Tykistö

JVA1571 on ilmeisesti se k-uritettu malli. Eli se Tampellan vanha. PV on hyväksynyt käyttöönsä varmaankin myös oliko Vammaksen (?) normaalilla tiivisterenkaalla olevan kranaatin ja uusien a-tarvikkeiden myötä on ilmeisesti tullut käyttöön Patrian pitkänkantamanammus sekä tavanomainen 13 kg valurautakranaatti ja tietenkin uusi IP-savu ja valoammus. Se mitä varusmiespalveluksen aikana ammutaan tai mitä varastoista löytyy on sitten toinen juttu.

Pitääpä katsella mitä ampumatarvikekatalogi pitää sisällään jahka uus pahvikortti saapuu aikanaan. Itse en ole kuullut, että missään sirpalekranaatissa olisi tiivisterengasta.
 
@kertakenttään no en mä nyt tarkalleen ottaen tiedä miksi sitä kutsutaan, mutta tässä linkissä näkyy tuo Patrian uusi peruskranaatti http://www.scribd.com/doc/231456706/Patria-120-HE-Brochure ja vastaavanlainen on ollut tarjolla jo ilmeisesti Vammaskosken tehtaan ajoilta, mutta ei nyt ihan 100 % varma voi olla.

Raskaalla ei ole yhdelläkään sirpalekranaatilla tiivisterengasta. Tuo voi olla Amoksen perus a-tarvike. Tuossa Puolustusvoimien ampumatarvikekatalogissa on hieman puutteita eikä siellä välttämättä ole jotain ihan uusimpia kranaatteja, mutta voin loppuviikosta jos ehdin kaivella sen esille.
 
Kyllä tuo uusi Patrian kehittämä ja nykyisin Nammon (joka osti Sastamalan ammuspuristamon) valmistama 120HE-A2 on jo JVA-kamaa, en vain muista numeroa. Samoin MERHE. ja kummassakin on muovinen tiivisterengas.
 
Ei olla samaa mieltä. Etkö lukenut, ymmärtänyt vai halunnut ymmärtää? Nyt puhuimme asiasta MITÄ PsH 74 TILALLE. 155mm tarvitaan ja sitähän ollaan hankkimassa, ei vippalauta korvaa tuota mutta en usko että meillä on tulevaisuudessa vain raskasta tykistöä.

No en ole tätä yleisesti tarkoittanut joten olet ymmärtänyt väärin. Lue ylläoleva.
Turha tästä nyt on noin hiiltyä. Mielestäni vertailit, sinänsä ansiokkaasti, 122mm haupitsia ja AMOS:ta.

Mielestäni tämä on appelsiinien ja omenoiden vertailua, mutta ehkä olemme asiasta eri mieltä.
 
PSHn korvaa 99,99999% todennäköisyydellä lähivuosina ostettava 155 millinen telahauppari tai vastaava

Mistä tällainen varmuus, että ensimmäinen nykyaikainen uusi tykkikalusto sitten ehkä 80 -luvun annettaisiin kakkoskärjen taisteluosastoille? Ja mihin laitettaisiin nykyinen kalusto, jonka alustassa on sanottu
riittävän käyttöaikaa noin 2025 ja se sopii Pr:n nykyiseen huoltojärjestelmään.

Ei välttämätöntä kenenkään vastata; hankintahan on vielä alkutekijöissä. Niissä on ennenkin tapahtunut kaikenkaista...
 
Mitään ei ole hankittu vielä! Esimerkkinä JDAM, siitä ei taida olla julkisesti FMS hakemusta olemassa jossa puhuttaisiin n. 100 pommista, vaan paljon pienemmästä määrästä. Jos lupa on tullut jollekin tietylle a-tarvikkeelle, kuinka kauan menee että lupaa päivitetään isommalle määrälle? Tai tarvitseeko sitä edes määrien osalta päivitellä?


Asia on vähän kiikunkaakun toisaalta jenkkien olisi heidän omien lakien mukaan pakko päivitellä niitä vientilupia jos tulee muutoksia. Näin siis käsitykseni mukaan. Eihän niitä vientilupia muuten käytettäisi jossakin kongressin äänestyksissä. (Jassm ohjukset)

Teoriassa ja käytännössä kuitenkin.... Amerikkalaisen veronmaksajan haitta kääntyy suomen eduksi...

Eihän DoD:ssä ole edes mitään kunnollista tilintarkastusta!!!
Amerikan puolustusministeriö on ainoa valtio-organisaatio joka ei ole onnistunut tekemään aitoa ja oikeaa tilintarkastusta kuten muutkin valtiolliset elimet.

Sen sijaan jos kehittyneempi asejärjestelmä kehitetään jossain jenkkien area 51 niin sellaisia ei tietenkään saa ujutettua suomeen tai muualle ulkomaille.


EDIT:

Jenkit voivat myydä ulkomaihin aseita jos vaikkapa DoS, DoD ja presidentti pitävät sellaista asekauppaa järkevänä aktiviteettina. Ilmeisesti jokaisesta asekaupasta tehdään selitys kaupoista on pakko antaa kongressille. "US foreign military sales program" <--Tuolla termillä löytyy lisää.
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaakohan AMOS ja NEMO olla sittenkään yhtä kalliita kuin usein keskustelussa nousee esille? Ei sillä, mutta kun nuo vaikuttavat varsin keveiltä järjestelmiltä suhteessa panssarihaupitsien torneihin ja toisaalta yksinkertaisilta verrattuna erilaisiin panssarivaunujen torneihin. Voiko olla, että pienet tuotantomäärät ovat hämärtäneet tilannetta, ja esimerkiksi 100 kappaleen tilauksessa hinta olisi jo selvästi pienempi kehityskulujen jakautuessa suuremman asemäärän kesken?
 
Mahtaakohan AMOS ja NEMO olla sittenkään yhtä kalliita kuin usein keskustelussa nousee esille? Ei sillä, mutta kun nuo vaikuttavat varsin keveiltä järjestelmiltä suhteessa panssarihaupitsien torneihin ja toisaalta yksinkertaisilta verrattuna erilaisiin panssarivaunujen torneihin. Voiko olla, että pienet tuotantomäärät ovat hämärtäneet tilannetta, ja esimerkiksi 100 kappaleen tilauksessa hinta olisi jo selvästi pienempi kehityskulujen jakautuessa suuremman asemäärän kesken?

Epäilemättä tuo toisi hintaa alemmas tornin osalta, mutta jos alusta olisi edelleen AMV niin ei se silti halpaa olisi.
 
12339236_1000710269952362_2228807518798147719_o.jpg


Tuolla aikaisemmin laitoin kuvan ja kysyin mikä tuo laatikko on niin siinä varmistus @Old Boy

Ps. Kyllähän tuon ymmärtää että sille on tuommoinen tehty. Omana aikana se oli viestilaatikon päällä ja aika hienosti se siitä ammuttaessa lensi:D
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaakohan AMOS ja NEMO olla sittenkään yhtä kalliita kuin usein keskustelussa nousee esille? Ei sillä, mutta kun nuo vaikuttavat varsin keveiltä järjestelmiltä suhteessa panssarihaupitsien torneihin ja toisaalta yksinkertaisilta verrattuna erilaisiin panssarivaunujen torneihin. Voiko olla, että pienet tuotantomäärät ovat hämärtäneet tilannetta, ja esimerkiksi 100 kappaleen tilauksessa hinta olisi jo selvästi pienempi kehityskulujen jakautuessa suuremman asemäärän kesken?
En tiedä, mutta jos hintaa ei saada alas, uhkaa AMOS/NEMO jäädä kuriositeetiksi. Pienellä lisäpanostuksella saa tykin, ja ehdottomasti krh:n haluava ostaja hankkii perinteisen heittimen ja säästää rahat muihin hankintoihin.

Aina silloin tällöin tulee markkinoille asejärjestelmiä jotka eivät oikein löydä omaa markkinarakoaan, vaikka ovat sinänsä hyvinkin toimivia. Uusimmista tulee mieleen OTO Melaran Draco joka on melko raskas järjestelmä pelkkään ilmatorjuntaan, mutta toisaalta kevyehkö maamaaleja vastaan.

Gripenistäkin voi löytää samoja piirteitä.
 
Tuolla aikaisemmin laitoin kuvan ja kysyin mikä tuo laatikko on niin siinä varmistus @Old Boy

Ps. Kyllähän tuon ymmärtää että sille on tuommoinen tehty. Omana aikana se oli viestilaatikon päällä ja aika hienosti se siitä ammuttaessa lensi:D

Eikö tuo suojalaatikko ole yleispätevä ja sopii kaikille käytössä oleville vermeille ovatpa ne sitten kiinteitä tai ei. Kääntyy vaakaan ja pystyyn laitteen mukaan ja pitää kalliit kalut suojassa. Eikä voi maksaa paljoa. Vai voiko?
 
Eikö tuo suojalaatikko ole yleispätevä ja sopii kaikille käytössä oleville vermeille ovatpa ne sitten kiinteitä tai ei. Kääntyy vaakaan ja pystyyn laitteen mukaan ja pitää kalliit kalut suojassa. Eikä voi maksaa paljoa. Vai voiko?
Kyllä kai se kaikelle käy mutta tykillä nyt ei kauheasti muita laitteita tuon tutkan ja asepäätten lisäksi taida olla. Ei tuommoisen nyt kauheatsi luulisi kustantavan

ps.niin siis muilla laitteilla on omat laatikot tai ovat sen veraan kaukana etteivät tarvitse esim. voimakone
 
Kyllä kai se kaikelle käy mutta tykillä nyt ei kauheasti muita laitteita tuon tutkan ja asepäätten lisäksi taida olla. Ei tuommoisen nyt kauheatsi luulisi kustantavan

ps.niin siis muilla laitteilla on omat laatikot tai ovat sen veraan kaukana etteivät tarvitse esim. voimakone

Joo mutta kuvissa on näkynyt monenmoisia tykkikohtaisia varusteluja ja ne ovat aina olleet samannäköisessä boxissa. Osa kuvista voi toki olla vanhoja ja läppäriratkaisu on tätä päivää.
 
Tuolla aikaisemmin laitoin kuvan ja kysyin mikä tuo laatikko on

Olisikohan jollakin välähtänyt ja tutkan antenni kiinnitetään sitä käytettäessä asepäätteen suojalaatikon kanteen. Tutkiahan ei ole jokaista tykkiä varten muissa kuin K98 tuliyksiköissä. Tieto on myös siirrettävä
eteenpäin ja tällä ratkaisulla tarvittava kaapelipituus on ainoastaan 30 cm.

Aikamoinen helpotus nykyisin, kun lähtönopeustieto menee suoraan ammaunnanhallintajärjestelmään. M85 kotimaisella tutkalla oli melkoinen lisätyö ja riesakin, kun manuaalisesti tuloksia käsiteltiin ja
ihmeteltiin esim mitkä tulokset ei ole tilastollisesti merkittäviä.
 
Olisikohan jollakin välähtänyt ja tutkan antenni kiinnitetään sitä käytettäessä asepäätteen suojalaatikon kanteen. Tutkiahan ei ole jokaista tykkiä varten muissa kuin K98 tuliyksiköissä. Tieto on myös siirrettävä
eteenpäin ja tällä ratkaisulla tarvittava kaapelipituus on ainoastaan 30 cm.

Aikamoinen helpotus nykyisin, kun lähtönopeustieto menee suoraan ammaunnanhallintajärjestelmään. M85 kotimaisella tutkalla oli melkoinen lisätyö ja riesakin, kun manuaalisesti tuloksia käsiteltiin ja
ihmeteltiin esim mitkä tulokset ei ole tilastollisesti merkittäviä.
Oletko muuten ihan varma että niitä lähtönopeus tutkia olisi ns. Irrallisina omalla jalustallaan. Siis tutkia kyllä on olemassa, mutta ne on yleensä enemmän koeammuntoja varten. Rupesin vaan miettimään sitä lisävaivaa mikä irrallisen tutkan käytöstä syntyy verrattuna aseessa kiinniolevaan.
 
Irrallisen tutkan on ongelmana on, että yhdensuuntaisuus putkilinjan kanssa on vaikeasti todennettavissa ja lisäksi tutkan offset on mitä sattuu, joka kerta hiukan eri. Kiinteässä asennuksessa suuntaus on aina oikein ja offset vakio. Lisäksi irtotutka tuppaa helposti kaatumaan suupaineesta.
 
Irrallisen tutkan on ongelmana on, että yhdensuuntaisuus putkilinjan kanssa on vaikeasti todennettavissa ja lisäksi tutkan offset on mitä sattuu, joka kerta hiukan eri. Kiinteässä asennuksessa suuntaus on aina oikein ja offset vakio. Lisäksi irtotutka tuppaa helposti kaatumaan suupaineesta.
Tätä juuri tarkoitin.
 
Irrallisen tutkan on ongelmana on, että yhdensuuntaisuus putkilinjan kanssa on vaikeasti todennettavissa ja lisäksi tutkan offset on mitä sattuu, joka kerta hiukan eri. Kiinteässä asennuksessa suuntaus on aina oikein ja offset vakio. Lisäksi irtotutka tuppaa helposti kaatumaan suupaineesta.
Onko noilla merkitystä, jos ainoa mitä mitataan on kranaatin lähtönopeus? Toki suuntauksen pitää olla sen verran sinne päin että kranaatti antaa havaittavan kaiun.

Tietysti jos ollaan jo niin hi-tek että lähtönopeuden lisäksi mitataan miten paljon sivuun putkilinjasta se murkula suuntasi ja miten nopsaan se hidastuu, niin sitten nuo parametrit ovat tärkeitä. Silloin ei kyllä pitäisi enää puhua lähtönopeustutkasta, olisiko tuo vaikka myötätykistötutka (vrt. vastatykistötutka).
 
Irrallisen tutkan on ongelmana on, että yhdensuuntaisuus putkilinjan kanssa on vaikeasti todennettavissa

Tutkahan toimii doppler -periaatteella, joten onko tuolla merkitystä? Riittääkö että lentorata osuu tutkan keilaan, joka on 10x20 astetta. Perustin ajatuksen siihen, että tykkipäätteen suojalaatikko oli asetettu silmä-
määräisesti juuri samaan sivu- ja korosuuntaan kuin tykki. Sekä lisäksi siihen, että leiritykkien päällä näkyy edelleen istukka Ylisen tutkaa varten. Edellisen vuosituhannen laitetta en usko enää käytettvän, joten Weibel
tutkan pitäisi siten sijaita muualla kun putken päällä.

Mutta myös veli@Peelo on oikeassa: tutkan antennia (noin kirkkovirsikirjan kokoinen laite) ei näy kuvassa.
 
Back
Top