattiin romikseen jo 90-luvulla!
Kantama liian lyhyt tähän käyttöön
Hinta kallis samalla rahalla saa tykit, jonka ominaisuudet on ihan eri luokkaa

Etuna nykykalustoon:
Jokainen ase kuljettaa mukanaan sijaintia ja tarkkaa suuntaa eli on pysähtyessään heti ampumavalmis. Tätä kykyä ei 122 PSH saanut modernisoinnissa, vaan patterin mukana kulkee paikantamisajoneuvo
ja tykit suunnataan kuten vedettävä kalusto.
MRSI -kyky puuttuu nykykalustolta

Olen keskustellut tästä kyllä aikaisemmin ja tiedän nuo hyvät ja huonot tosin niistä voi olla ainakin osin eri mieltä kuin sanot. Vaikka tämä asia kuluu tykistö-ketjuun tms., kommentoin noihin väittämiin kuitenkin hieman.

- 120mm U.S. M57 HE -krh kranaatti vaikuttaa 60m säteellä (linkki alhaalla)mutta omista murkuloista en tiedä. Se on toki vähemmän kuin 122mm tykinammus mutta sen minkä AMOS KRH häviää tehossa, se voittaa tulinopeudessa ja tarkkuudessa. Psh 74:n suurin tulinopeus on 4 ls/min ja AMOS tulinopeus on 16 ls/min (hetkellinen) ja jatkuva 12 ls/min. Tästä voidaan laskea nopeasti että 1 AMOS ampuu maaliin 1 min. aikana maksimillaan 16x12,8 kg kranaattia eli n.206 kg määrän a-tarviketta. Psh 74 ampuu samassa ajassa maaliinsa 4x22kg eli n.88 kg a-tarviketta.
Suoraan mitattuna AMOS ampuu yli 2 kertaa enemmän vaikutusta maaliin kuin vastaava 122mm Psh 74. AMOS/NEMO tekee sen myös huomattavasti nopeammin ja tarkemmin.

- AMOS kantama maksimillaan perus a-tarvikkeena ilmoitetaan olevan 10 km. 122mm haupitsi ampuu noin 14km päähän(mutta ei yläkulmalla) joten ei tässä nyt minusta sellaista eroa ole joka ei olisi kompensoitavissa AMOS-järjestelmän muilla eduilla. 120mm kranaatinheittimille kehitetään jatkuvasti uusia a-tarvikkeita varsinkin meren takana joten kaliperin kehityspotentiaali on merkittävä verrattuna vanhaan neuvostokaliiperiin. RAytheon on kokeilemassa USMC:lle kehitettävää PERM-kranaattia joka on GPS-ohjattu ja kantaa jopa 16 km normaalilla putkella ja vieläkin enemmän jos putki on 3m pitkä (linkki alhaalla). Kuilu kantaman osalta on lähitulevaisuudessa jo olematon 120mm krh:n ja 122mm tykkikaliiperin välilllä.
Tällä hetkellä APMI MGK XM395 ammus on jo kenttäkäytössä US.Armylla ja sen kantama on normaali n. 7 km (tavallisesta putkesta-M120 Mortar) sekä CEP on alle 10m.

- Huipputekniikan hinta on tottakai korkea mutta AMOS/NEMO järjestelmien selviytymiskyky, liikkuvuus, tarkkuus sekä verkottumisominaisuudet ovat ylivoimaiset 122mm panssarihaupitsiin verrattuna. AMOS on asemaanajosta 30 sek.päästä ampumavalmis tukemaan joukkoja nopealla, tarkalla tulella myös ryöppyammunnalla ja lähtee asemasta 10 sekunnissa. Mikä on Psh:n suorituskyky paikantamisajoneuvon kanssa? AMOS on myös vaikeampi löytää ja tuhota ilmasta koska se liikkuu itsenäisesti ja siinä on häiveratkaisuja. Vastatykistöllä AMOS/NEMO lamauttaminen on lähes mahdotonta.

- 155mm itseliikkuva tykistö on eri asia eikä se minusta korvaa 120mm liikkuvaa kranaatinheitintä. Suomalainen ratkaisu on ehdotonta huippua maailmassa ja tehty tulevaisuuden taistelukentälle. Itse alustana AMV on nopeampi, suojatumpi ja helpompi huoltaa kuin telavaunu.

Minusta suomen harvoja vahvuuksia yhdistyy tässä eli kranaatinheittimistön tuntemus sekä loistava panssariajoneuvo. Miksi potentiaalia ei nähdä tässä?

AMOS/NEMO olisi kykenevä tukemaan sekä mekanisoituja joukkoja että liikkuvaa jalkaväkeä maalla ja rannikkoseudulla.

Linkeissä tietoa 120mm krh:a.

http://defensetech.org/2014/12/18/video-raytheon-test-fires-new-gps-guided-mortar-for-marines/
http://www.dtic.mil/ndia/2011gunmissile/Wednesday11788_Hanink.pdf
http://www.defenseindustrydaily.com...ded-mortars-to-fight-afghan-insurgents-05990/
http://www.globalsecurity.org/military/library/policy/army/fm/7-90/Appb.htm

 

[peelo]

Olen keskustellut tästä kyllä aikaisemmin ja tiedän nuo hyvät ja huonot tosin niistä voi olla ainakin osin eri mieltä kuin sanot. Vaikka tämä asia kuluu tykistö-ketjuun tms., kommentoin noihin väittämiin kuitenkin hieman.

- 120mm U.S. M57 HE -krh kranaatti vaikuttaa 60m säteellä (linkki alhaalla)mutta omista murkuloista en tiedä. Se on toki vähemmän kuin 122mm tykinammus mutta sen minkä AMOS KRH häviää tehossa, se voittaa tulinopeudessa ja tarkkuudessa. Psh 74:n suurin tulinopeus on 4 ls/min ja AMOS tulinopeus on 16 ls/min (hetkellinen) ja jatkuva 12 ls/min. Tästä voidaan laskea nopeasti että 1 AMOS ampuu maaliin 1 min. aikana maksimillaan 16x12,8 kg kranaattia eli n.206 kg määrän a-tarviketta. Psh 74 ampuu samassa ajassa maaliinsa 4x22kg eli n.88 kg a-tarviketta.
Suoraan mitattuna AMOS ampuu yli 2 kertaa enemmän vaikutusta maaliin kuin vastaava 122mm Psh 74. AMOS/NEMO tekee sen myös huomattavasti nopeammin ja tarkemmin.

- AMOS kantama maksimillaan perus a-tarvikkeena ilmoitetaan olevan 10 km. 122mm haupitsi ampuu noin 14km päähän(mutta ei yläkulmalla) joten ei tässä nyt minusta sellaista eroa ole joka ei olisi kompensoitavissa AMOS-järjestelmän muilla eduilla. 120mm kranaatinheittimille kehitetään jatkuvasti uusia a-tarvikkeita varsinkin meren takana joten kaliperin kehityspotentiaali on merkittävä verrattuna vanhaan neuvostokaliiperiin. RAytheon on kokeilemassa USMC:lle kehitettävää PERM-kranaattia joka on GPS-ohjattu ja kantaa jopa 16 km normaalilla putkella ja vieläkin enemmän jos putki on 3m pitkä (linkki alhaalla). Kuilu kantaman osalta on lähitulevaisuudessa jo olematon 120mm krh:n ja 122mm tykkikaliiperin välilllä.
Tällä hetkellä APMI MGK XM395 ammus on jo kenttäkäytössä US.Armylla ja sen kantama on normaali n. 7 km (tavallisesta putkesta-M120 Mortar) sekä CEP on alle 10m.

- Huipputekniikan hinta on tottakai korkea mutta AMOS/NEMO järjestelmien selviytymiskyky, liikkuvuus, tarkkuus sekä verkottumisominaisuudet ovat ylivoimaiset 122mm panssarihaupitsiin verrattuna. AMOS on asemaanajosta 30 sek.päästä ampumavalmis tukemaan joukkoja nopealla, tarkalla tulella myös ryöppyammunnalla ja lähtee asemasta 10 sekunnissa. Mikä on Psh:n suorituskyky paikantamisajoneuvon kanssa? AMOS on myös vaikeampi löytää ja tuhota ilmasta koska se liikkuu itsenäisesti ja siinä on häiveratkaisuja. Vastatykistöllä AMOS/NEMO lamauttaminen on lähes mahdotonta.

- 155mm itseliikkuva tykistö on eri asia eikä se minusta korvaa 120mm liikkuvaa kranaatinheitintä. Suomalainen ratkaisu on ehdotonta huippua maailmassa ja tehty tulevaisuuden taistelukentälle. Itse alustana AMV on nopeampi, suojatumpi ja helpompi huoltaa kuin telavaunu.

Minusta suomen harvoja vahvuuksia yhdistyy tässä eli kranaatinheittimistön tuntemus sekä loistava panssariajoneuvo. Miksi potentiaalia ei nähdä tässä?

AMOS/NEMO olisi kykenevä tukemaan sekä mekanisoituja joukkoja että liikkuvaa jalkaväkeä maalla ja rannikkoseudulla.

Linkeissä tietoa 120mm krh:a.

http://defensetech.org/2014/12/18/video-raytheon-test-fires-new-gps-guided-mortar-for-marines/
http://www.dtic.mil/ndia/2011gunmissile/Wednesday11788_Hanink.pdf
http://www.defenseindustrydaily.com...ded-mortars-to-fight-afghan-insurgents-05990/
http://www.globalsecurity.org/military/library/policy/army/fm/7-90/Appb.htm

Offtopic pilkunnussintaa... AMOS pitkänkantaman ammus on 15 kg ja räjähdeainemäärä taitaa olla 122 mm vastaava. Kuori toki ohuempi, ilmeisesti.

 

[CV9030FIN]

Toivottavasti yhtään enempää AMOS:ia ei osteta... panostus-tuotos suhde lähenee Tuuli-katastrofia. Veli @veeteetee tulee tänne kohta kertomaan toisin, mutta pakkohan hänen on kun työskentelee puolustusvälineteollisuudelle...

 

[Deleted member 266]

Veli veeteeteellä on ihat omat mielipiteensä ja melko usein työnantajasta poikkeavatkin, sillä
*tappaa ne eivät uskalla
*tiineeksi ne eivät minua saa
*eikä tämän työpaikan menetyksellä enää ketään uhkailla,
mutta jokaiseen netin juupaseipässpämmihöräilyyn en enää jaksa lähteä mukaan; sorry vaan, ruåtsalaisen invalidimopon kaima

 

[Old Boy]

Toivottavasti yhtään enempää AMOS:ia ei osteta... panostus-tuotos suhde lähenee Tuuli-katastrofia

Minusta suomen harvoja vahvuuksia yhdistyy tässä eli kranaatinheittimistön tuntemus sekä loistava panssariajoneuvo. Miksi potentiaalia ei nähdä tässä?
AMOS/NEMO olisi kykenevä tukemaan sekä mekanisoituja joukkoja että liikkuvaa jalkaväkeä maalla ja rannikkoseudulla.

CV oikeastaan pani omintakeiseen mutta selkeään tyyliinsä pisteen tämänkertaiselle AMOS -keskustelukierrokselle, mutta koska @Einomies1 näki vaivaa laatiessaan pitkän perustelun ja kaivoi vielä linkitkin tueksi,
niin sopinee vielä jatkaa aiheesta. Nyt on kysymys ainoastaan AMOS/Nemon sopivuudesta korvaamaan 122 H panssarihaupitsit, ei tuotteen hyvyydestä/huonoudesta sinänsä.

Sinänsä PSH 74 korvaaminen kuuluu haaveiluosastolle; niihin ei ole haluttu/kyetty käyttämään varoja, vaan suurimpien puutteiden (tykkikohtainen paikannus ja omasuoja) modernisointiesitykset on menny roskiin.
On ilmoitettu, että kalustoa käytetään noin vuoteen 2025. Sen jälkeen ilmeisesti koko mekanisoitu tst-osastokonsepti löytyy ainoastaan Panssari- ja Tykistömuseoista.

Korvattaessa PSH 74 Nemo:lla olisi hyväksyttävä, että keskeiset ominaisuudet kranaatin vaikutus sekä ampumaetäisyys huononevat selvästi. Olisiko jääkärien polkupyörien ja traktoreiden seuraajaksi hankittu "Pasi",
jonka maantienopeus on pienempi kun polkupyörällä ja suoja huonompi kun traktorin lavalla? Ja kun verrataan atarvikkeita niin se pitää tehdä standardikamalla huolimatta siitä, että maailmalta löytyy vaikka mitä! Siksi,
että meillä on niitä useinmiten ennestään, ne maksavat murto-osan erikoisatarvikkeista mutta ennenkaikkea siksi, että tykistö ampuu pääosin aluemaaleja. Ei ole tarkoituskaan kumauttaa jokaista hyökkäyksessä vastaan-
tulevaa vihollistaistelijaa kranaatilla päähän!

Pitkä kantama saavutetaan krh:ssa tinkimällä muista ominaisuuksista, koska fysiikan lait. Venyttämällä kranaatin muotoa keihään suuntaan saadaan kantamaa. Mutta kun paino on pidettävä samana, on pakko ohentaa
kuorta. Silloin räjähdysainettakin mahtuu enemmän, kuten @peelo huomasi. Tuloksena kovempi pamaus, mutta vähemmän sirpaleita. Ja ennenkaikkea runsaasti hyödyttömiä pienen pieniä sirpaleita. 122H:n kantama on
14.7 km (ei 14), mutta AMOS/Nemo:lle on ilmoitettu epäilyttävän pyöreä 10 km. Eikä ole kerrottu, millä atarvikkeella tämä on saavutettu; mahdollisesti ainoastaan sille erityisesti suunnitellulla kranaatilla. Myös pidemmän
kantaman 122 H kranaatteja valmistetaan ulkomailla, kaliberihan on vielä yleinen Itäisessä Euroopassa. Veli @veeteetee kirjoitti myös joskus kotimaisesta 122 H pitkän kantaman kranaattiprojektista. Itse kyllä en tällaista
muista, olisiko ollut tehtaan omia juttuja.

Einomiehen kertoma 4 ls/isku ei ole oikein, vaan PV ilmoittaa 122 PSH:n tulinopeudeksi 5 ls/min; 6:stakin puhuvat monet. Vedettävä 122H saavuttaa 7-8. AMOS -optio lienee mennyt umpeen joten vertailu on tehtävä Nemoon. Minuutissa rautaa vihollisen niskaan siirtyy molemmilla suunnilleen yhtä paljon, mutta teho tietysti pienempi krh:n kranaateilla puolikovia tai kaivautuneita vihollisia vastaan.

 

[Tetra]

Onko tuo PSH 74 miten hyvä järjestelmä ollut kokonaisuutena? Oikeastaan tämä on tykistöasiaa joten vastaus olisi varmaan hyvä laittaa tykistöketjuun.

 

[peelo]

CV oikeastaan pani omintakeiseen mutta selkeään tyyliinsä pisteen tämänkertaiselle AMOS -keskustelukierrokselle, mutta koska @Einomies1 näki vaivaa laatiessaan pitkän perustelun ja kaivoi vielä linkitkin tueksi,
niin sopinee vielä jatkaa aiheesta. Nyt on kysymys ainoastaan AMOS/Nemon sopivuudesta korvaamaan 122 H panssarihaupitsit, ei tuotteen hyvyydestä/huonoudesta sinänsä.

Sinänsä PSH 74 korvaaminen kuuluu haaveiluosastolle; niihin ei ole haluttu/kyetty käyttämään varoja, vaan suurimpien puutteiden (tykkikohtainen paikannus ja omasuoja) modernisointiesitykset on menny roskiin.
On ilmoitettu, että kalustoa käytetään noin vuoteen 2025. Sen jälkeen ilmeisesti koko mekanisoitu tst-osastokonsepti löytyy ainoastaan Panssari- ja Tykistömuseoista.

Korvattaessa PSH 74 Nemo:lla olisi hyväksyttävä, että keskeiset ominaisuudet kranaatin vaikutus sekä ampumaetäisyys huononevat selvästi. Olisiko jääkärien polkupyörien ja traktoreiden seuraajaksi hankittu "Pasi",
jonka maantienopeus on pienempi kun polkupyörällä ja suoja huonompi kun traktorin lavalla? Ja kun verrataan atarvikkeita niin se pitää tehdä standardikamalla huolimatta siitä, että maailmalta löytyy vaikka mitä! Siksi,
että meillä on niitä useinmiten ennestään, ne maksavat murto-osan erikoisatarvikkeista mutta ennenkaikkea siksi, että tykistö ampuu pääosin aluemaaleja. Ei ole tarkoituskaan kumauttaa jokaista hyökkäyksessä vastaan-
tulevaa vihollistaistelijaa kranaatilla päähän!

Pitkä kantama saavutetaan krh:ssa tinkimällä muista ominaisuuksista, koska fysiikan lait. Venyttämällä kranaatin muotoa keihään suuntaan saadaan kantamaa. Mutta kun paino on pidettävä samana, on pakko ohentaa
kuorta. Silloin räjähdysainettakin mahtuu enemmän, kuten @peelo huomasi. Tuloksena kovempi pamaus, mutta vähemmän sirpaleita. Ja ennenkaikkea runsaasti hyödyttömiä pienen pieniä sirpaleita. 122H:n kantama on
14.7 km (ei 14), mutta AMOS/Nemo:lle on ilmoitettu epäilyttävän pyöreä 10 km. Eikä ole kerrottu, millä atarvikkeella tämä on saavutettu; mahdollisesti ainoastaan sille erityisesti suunnitellulla kranaatilla. Myös pidemmän
kantaman 122 H kranaatteja valmistetaan ulkomailla, kaliberihan on vielä yleinen Itäisessä Euroopassa. Veli @veeteetee kirjoitti myös joskus kotimaisesta 122 H pitkän kantaman kranaattiprojektista. Itse kyllä en tällaista
muista, olisiko ollut tehtaan omia juttuja.

Einomiehen kertoma 4 ls/isku ei ole oikein, vaan PV ilmoittaa 122 PSH:n tulinopeudeksi 5 ls/min; 6:stakin puhuvat monet. Vedettävä 122H saavuttaa 7-8. AMOS -optio lienee mennyt umpeen joten vertailu on tehtävä Nemoon. Minuutissa rautaa vihollisen niskaan siirtyy molemmilla suunnilleen yhtä paljon, mutta teho tietysti pienempi krh:n kranaateilla puolikovia tai kaivautuneita vihollisia vastaan.

AMOS/NEMO on hinta/laatusuhteeltaan huono. Muuten sillä voisi korvata jopa tuon 122 PSH kaluston, jos tyydyttäisiin vastaavaan (hiukan parempaan) suorituskykyyn. 122 PSH korvattaessa halut ovat todennäköisesti toisenlaiset, eli halutaan oikea tyksitöjärjestelmä. Meneillään oleva PSH-projekti tulee lähivuosina näyttämään mihin halutaan panostaa (rahat riittävät).

AMOS/NEMO+AMV yhdistelmä ei teknisesti häviä kuin marginaalisesti kantamassa ja vaikutuksessa maalissa 122 PSH kalustolle. Kaikessa muussa ylittää. Lähes yhtä hyvä maastoliikkuvuus, vapaampi tuliaseman valinta, tulenavausnopeus, tuliasemasta lähtö, tulinopeus, MRSI (tietyillä etäisyyksillä), suoja, kyky ampua laajalle kantama-alueelle eri koro vaihtoehdoilla (moderni panosjärjestelmä) ja monta muuta tekijää. Kyky tukea joukkoja on parempi tai vähintään vastaavaa luokkaa.

Patrian brosyyrissä mainitaan 0,3-9,8 km kantama vakio-olosuhteissa pitkänkantamanammukselle ja painoa 15,3 kg. Tämä ammus pitäisi olla PVllä käytössä. Patrialla on tai on ollut valikoimissaan ammuttavaa kaikille suomessa käytössä oleville tykistön kalibereille 105-155 mm välillä.

 

[kertakenttään]

AMOS/NEMO on hinta/laatusuhteeltaan huono. Muuten sillä voisi korvata jopa tuon 122 PSH kaluston, jos tyydyttäisiin vastaavaan (hiukan parempaan) suorituskykyyn. 122 PSH korvattaessa halut ovat todennäköisesti toisenlaiset, eli halutaan oikea tyksitöjärjestelmä. Meneillään oleva PSH-projekti tulee lähivuosina näyttämään mihin halutaan panostaa (rahat riittävät).

AMOS/NEMO+AMV yhdistelmä ei teknisesti häviä kuin marginaalisesti kantamassa ja vaikutuksessa maalissa 122 PSH kalustolle. Kaikessa muussa ylittää. Lähes yhtä hyvä maastoliikkuvuus, vapaampi tuliaseman valinta, tulenavausnopeus, tuliasemasta lähtö, tulinopeus, MRSI (tietyillä etäisyyksillä), suoja, kyky ampua laajalle kantama-alueelle eri koro vaihtoehdoilla (moderni panosjärjestelmä) ja monta muuta tekijää. Kyky tukea joukkoja on parempi tai vähintään vastaavaa luokkaa.

Patrian brosyyrissä mainitaan 0,3-9,8 km kantama vakio-olosuhteissa pitkänkantamanammukselle ja painoa 15,3 kg. Tämä ammus pitäisi olla PVllä käytössä. Patrialla on tai on ollut valikoimissaan ammuttavaa kaikille suomessa käytössä oleville tykistön kalibereille 105-155 mm välillä.

120 KRH PKALS (pitkän kantaman laukaus) kuuluu sallittuihin laukausyhdistelmiin eli on hyväksytty sotamateriaaliksi.

 

[SJ]

AMOS/NEMO on hinta/laatusuhteeltaan huono.

Tuo on muuten sinällään totta, että en usko noiden olevan merkittävästi halvempia, kuin ajoneuvoalustaiset tykistöaseet.