Tykistö

[Rannari]

PV:ssä ei kuitenkaan olla tyhmiä. 122mm hylkäämiseen on varmaan hyvä syy, vaikka siitä ei täällä puhuttaisikaan.

Onhan se ihan selkeästi kerrottu että 122 RAKH poistetaan 20-luvun alkupuolella koska ammukset ja/tai ajoneuvot hapantuvat. 122 PSH tulee kokemaan alustan vanhenemisen takia saman kohtalon samoihin aikoihin. 122 H jatkanee vuosikymmenen loppuun. Nämä asiat totesi tykistön tarkastaja Tulikomentoja-lehdessä.

 

[Huhta]

PV:ssä ei kuitenkaan olla tyhmiä. 122mm hylkäämiseen on varmaan hyvä syy, vaikka siitä ei täällä puhuttaisikaan.

Päättelisin, että se liittyy isoon vaikutusalueeseen ja siihen, että sinne pitää ampua paljon roinaa halutun tiheyden saavuttamiseksi. Isoon vaikutusalueeseen liittyy myös kollateraalivahingot. Ei ole niin hyvin maahantunkeutujan torjuntaan omalla alueella soveltuva, varsinkin jos uudessa taistelutavassa pyritään pitämään jatkuvaa kosketusta yllä.

Uudet raskaiden raketinheittimien A-tarvikkeet voidaan ohjata tarkasti maaliinsa. Vähemmillä ammuksilla saadaan tehokas vaikutus pienellä alueella. Edellyttää hyvää tiedustelua ja tilannetietoa. Molemmat uuden taistelutavan oppeja.

Tämä tekemällä johtopäätöksiä täällä sanotusta ja yhdistelemällä julkista tietoa.

Myös lyhyt kantama vaikuttaa luultavasti poistopäätökseen. 122 RakH 89 ja "massiivinen" 20 kilometrin kantama ei anna ihan hirveästi pelivaraa esim. tuettavan joukon suhteen. GMLRS tarjoaa moninkertaisen kantaman.

 

[peelo]

@proileri videon ekassa testissa raketti räjähtää maassa. Eli siinä ei varmaankaan saavuteta koko taistelukärjen sirpaloitumisen potentiaalia, sirpaleiden voisi uskoa suuntautuvan etuviistoon. Normaali toimintapahan olisi ilmaräjähdys herätesytyttimen avulla. Kevyiden/herkkien maalien osalta uskoisin AAWEEN olevan parempi, kun taas DPICM vasmasti takaa paremman varmuuden tuhota raskaammin panssaroituja maaleja. Esimerkiksi lumihangessa jälkimmäisen teho on ilmeisesti sirpaloitumisen osalta hyvin heikko.

 

[SJ]

Katsoin että videolla pickup on parkkeerattu n. 10 m päähän ja kylki ottaa noin 20 isoa sirpaletta. Kyljen ala olisi suunnilleen 1 x 5 m eli sirpaletiheys tuolla etäisyydellä 4 kpl / neliömetri. Nopeasti kun tästä laskee niin 35 m päähän parkkeerattu BTR ottaisi 5 sirpaletta kylkeensä ja 75 m päähän parkkeerattu BTR 1 kpl. Jos halutaan yksi osuma per BTR, niin verrattuna DPICM:ään tuo AW:n 75 m säteellä oleva ympyrä kattaisi pinta-alaltaan 1.4x isomman alan kuin 1 kpl DPICM-tytärammus / BTR:n katto (22 neliömetriä x 575 ei-suutariammusta).

Eri asia sitten miten penetraatiokyky sirpaleilla säilyy eri etäisyyksillä - DPICM:n ontelopanos penetroi speksien mukaan 60-100mm terästä, eli aika todennäköisesti menee läpi katosta osuessaan.

No, ehkä noiden kantama tarkoittaa sitä, että niitä ei tarvitsekaan käyttää niihin panssaroituihin maaleihin niin paljoa, vaan kantamalta löytyy tuollaisen ammuksen arvoisia maaleja jotka eivät ole panssaroituja. Panssaroidut maalit voidaan sitten hoidella tykistöllä.

 

[proileri]

@proileri videon ekassa testissa raketti räjähtää maassa. Eli siinä ei varmaankaan saavuteta koko taistelukärjen sirpaloitumisen potentiaalia, sirpaleiden voisi uskoa suuntautuvan etuviistoon. Normaali toimintapahan olisi ilmaräjähdys herätesytyttimen avulla. Kevyiden/herkkien maalien osalta uskoisin AAWEEN olevan parempi, kun taas DPICM vasmasti takaa paremman varmuuden tuhota raskaammin panssaroituja maaleja. Esimerkiksi lumihangessa jälkimmäisen teho on ilmeisesti sirpaloitumisen osalta hyvin heikko.

Sitäpä itsekin mietin että melko matalalla on testiräjäytys, näyttäisi että raketti on n. 1 m korkeudella telineessä kun poksautetaan. Mutta ainakin tiedetään että räjähdyskuvio on about puolipallon muotoinen ja vielä vaakatasossa vähintään tuo sirpaletiheys. Tosin ihan pieni se sirpalekulma ei voi olla, jos halutaan että 10 m hersynä poksahtavan raketin sirpaleet leviävät laajalle. 50 m päähän vaaditaan jo 80 asteen kulma.

Tietenkin pitää muistaa että oletettavasti ensisijainen asiakas ovat jenkit ja siellä on varmaan vaikutusperiaatetta pohdittu heidän lähtökohdistaan. Kuormarakettia on jenkeillä kiitettävästi varastoissa jos sellaista tarvisi panssarimaaleja vastaan, joten varmaan tavoite on ollut kehittää DPICM:n ja unitaryn rinnalle vielä tämmöinen variantti eri käyttöön - tavoite ei siis ole varsinaisesti ollut korvaaja DPICM:lle. Jotenkin tuntuisi että tämmöinen iso sirpalepommi on haluttu käytettäväksi Lähi-Idän suunnalle, missä kohde on suht pehmyt ja on tärkeää ettei kylvetä 'epäinhimillisiä' kuorma-ammuksia ympäriinsä.

Suomelle sopisi taas parhaiten DPICM, tietäen todennäköisimmän käyttökohteen. Kuten joku Suomen Sotilaassa analysoi, jos tilanne on sellainen että DPICM:ää jouduttaisiin käyttämään, niin muutama maastoon raivausta odottamaan jäävä tytärammus on pienin murhe. Tietenkään ei haittaa jos niiden lisäksi muutama Unitary/AW on käytettävissä.

 

[J0h1F]

Eikö tykistön tarkastaja maininnut kevyen raketinheittimen ampumatarpeiden olevan sitä tavaraa joka 20-luvulla vanhenee ja samalla koko kalusto poistuu. Näiden osalta en olisi määristä huolissani mm. Saksan-kauppojen takia. Heittimistähän näyttäisi kolmannes menneen jo poistoon. Lähteenä tälle GEMI. Jäljellä olisi 24kpl.

Mistäköhän nuo luvut olet saanut?

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/d...=url&CACHEID=d7bb0c00454de60e9393bb5abebcd61d
GEMI-ilmoituksen mukaan PV:llä on yli 100-millisiä raketinheittimiä on 94 kappaletta. Tämä voidaan purkaa seuraavaksi ilmoitettujen kalustohankintojen perusteella:
- 22 kpl M270 - 298 RSRAKH 06 (Alankomaista 2006 hankitut)
- 12 kpl M270A1 - 298 RSRAKH 06 (Tanskasta 2013 ajoharjoittelua varten hankitut)
- 36 kpl RM-70/85 - 122 RAKH 89M (Itä-Saksasta hankitut tsekkoslovakialaiset 122 mm)
- 24 kpl BM-21 - 122 RAKH 76 (Neuvostoliitosta hankitut, koulutuskäytöstä poistetut 122 mm)

Toisin sanoen kaikki, myös käytöstä jo poistetut BM-21:t ovat yhä varastoituina ja olemassa, tai sitten PV on tehnyt jotain budjetissa ja hankintailmoituksissa näkymättömiä hankintoja (just joo...).

122 mm raketinheittimen ammusten valmistaminen on myös hyvin yksinkertaista, sillä kyseessä ei ole mikään tarkkuusampumatarvike, vaan 122 mm raketit ovat aluevaikutteinen ase. Niitä kyettäisiin tarpeen mukaan valmistamaan Suomessakin ihan hyvin, kyseessä on sen verran yksinkertainen laite.

Mitä tulee 122 mm kenttätykkien (haupitsit) poistamiseen, niin ainakin tulenjohdon päivitetyissä varusmieskäytännöissä ne ovat ainoat 155 mm kenttätykkien ohelle jäljelle jätetyt kenttätykit - meillähän on vielä käytössä 130 mm ja 152 mm kalustoa myös, nämä on jätetty huomiotta uusimmissa varusmiehille tarkoitetuissa tulenjohto-oppaissa. Eräiden asiaan perehtyneiden tahojen mielestä 130 mm ja 152 mm kalusto on tarkoitus hiljalleen poistaa käytöstä ampumatarvikevarastojen loppuessa (esim. 130 K 54 on käytössä vain sen takia, että sillä on jäljellä vielä a-tarviketta aika paljon, ja sillä voidaan sen vuoksi harjoittaa mm. tulenjohtoa).
122 mm tykkikaluston poistaminen on vielä aika kaukana (tosiaankin 20-luvun lopulla, kuten Tulikomentoja-lehdessä mainittiinkin), jos sitä tapahtuneekaan (mahd. lisähankinnat?). Se on kuitenkin tärkeää alueellisten ja paikallisjoukkojen kalustoa.

 

[Rannari]

Mistäköhän nuo luvut olet saanut?

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/d...=url&CACHEID=d7bb0c00454de60e9393bb5abebcd61d
GEMI-ilmoituksen mukaan PV:llä on yli 100-millisiä raketinheittimiä on 94 kappaletta. Tämä voidaan purkaa seuraavaksi ilmoitettujen kalustohankintojen perusteella:
- 22 kpl M270 - 298 RSRAKH 06 (Alankomaista 2006 hankitut)
- 12 kpl M270A1 - 298 RSRAKH 06 (Tanskasta 2013 ajoharjoittelua varten hankitut)
- 36 kpl RM-70/85 - 122 RAKH 89M (Itä-Saksasta hankitut tsekkoslovakialaiset 122 mm)
- 24 kpl BM-21 - 122 RAKH 76 (Neuvostoliitosta hankitut, koulutuskäytöstä poistetut 122 mm)

Toisin sanoen kaikki, myös käytöstä jo poistetut BM-21:t ovat yhä varastoituina ja olemassa, tai sitten PV on tehnyt jotain budjetissa ja hankintailmoituksissa näkymättömiä hankintoja (just joo...).

122 mm raketinheittimen ammusten valmistaminen on myös hyvin yksinkertaista, sillä kyseessä ei ole mikään tarkkuusampumatarvike, vaan 122 mm raketit ovat aluevaikutteinen ase. Niitä kyettäisiin tarpeen mukaan valmistamaan Suomessakin ihan hyvin, kyseessä on sen verran yksinkertainen laite.

Mitä tulee 122 mm kenttätykkien (haupitsit) poistamiseen, niin ainakin tulenjohdon päivitetyissä varusmieskäytännöissä ne ovat ainoat 155 mm kenttätykkien ohelle jäljelle jätetyt kenttätykit - meillähän on vielä käytössä 130 mm ja 152 mm kalustoa myös, nämä on jätetty huomiotta uusimmissa varusmiehille tarkoitetuissa tulenjohto-oppaissa. Eräiden asiaan perehtyneiden tahojen mielestä 130 mm ja 152 mm kalusto on tarkoitus hiljalleen poistaa käytöstä ampumatarvikevarastojen loppuessa (esim. 130 K 54 on käytössä vain sen takia, että sillä on jäljellä vielä a-tarviketta aika paljon, ja sillä voidaan sen vuoksi harjoittaa mm. tulenjohtoa).
122 mm tykkikaluston poistaminen on vielä aika kaukana (tosiaankin 20-luvun lopulla, kuten Tulikomentoja-lehdessä mainittiinkin), jos sitä tapahtuneekaan (mahd. lisähankinnat?). Se on kuitenkin tärkeää alueellisten ja paikallisjoukkojen kalustoa.

Kahdessa edellisessä julkaistussa ilmoituksessa ( 2012&2014 ) niitä oli 46 kpl. Eli 22 MLRS ja 24 RM70. 2015 kupongit lienee laatinut Juhan Af Grann . AEMI ja GEMI eivät tuon vuoden osalta pelaa edes keskenään yhteen. Tai sitten 122 mm raketinheittimiä tosiaan palautettiin sulatoista kymmenittäin riviin vuonna 2014?.

Ampumatarvikkeiden osalta ei liene olennaista niiden helppo valmistettavuus vaan halu tehdä lisähankintoja. Se taas lienee nollatasoa eikä siinä mitään koska MLRS:lle lienee tuossa vaiheessa jo kohtuudella amitsuunia.

 

[Bushmaster]

Katsoin että videolla pickup on parkkeerattu n. 10 m päähän ja kylki ottaa noin 20 isoa sirpaletta. Kyljen ala olisi suunnilleen 1 x 5 m eli sirpaletiheys tuolla etäisyydellä 4 kpl / neliömetri. Nopeasti kun tästä laskee niin 35 m päähän parkkeerattu BTR ottaisi 5 sirpaletta kylkeensä ja 75 m päähän parkkeerattu BTR 1 kpl. Jos halutaan yksi osuma per BTR, niin verrattuna DPICM:ään tuo AW:n 75 m säteellä oleva ympyrä kattaisi pinta-alaltaan 1.4x isomman alan kuin 1 kpl DPICM-tytärammus / BTR:n katto (22 neliömetriä x 575 ei-suutariammusta).

Eri asia sitten miten penetraatiokyky sirpaleilla säilyy eri etäisyyksillä - DPICM:n ontelopanos penetroi speksien mukaan 60-100mm terästä, eli aika todennäköisesti menee läpi katosta osuessaan.

Miksi tuon videon lopussa olevassa rakettien lähdössä on aika pitkä viive seuraavaan lähtöön? Eikö olisi tarkoituksen mukaista saada lähetettyä monta rakettia mahdollismman nopeasti maaliin että iskun vaikuttavuudella olisi maksimaalinen teho/yllätysmomentti?

Vai onko järjestelmässä mahdollisuus säätää rakettien välistä lähtöaikaa / onko tuo vain testitilanteen vuoksi?

Osaako kukaan vastata?

 

[Jukkis]

Miksi tuon videon lopussa olevassa rakettien lähdössä on aika pitkä viive seuraavaan lähtöön? Eikö olisi tarkoituksen mukaista saada lähetettyä monta rakettia mahdollismman nopeasti maaliin että iskun vaikuttavuudella olisi maksimaalinen teho/yllätysmomentti?

Vai onko järjestelmässä mahdollisuus säätää rakettien välistä lähtöaikaa / onko tuo vain testitilanteen vuoksi?

Osaako kukaan vastata?

Väli näyttäisi olevan aika tarkalleen HIMARSin heilahtelujen kuoleentumisaika, eli seuraava raketti lähtee heti kun laukausualusta on lopettanut heilumisen. Ohjautuva raketti varmaankin pystyisi korjaamaan tuosta aiheutuvan epätarkkuuden. Eri asia onkin että onko sitä otettu huomioon laukaisusekvenssin ohjelmoinnissa ja onko heilumisesta muuta haittaa laukaisussa, esim. raketin kinnaaminen laukaisuputkessa?

 

[Samses]

Mistäköhän nuo luvut olet saanut?

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/d...=url&CACHEID=d7bb0c00454de60e9393bb5abebcd61d
GEMI-ilmoituksen mukaan PV:llä on yli 100-millisiä raketinheittimiä on 94 kappaletta. Tämä voidaan purkaa seuraavaksi ilmoitettujen kalustohankintojen perusteella:
- 22 kpl M270 - 298 RSRAKH 06 (Alankomaista 2006 hankitut)
- 12 kpl M270A1 - 298 RSRAKH 06 (Tanskasta 2013 ajoharjoittelua varten hankitut)
- 36 kpl RM-70/85 - 122 RAKH 89M (Itä-Saksasta hankitut tsekkoslovakialaiset 122 mm)
- 24 kpl BM-21 - 122 RAKH 76 (Neuvostoliitosta hankitut, koulutuskäytöstä poistetut 122 mm)

Toisin sanoen kaikki, myös käytöstä jo poistetut BM-21:t ovat yhä varastoituina ja olemassa, tai sitten PV on tehnyt jotain budjetissa ja hankintailmoituksissa näkymättömiä hankintoja (just joo...).

122 mm raketinheittimen ammusten valmistaminen on myös hyvin yksinkertaista, sillä kyseessä ei ole mikään tarkkuusampumatarvike, vaan 122 mm raketit ovat aluevaikutteinen ase. Niitä kyettäisiin tarpeen mukaan valmistamaan Suomessakin ihan hyvin, kyseessä on sen verran yksinkertainen laite.

Mitä tulee 122 mm kenttätykkien (haupitsit) poistamiseen, niin ainakin tulenjohdon päivitetyissä varusmieskäytännöissä ne ovat ainoat 155 mm kenttätykkien ohelle jäljelle jätetyt kenttätykit - meillähän on vielä käytössä 130 mm ja 152 mm kalustoa myös, nämä on jätetty huomiotta uusimmissa varusmiehille tarkoitetuissa tulenjohto-oppaissa. Eräiden asiaan perehtyneiden tahojen mielestä 130 mm ja 152 mm kalusto on tarkoitus hiljalleen poistaa käytöstä ampumatarvikevarastojen loppuessa (esim. 130 K 54 on käytössä vain sen takia, että sillä on jäljellä vielä a-tarviketta aika paljon, ja sillä voidaan sen vuoksi harjoittaa mm. tulenjohtoa).
122 mm tykkikaluston poistaminen on vielä aika kaukana (tosiaankin 20-luvun lopulla, kuten Tulikomentoja-lehdessä mainittiinkin), jos sitä tapahtuneekaan (mahd. lisähankinnat?). Se on kuitenkin tärkeää alueellisten ja paikallisjoukkojen kalustoa.

Valitettavasti 2015 AEMI ja GEMI ovat ilmeisesti päin peetä. 2014 paperit ovat uskottavampia.

 

[Bushmaster]

Väli näyttäisi olevan aika tarkalleen HIMARSin heilahtelujen kuoleentumisaika, eli seuraava raketti lähtee heti kun laukausualusta on lopettanut heilumisen. Ohjautuva raketti varmaankin pystyisi korjaamaan tuosta aiheutuvan epätarkkuuden. Eri asia onkin että onko sitä otettu huomioon laukaisusekvenssin ohjelmoinnissa ja onko heilumisesta muuta haittaa laukaisussa, esim. raketin kinnaaminen laukaisuputkessa?

Ok... kun vertaa venäläisten Gradin tulinopeuteen niin aika hidas on..... mutta ilmeisesti tarkkuus ja kuorman tehon vaikuttavuus korvaa tulinopeuden ..?

 

[Jukkis]

Ok... kun vertaa venäläisten Gradin tulinopeuteen niin aika hidas on..... mutta ilmeisesti tarkkuus ja kuorman tehon vaikuttavuus korvaa tulinopeuden ..?

Mahdollisesti... Mutta HIMARS:n pääasiallinen tarkoitus on kai olla C-130-kuljetettava MRLS-ammusten laukaisualusta. M270-tela-alusta on liian painava Herculekselle. Pyöräalusta on myös lähtökohtaisesti edullisempi hankkia ja huoltaa. Tyypillinen savimajasotien tuote siis, jos vähän halventava ilmaisu sallitaan.

 

[J0h1F]

Kahdessa edellisessä julkaistussa ilmoituksessa ( 2012&2014 ) niitä oli 46 kpl. Eli 22 MLRS ja 24 RM70. 2015 kupongit lienee laatinut Juhan Af Grann . AEMI ja GEMI eivät tuon vuoden osalta pelaa edes keskenään yhteen. Tai sitten 122 mm raketinheittimiä tosiaan palautettiin sulatoista kymmenittäin riviin vuonna 2014?.

Ampumatarvikkeiden osalta ei liene olennaista niiden helppo valmistettavuus vaan halu tehdä lisähankintoja. Se taas lienee nollatasoa eikä siinä mitään koska MLRS:lle lienee tuossa vaiheessa jo kohtuudella amitsuunia.

Ongelmahan sitten tuon 2014 ilmoituksen kohdalla on nimenomaan se, että noita 2013 hankittuja M270A1:iä ei sitten niitäkään ole tuohon ilmoitettu, tai sitten 2014 ilmoituksen mukaan RM70:tä on vain 12 kpl (34 M270). Tai vaihtoehtoisesti niiden toimitus saattoi tapahtua vasta 2014 aikana (niin, ja niistähän oli poistettu laskentayksiköt ennen kauppoja, jolloin ne eivät ole toimintakykyisiä ilman erillistä ampuma-arvojen laskentaa ja syöttämistä).
Tai sitten Suomi täyttää nuo ilmoitukset jatkuvasti päin persettä.

Huomionarvoista on myös, että 2015 GEMI:ssä on mainittu ulkomailta Suomeen tuoduiksi 18 raketinheitintä. Kuitenkin Tanskan-hankinta oli vain 12 kappaletta, ja jo 2013 - onko tässä nyt kyse niistä (varsin kummallisista) huhuista Puolassa olevista varastotiloista (mitkä olisivat sinänsä syvän rauhan aikana järkeenkäypiä, koska siellä varastotila on halvempaa)?

Olisi myös mielenkiintoista, milloin tuo mahdollinen 122 mm raketinheittimien hävittäminen olisi tapahtunut. Näistä päätöksistä kuitenkin aina tulee jotain poliittista sanailua, ja itäkaluston hävittäminen vaatii aina joitain erityismenettelyjä niiden sisältämien myrkkyjen vuoksi. Itse pidän ainakin tuota RM-70:ien hävittämistä Norincojen ja derkkurynkkyjen stenaamista vastaavana tornarina, kunnes siitä tulee jotain tarkempaa tietoa.

Kuitenkin, M270 on käyttötarkoitukseltaan aivan erilainen ase kuin itäläiset 122 mm raketinheittimet. 122 mm raketinheittimillä saadaan varsin epätarkasti ja aluevaikutteisesti vaikutettua tehokkaasti todella isoon maaliin (komppania, huoltamaan pysähtynyt pataljoona?), kun taas M270:lla kantama on paljon pidempi, raketit tarkempia, mutta kalliimpia, tulinopeus huonompi eivätkä ne hajaudu yhtä tehokkaasti (122 mm patterin maalialue on täyttä helvettiä yli puolen kilometrin säteellä) - ja 122 mm raketinheitinten tapainen rakettisade (esim. täydet kasetit eli 240 rakettia/patteri) on psykologiselta vaikutukselta vielä voimakkaampi kuin raskailla heittimillä, vaikka raskaat ovatkin tulivoimaisempia. Uskoisin 122 mm raketinheitinten kyllä puolustavan paikkaansa raskaita lyhyemmästä kantamastaan huolimatta, sillä niillä on kuitenkin varsin suuri tulivoima, eikä niiden käyttö ole lainkaan yhtä kallista kuin M270:n.
Tietenkin niidenkin säilyttäminen ja ammusvarastojen ylläpito vaatii resursseja, ja jos niitä ei ole, niistä kannattaa luopua mieluummin kuin jostain tärkeämmästä.

 

[Rannari]

Ongelmahan sitten tuon 2014 ilmoituksen kohdalla on nimenomaan se, että noita 2013 hankittuja M270A1:iä ei sitten niitäkään ole tuohon ilmoitettu, tai sitten 2014 ilmoituksen mukaan RM70:tä on vain 12 kpl (34 M270). Tai vaihtoehtoisesti niiden toimitus saattoi tapahtua vasta 2014 aikana (niin, ja niistähän oli poistettu laskentayksiköt ennen kauppoja, jolloin ne eivät ole toimintakykyisiä ilman erillistä ampuma-arvojen laskentaa ja syöttämistä).
Tai sitten Suomi täyttää nuo ilmoitukset jatkuvasti päin persettä.

Huomionarvoista on myös, että 2015 GEMI:ssä on mainittu ulkomailta Suomeen tuoduiksi 18 raketinheitintä. Kuitenkin Tanskan-hankinta oli vain 12 kappaletta, ja jo 2013 - onko tässä nyt kyse niistä (varsin kummallisista) huhuista Puolassa olevista varastotiloista (mitkä olisivat sinänsä syvän rauhan aikana järkeenkäypiä, koska siellä varastotila on halvempaa)?

Olisi myös mielenkiintoista, milloin tuo mahdollinen 122 mm raketinheittimien hävittäminen olisi tapahtunut. Näistä päätöksistä kuitenkin aina tulee jotain poliittista sanailua, ja itäkaluston hävittäminen vaatii aina joitain erityismenettelyjä niiden sisältämien myrkkyjen vuoksi. Itse pidän ainakin tuota RM-70:ien hävittämistä Norincojen ja derkkurynkkyjen stenaamista vastaavana tornarina, kunnes siitä tulee jotain tarkempaa tietoa.

Kuitenkin, M270 on käyttötarkoitukseltaan aivan erilainen ase kuin itäläiset 122 mm raketinheittimet. 122 mm raketinheittimillä saadaan varsin epätarkasti ja aluevaikutteisesti vaikutettua tehokkaasti todella isoon maaliin (komppania, huoltamaan pysähtynyt pataljoona?), kun taas M270:lla kantama on paljon pidempi, raketit tarkempia, mutta kalliimpia, tulinopeus huonompi eivätkä ne hajaudu yhtä tehokkaasti (122 mm patterin maalialue on täyttä helvettiä yli puolen kilometrin säteellä) - ja 122 mm raketinheitinten tapainen rakettisade (esim. täydet kasetit eli 240 rakettia/patteri) on psykologiselta vaikutukselta vielä voimakkaampi kuin raskailla heittimillä, vaikka raskaat ovatkin tulivoimaisempia. Uskoisin 122 mm raketinheitinten kyllä puolustavan paikkaansa raskaita lyhyemmästä kantamastaan huolimatta, sillä niillä on kuitenkin varsin suuri tulivoima, eikä niiden käyttö ole lainkaan yhtä kallista kuin M270:n.
Tietenkin niidenkin säilyttäminen ja ammusvarastojen ylläpito vaatii resursseja, ja jos niitä ei ole, niistä kannattaa luopua mieluummin kuin jostain tärkeämmästä.

Onkohan tuota Tanskan MLRS-kalustoa laskettu meillä aseeksi ollenkaan? Kyseessähän on kuitenkin ajoharjoitteluun tarkoitettu vaunu.

Sehän on vain positiivista jos se 12 kpl RM70 löytyykin edelleen varikolta. Toiistaiseksi on kuitenkin kaikki syy olettaa että ne menivät pataan kymmenisen vuotta sitten muun itäkaluston mukana. Onhan silloin poistettu myös mm. 152 H-kalusto kokonaan ja mm. puolet 122 H-kalustosta eikä siitäkään ole isompaa älämölöä syntynyt. Siihen aikaa tuo kevyt haupitsikin oli auringonlaskun järjestelmä.

Ja noiden raketinheittimien osalta jatkokäytön järkevyydestä jokaisella on varmasti oma näkemyksensä. Tykistön tarkastaja on kuitenkin sitä mieltä että ne poistuvat joten ennuste on huono.

Siis mikä tämä Puola-huhu on? Onko Nuorgam-Hanko luolasto nyt jatkettu ihan Puolaan saakka?

 

[kertakenttään]

Onkohan tuota Tanskan MLRS-kalustoa laskettu meillä aseeksi ollenkaan? Kyseessähän on kuitenkin ajoharjoitteluun tarkoitettu vaunu.

Sehän on vain positiivista jos se 12 kpl RM70 löytyykin edelleen varikolta. Toiistaiseksi on kuitenkin kaikki syy olettaa että ne menivät pataan kymmenisen vuotta sitten muun itäkaluston mukana. Onhan silloin poistettu myös mm. 152 H-kalusto kokonaan ja mm. puolet 122 H-kalustosta eikä siitäkään ole isompaa älämölöä syntynyt. Siihen aikaa tuo kevyt haupitsikin oli auringonlaskun järjestelmä.

Ja noiden raketinheittimien osalta jatkokäytön järkevyydestä jokaisella on varmasti oma näkemyksensä. Tykistön tarkastaja on kuitenkin sitä mieltä että ne poistuvat joten ennuste on huono.

Siis mikä tämä Puola-huhu on? Onko Nuorgam-Hanko luolasto nyt jatkettu ihan Puolaan saakka?

Eikä suinkaan sitä loogista reittiä Itämeren poikki vaan Hanko-Nuorgam-Puola.

 

[J0h1F]

Onkohan tuota Tanskan MLRS-kalustoa laskettu meillä aseeksi ollenkaan? Kyseessähän on kuitenkin ajoharjoitteluun tarkoitettu vaunu.

En osaa sanoa, niistähän on tosiaan laskentayksiköt poistettu, niin niillä ei voi ampua. Kuitenkin jos tuo nykyisen ilmoituksen 94 kappaletta pitää paikkansa, niin silloinhan ne on laskettu mukaan, onhan niissä kuitenkin varsinainen ampumalaite vielä jäljellä.

Ja noiden raketinheittimien osalta jatkokäytön järkevyydestä jokaisella on varmasti oma näkemyksensä. Tykistön tarkastaja on kuitenkin sitä mieltä että ne poistuvat joten ennuste on huono.

Niin, onhan se kuitenkin aika vanha alusta, todennäköisesti pitäisi hankkia uusia ajoneuvoalustoja, jolloin paras hyöty, eli halpuus, menetettäisiin.

Siis mikä tämä Puola-huhu on? Onko Nuorgam-Hanko luolasto nyt jatkettu ihan Puolaan saakka?

Meillä liikkui huhu siitä, että osa kalustosta (?) on varastossa Puolassa, koska siellä on halvemmat säilytystilat (mikä sinänsä voisi olla perusteltua, mutta siltikin aika kaukaa haettua). Outoa kyllä, tähän ei liittynyt mitään "T-72:t on siellä" -huhuja.

Ylipäätään, tuo tämän vuoden GEMI on aika kummallisesti tehty, kun siellä tosiaan on mainittu Suomeen tuoduiksi 18 kappaletta raketinheittimiä.

Oma (jokseenkin epärealistinen ja kohtuuttoman kallis) tykistöfantasiani olisi, että nykyinen 122 mm kalusto korvattaisiin 122-millisellä AMV-pohjaisella haupitsiajoneuvolla. 155 mm tykkeihinhän AMV on liian kevyt alusta, mutta 122 mm alustana se voisi toimia (kyseessä on kuitenkin aika eri kokoluokan kalusto). Tällöin meillä olisi sekä uudet kuljetus-AMV:t, 120 mm AMOS, että 122 mm tykistö AMV-alustalla, mikä olisi huollon kannalta hyvä. Tällaisia kevyitä haupitsiajoneuvoja voitaisiin käyttää myös mm. suora-ammuntatukena (näin kaupunkijääkäripataljoonan näkökulmasta, esim. PK-seudulla tai maahanlaskun torjunnassa, jossa vihollisella ei olisi merkittävää kalustoylivoimaa eikä kykyä tuhota suora-ammuntatulituessa olevia haupitsiajoneuvoja heti), jos niikseen tulisi.
Paljon halvempaa, realistisempaa ja järkevämpää olisi tietenkin hankkia pelkästään lisää AMOS:ia, mutta tykeillä on kuitenkin joitain hyötyjä heittimiin verrattuna (mm. tykistön ammusten nopeampi lentonopeus, ja vaikka AMOS pystyy suora-ammuntaan, ei se ole siihen yhtä hyvä kuin varsinainen tykki).

 

[Rannari]

En osaa sanoa, niistähän on tosiaan laskentayksiköt poistettu, niin niillä ei voi ampua. Kuitenkin jos tuo nykyisen ilmoituksen 94 kappaletta pitää paikkansa, niin silloinhan ne on laskettu mukaan, onhan niissä kuitenkin varsinainen ampumalaite vielä jäljellä.


Niin, onhan se kuitenkin aika vanha alusta, todennäköisesti pitäisi hankkia uusia ajoneuvoalustoja, jolloin paras hyöty, eli halpuus, menetettäisiin.


Meillä liikkui huhu siitä, että osa kalustosta (?) on varastossa Puolassa, koska siellä on halvemmat säilytystilat (mikä sinänsä voisi olla perusteltua, mutta siltikin aika kaukaa haettua). Outoa kyllä, tähän ei liittynyt mitään "T-72:t on siellä" -huhuja.

Vaikka se 12 kpl olisikin mukana laskuissa niin 94 kpl kokonaismäärä on edelleen epärealistinen luku. 70 kpl olisi tuolloin maksimi. Onhan sekin täysin mahdollista että ne vanhimmat RM70-raketinheittimet ovat edelleenä olemassa mutta ampumakelvottomana koulutuskalustona tms. Siinä tapauksessa niitä ei olisi koskaan varsinaisesti edes poistettu.

Paljastatko suurenkin sotasalaisuuden jos kerrot mitä sinne Puolaan on tarinan mukaan varastoitu?

 

[peelo]

@J0h1F loogisin johtopäätös näistä kaikista on ihan oikeasti että tuo AEMI/GEMI 2015 on laadittu jollain ihan omalla kaavallaan ja sillä ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Osoitit sen tuossa itsekin mainitsemalla että Tanskasta on merkitty tulleeksi 18 vaunua ja Tanskalla ei tällaisia määriä ilmeisesti ole ollut vaan juurikin 12 kpl. Virheitä/epäjohdonmukaisuuksia on muissakin kohdissa. Pitää vaan toivoa että tuota lämiskää ei ole mihinkään ihan oikeasti lähetetty!
Oli kyllä hienoa että olit pähkäillyt tuon 94 tulevan kaikista PVn käytössä joskus olleista heittimistä.

122 RAKH 76 on kyllä ilmeisesti poistunut jo 2000-luvun vaihteen paikkeilla ja jokainen voi arvailla mitä tuollaisilla jo alustaltaan alunperinkin ala-arvoisilla laitteilla tänään tekisi, jos niitä oikeasti tarvitsisi. Olisivat siis noin 40 vuotta vanhoja!!!

Raketinheittimiä on 22 kpl MLRS ja 24 kpl RAKH 89M (yht 46 kpl). Nuo luvut löytyvät sekä 2012 että 2014 vuoden GEMIstä. Tilanne ei varmaankaan ole muuttunut viime eikä tänäkään vuonna. Nämä Tanskan hankinnat on mainittu olleen ajoharjoitteluun ja ainakaan niitä ei ole päivitetty.

 

[J0h1F]

Vaikka se 12 kpl olisikin mukana laskuissa niin 94 kpl kokonaismäärä on edelleen epärealistinen luku. 70 kpl olisi tuolloin maksimi. Onhan sekin täysin mahdollista että ne vanhimmat RM70-raketinheittimet ovat edelleenä olemassa mutta ampumakelvottomana koulutuskalustona tms. Siinä tapauksessa niitä ei olisi koskaan varsinaisesti edes poistettu.

Myönnettäköön, että itsekin pidän 94 kappaletta jossain määrin epärealistisena, vaikka eräs epäsuoran tulen luutnanteistamme sanoikin, että koska RM-70 ja BM-21 käyttävät samaa 122 mm heitinyksikköä, olisi loogista, että myös BM-21:n heitinyksiköt olisi säästetty varaosiksi. Tarkempi tieto näistä lienee jossain isommilla herroilla, enkä usko, että oikeaa ja tarkkaa tietoa näistä saadaan.

Paljastatko suurenkin sotasalaisuuden jos kerrot mitä sinne Puolaan on tarinan mukaan varastoitu?

En, koska tarinan/huhun mukaan siellä on "vähemmän tärkeää kalustoa" (noin minä sen kuulin).

@J0h1F loogisin johtopäätös näistä kaikista on ihan oikeasti että tuo AEMI/GEMI 2015 on laadittu jollain ihan omalla kaavallaan ja sillä ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Osoitit sen tuossa itsekin mainitsemalla että Tanskasta on merkitty tulleeksi 18 vaunua ja Tanskalla ei tällaisia määriä ilmeisesti ole ollut vaan juurikin 12 kpl. Virheitä/epäjohdonmukaisuuksia on muissakin kohdissa. Pitää vaan toivoa että tuota lämiskää ei ole mihinkään ihan oikeasti lähetetty!

Niin, kyllä tuo aika epäjohdonmukaiselta vaikuttaa, kun tarkastelee tarkemmin.

Oli kyllä hienoa että olit pähkäillyt tuon 94 tulevan kaikista PVn käytössä joskus olleista heittimistä.

Yleensä lukujen takana on oltava joku logiikka (harvemmin niitä tuollaisiin vedetään ihan hatusta), itse en keksinyt parempaa kuin tuon, että sen mukaan kaikki hankitut raketinheittimet yhä olisivat olemassa - miten muutenkaan ikinä olisi päädytty 94:ään kappaleeseen?

122 RAKH 76 on kyllä ilmeisesti poistunut jo 2000-luvun vaihteen paikkeilla ja jokainen voi arvailla mitä tuollaisilla jo alustaltaan alunperinkin ala-arvoisilla laitteilla tänään tekisi, jos niitä oikeasti tarvitsisi. Olisivat siis noin 40 vuotta vanhoja!!!

40 vuotta ei sinänsä vielä kerro paljon mitään, onhan mm. 130 K 54:llä ammuttu vielä tämän vuosikymmenen puolella. Mutta kuulostaisihan se varsin epärealistiselta, että vanhat ajoneuvoalustat olisi säästetty - sen sijaan heitinyksiköthän ovat samoja kuin RM-70/122 RAKH 89M:ssä (jotka ilmeisesti nekin oli hankittu käytettyinä?).

Raketinheittimiä on 22 kpl MLRS ja 24 kpl RAKH 89M (yht 46 kpl). Nuo luvut löytyvät sekä 2012 että 2014 vuoden GEMIstä. Tilanne ei varmaankaan ole muuttunut viime eikä tänäkään vuonna. Nämä Tanskan hankinnat on mainittu olleen ajoharjoitteluun ja ainakaan niitä ei ole päivitetty.

Löytyvätkö nuo vanhemmat GEMI:t vielä jostain? Olisi kiva päästä tarkastelemaan niitä, jos ne ovat vähemmän epäloogisia kuin tämänvuotinen (niin, miten myös 18 kappaleen lisäyksellä on päädytty 46 kappaleesta 94:ään?).

 

[peelo]

@J0h1F toi vanhojen laitteiden säilyttäminen ei vaikuta GEMIin millään lailla. BM-21 heitinosa ei ole varsinainen raketinheitin, ei sellaisia varmaankaan tarvitse mihinkään ilmoittaa.

Osoitit itse hyvin logiikan luvun 94 takana.

RAKH 89M on ihan eri tason väline kuin nuo vanhat romut ja kuinka paljon niissä on edes heitinosan osalta ollut yhtäläisyyksiä. Kai sitä neukkulassa eli tsekkoslovakiassakin on osattu jatkokehittää.