Tykistö

[Einomies1]

Tuolla videolla muuten näkyy millaista jälkeä Bonuksen taistelukärki tekee, melko ikävän näköinen reikä.

Tykkään noista Boforsin demoista. Siinä demot on rakennettu selvästi ja yksinkertaisesti todentamaan ko. tuotteen käyttötarkoitusta ja tehoa.

Ihmettelen kyllä vielä että Strix-ammusta ei ole hankittu parantamaan krh:n pst-kykyä. Toimiessaan tuollainen a-tarvike olisi todella tärkeä varsinkin kun rypäleammus MAT-120 hanke jäi ikävästi toteutumatta.

 

[CV9030FIN]

Tykkään noista Boforsin demoista. Siinä demot on rakennettu selvästi ja yksinkertaisesti todentamaan ko. tuotteen käyttötarkoitusta ja tehoa.

Ihmettelen kyllä vielä että Strix-ammusta ei ole hankittu parantamaan krh:n pst-kykyä. Toimiessaan tuollainen a-tarvike olisi todella tärkeä varsinkin kun rypäleammus MAT-120 hanke jäi ikävästi toteutumatta.

Kannattaa nyt kuitenkin huomata, että kyseessä ei ole mitkään oikeat tehon todentamiset ja vaatimusten mukaisuuden verifioinnit noilla videolla, vaan nuo ovat puhdasta markkinointimateriaalia. Tarinat kertovat, että ei ole kerta eikä kaksikaan kun puolustusteollisuuden tuotteisiin tarkemmin tutustuttaessa valmistajien lupaukset suorituskyvystä ovat olleet "hiukan" optimistiset... Suomella on tässä nimenomaan kansainvälisesti kovan ostajan maine kun tarkan euron miehinä testaamme ja verifioimme itse tuotteen vaatimuksiemme mukaisuuden ja jos tuote ei täytä luvattuja vaatimuksia vaadimme niiden korjaamista ennen toimituksia.

 

[Mustaruuti]

Tykkään noista Boforsin demoista. Siinä demot on rakennettu selvästi ja yksinkertaisesti todentamaan ko. tuotteen käyttötarkoitusta ja tehoa.

Ihmettelen kyllä vielä että Strix-ammusta ei ole hankittu parantamaan krh:n pst-kykyä. Toimiessaan tuollainen a-tarvike olisi todella tärkeä varsinkin kun rypäleammus MAT-120 hanke jäi ikävästi toteutumatta.

Samoin.

Strixin suorituskyky (osuminen ?) ilmeisesti ei riittävä.

 

[Samses]

Ihmettelen kyllä vielä että Strix-ammusta ei ole hankittu parantamaan krh:n pst-kykyä. Toimiessaan tuollainen a-tarvike olisi todella tärkeä .

Vastasit itse omaan ihmettelyysi. Strix ei toimi - valitettavasti. Ruotsalaiset itsekään eivät ole ottaneet sitä käyttöön. Kunpa olisikin ollut toimiva, niin varmasti olisi ollut meille hyvin sopiva a-tarvike. Mutta kun ei toimi.

 

[Deleted member 266]

STRIX edustaa 80-luvun teknologiaa, se oli aivan järjettömän kallis, ohjailuun käytettävien ruutirakettien bäst fore -pvm tuli vastaan, sitä ei enää valmisteta (=edes voida valmistaa, palikat obselete-sarjaa) ja ennen kaikkea sillä ei vaan osu kuin FMV:n speksin mukaisesti lämmitettyyn maaliin, max. reilut 50%, loput olivat "jo, jo men det vara nära det!".

 

[Isäm Maam Puolustaja]

STRIX edustaa 80-luvun teknologiaa, se oli aivan järjettömän kallis, ohjailuun käytettävien ruutirakettien bäst fore -pvm tuli vastaan, sitä ei enää valmisteta (=edes voida valmistaa, palikat obselete-sarjaa) ja ennen kaikkea sillä ei vaan osu kuin FMV:n speksin mukaisesti lämmitettyyn maaliin, max. reilut 50%, loput olivat "jo, jo men det vara nära det!".

Eikös Sveitsi ollut maa, joka hommasi noita STRIX-ammuksia heittimilleen 1994. Miten ne on sitten mennyt ostamaan niitä, jos ne on huonoja? Onko ne tarkoitettu niille linnoitusheittimille, jotka on tarkempia?

 

[Kiusankpl]

Omaan hankkeeseemme liittyen tässä puolalaisten valinta: AHS Krab 155mm SPH. Siinä siis korealaisten K9-alusta. K9-mainoksiahan näkyy jo mm. Sotilasaikakauslehdessä...

 

[Kiusankpl]

Muuta mukavaa puolalaisilla (AMOS ehkä kallis..?). Patria AMV alustalla (Rosomak) 120mm automaattinen heitin SMK120 Rak-K.

 

[Deleted member 266]

Lyhyesti: STRIX on kello, jolle ballistisen laskennan perusteella kerrotaan ("tempering") ennen ammuntaa, millä ajanhetkellä T se on määräkorkeudella maalin päällä (muistaakseni jotain 400 m tms.), jolloin hakupää aktivoituu ja jos se sitten löytää sen ruåtsalaisen insinöörin speksaaman maalin, ruutiraketit ohjaavat sen maaliin. Tässä Akilleen kantapää on, että mikäli aseen alusta joustaa ja lähtönopeus heittelee (muistaakseni yli 1,5 m/s), STRIX ei olekaan ajanhetkellä T oikeassa kohdassa ja vaikka maali löytyisikön, maaliin ohjautumisen geometrinen laskenta on päin p-tä, lopputuloksena "bom". Tämän vuoksi mm. 12 cm Grk m/41:llä ammuttiin aina vakautuslaukauksia vastelevyn istuttamiseksi kunnolla maahan. Linnoitusheittimillä v0 vaihtelua ei tule ainakaan alustan joustosta.

Se, että Sveitsi osti STRIXejä ei todista muusta kuin swedujen myyntitaidoista, siitä että vuorijuutalaisilla on pätäkkää ja että ko. aikana STRIX oli ainoa vaihtoehto älykkääksi 120 krh-ammukseksi.

 

[J0h1F]

@peelo löysi kadettitutkielman, joka on uunituore. Useinhän forumilla esitellään edellisen vuosikymmenen opinnäytteitä, joiden tiedot ovat jo alkaneet vanhentua. Nyt kerrotaan mm tarkat tiedot tuliterästä maalinpaikannuslaite
MPL-15:sta sekä kuvataan läppärillä toimiva tj-sovellus, joita PV ei vielä ole julkisesti esitellyt, ei ainakaan ole silmiin sattunut.

Kuitenkin on syytä muistaa, että Kadettitutkielmat ovat ainoastaan opinnäytteitä, jotka on laatinut vasta ammattiaan opiskeleva tuleva tykkimies. Töiden ohjaajat sallivat lopputulokseen melkoisia virheitä ja yleistyksiä. Nyt
esim opiskelija on sekoittanut tarkan/tyydyttävän maalipisteen (30/60 m) ja tarkkuuden, jolla koordinaatit voi lukea kartalta (s.6). Tai vaikka lennokin käyttö tulenjohdossa tyrmätään Paavo Saralan tutkimuksen yhden lauseen
perusteella.

Kyllähän tuo sovellus (TSTJJ:n (taistelunjohtojärjestelmä) tulikomentosovellus) on ollut esittelyssä, se on osa joskus Ylelläkin esiteltyä MATI-järjestelmän Johla(johtamislaite)-ohjelmistoa. Ei se tarkasti ole ollut esittelyssä, mutta eihän mitään ikinä tarkasti esitelläkään. Varusmieskäytössä tuo on ollut jo useita vuosia - ja on muuten pirun hidas ja kenttäolosuhteissa epäkäytännöllinen Sanlaan verrattuna, koska hiiren/hiiritapin/kosketustason tai kosketusnäytön ja näppäimistön yhtaikainen käyttö on välttämätöntä.
Ohjelmisto on vain niin monipolvinen ja vaikeakäyttöinen, että ainakin vielä tämän vuoden puolella on vakavasti harkittu, että tulenjohtoryhmän viestimies korvattaisiin tulenjohto-viestialiupseerilla, koska järjestelmän käytön oppiminen on niin hidasta, että puolen vuoden miehelle siihen menee kohtuuttomasti aikaa.

MPL 15 sen sijaan on kyllä todellinen "huijauslaite". Se tekee koko tulenjohtoryhmän työn yhdellä napinpainalluksella, niin kauan kuin akuissa on virtaa. Lisäksi se lähettää kaiken tiedon suoraan Johlaan bluetoothilla, jolloin tietokoneelta tarvitsee asettaa vain tulimuoto, komento ja tuliyksikkö, jolle komento lähetetään. Ongelma on vain sen ja MATI:n akkujen kesto, pakkasella MATI:n akut eivät kestä paria tuntia pidempään, ja sen jälkeen ollaan vanhojen konstien varassa. Ainoastaan radioiden akut ovat riittävän suuria kestääkseen pidempään.

Mitä tuosta muuten vielä puuttuu, niin vanhat kunnon mittavaijeri ja stereoetäisyysmittari ovat vieläkin voimissaan, koska nehän eivät tarvitse sähköä toimiakseen - ja ainakin meillä stereoetäisyysmittari oli vielä ensisijainen etäisyydenmittausväline tänäkin vuonna. Lisäksi stereoetäisyysmittarin suuri etu on se, että se ei lähetä mitään, mitä vihollinen voisi havaita.

 

[peelo]

Toi akkujen kesto ei ole mikään valituksen aihe. Kaikki elektroniikka vaatii virtaa ja se yleensä tulee akuista. Toki laitteissa on eroja virrankulutuksen osalta, mutta sille nyt ei ole vaihtoehtoa. MATI ei itsessään omaa akkuja vaan se laite jossa sitä ohjelmistoa ajetaan. Laitteissa on eroja ja niin on käyttäjissäkin, tällä hetkellä se laite on ilmeisesti yleensä Toughbook ja kuten kaikissa läppäreissä sielläkin on varmasti virransäästöasetukset ja "fiksu" käyttäjä saa kyllä sen akun tyhjäksi hyvinkin nopeasti. MATI1 kuten 2, 3 tai AHJO ja mitä niitä nyt onkaan voidaan asentaa mihin tahansa Windows käyttöjärjestelmällä varustettuun PC-tietokoneeseen. Tämä MATI TSTJJ (joukkueen taistelunjohtojärjestelmä) ei taida olla varsinaisesti MATI1 vaan uusi Android käyttöjärjestelmään tuleva sovellus ja Android laitteissa tulee sitten käytön kannalta mukanaan hyviä sekä huonoja ominaisuuksia. Jotenkin vaikea kuvitella että pelkkä tekstimuotoinen (SANLA) tulikomentojen välitysmuoto olisi jotenkin parempi kuin nykyaikainen lomakepohjainen systeemi. Itse olen käyttänyt tykistön laskinsysteemejä kuin myös SANLAakin ja vaihtaisin kyllä ne romut ihan samantien normaaliin tietokoneohjelmaan.

Taistelijanpäätteet ja niiden ohjelmistot ovat oikeastaan vasta tuloillaan ja aika näyttää minkälaiseksi niiden käytettävyys saadaan. Ongelmana näyttäisi vähän olevan että varsinaisia dedikoituja päätteitä ei haluta ostaa (hinta) ja silloin saadaan niitä siviili (COTS) laitteiden sudenkuoppia sitten sietää.

MPL 15 ja sovellukset ovat merkittävä parannus vanhaan, mutta varajärjestelmiäkin pitää olla ja siksi sieltä TJ-porukoiden varustuksesta löytyy ihan manuaalisiakin vaihtoehtoja jos tekniikka pettää.

Uusille varusmiehille (ei siis yli-ikäiset ressut) perus tietokoneohjelman tai läppärin käyttö pitäisi olla ihan hanskassa ilman koulutustakin, sen sijaan SANLAn tai vast oppiminen on kyllä toinen juttu. Vertaa vaikka älypuhelimia ja 90-luvun Mobira Citymania. Toinen käy luonnostaan ja toisessa pitää olla manuaali koko ajan mukana.

 

[peelo]

Muuta mukavaa puolalaisilla (AMOS ehkä kallis..?). Patria AMV alustalla (Rosomak) 120mm automaattinen heitin SMK120 Rak-K.Katso liite: 7019

Ei varmasti ole juurikaan kustannustehokkaampi kuin AMOS/NEMO. Alla olevan videon perusteella laitteessa on automaattilatain, joka varmasti on merkittävä kustannuserä. Nopeasti katsottuna latausprosessi ei ole erityisen nopea. Eli jos yhteen laukaukseen menee 10 sek tai hiukan alle se tarkoittaa jotain 6-9 laukauksen tulinopeutta. Ei siis tuo erityistä hyötyä puoliautomaattijärjestelmään verrattuna. Varmasti ihan hyvä Puolalle.

@veeteetee vois kommentoida

 

[Rannari]

Toi akkujen kesto ei ole mikään valituksen aihe. Kaikki elektroniikka vaatii virtaa ja se yleensä tulee akuista. Toki laitteissa on eroja virrankulutuksen osalta, mutta sille nyt ei ole vaihtoehtoa. MATI ei itsessään omaa akkuja vaan se laite jossa sitä ohjelmistoa ajetaan. Laitteissa on eroja ja niin on käyttäjissäkin, tällä hetkellä se laite on ilmeisesti yleensä Toughbook ja kuten kaikissa läppäreissä sielläkin on varmasti virransäästöasetukset ja "fiksu" käyttäjä saa kyllä sen akun tyhjäksi hyvinkin nopeasti. MATI1 kuten 2, 3 tai AHJO ja mitä niitä nyt onkaan voidaan asentaa mihin tahansa Windows käyttöjärjestelmällä varustettuun PC-tietokoneeseen. Tämä MATI TSTJJ (joukkueen taistelunjohtojärjestelmä) ei taida olla varsinaisesti MATI1 vaan uusi Android käyttöjärjestelmään tuleva sovellus ja Android laitteissa tulee sitten käytön kannalta mukanaan hyviä sekä huonoja ominaisuuksia. Jotenkin vaikea kuvitella että pelkkä tekstimuotoinen (SANLA) tulikomentojen välitysmuoto olisi jotenkin parempi kuin nykyaikainen lomakepohjainen systeemi. Itse olen käyttänyt tykistön laskinsysteemejä kuin myös SANLAakin ja vaihtaisin kyllä ne romut ihan samantien normaaliin tietokoneohjelmaan.

Taistelijanpäätteet ja niiden ohjelmistot ovat oikeastaan vasta tuloillaan ja aika näyttää minkälaiseksi niiden käytettävyys saadaan. Ongelmana näyttäisi vähän olevan että varsinaisia dedikoituja päätteitä ei haluta ostaa (hinta) ja silloin saadaan niitä siviili (COTS) laitteiden sudenkuoppia sitten sietää.

MPL 15 ja sovellukset ovat merkittävä parannus vanhaan, mutta varajärjestelmiäkin pitää olla ja siksi sieltä TJ-porukoiden varustuksesta löytyy ihan manuaalisiakin vaihtoehtoja jos tekniikka pettää.

Uusille varusmiehille (ei siis yli-ikäiset ressut) perus tietokoneohjelman tai läppärin käyttö pitäisi olla ihan hanskassa ilman koulutustakin, sen sijaan SANLAn tai vast oppiminen on kyllä toinen juttu. Vertaa vaikka älypuhelimia ja 90-luvun Mobira Citymania. Toinen käy luonnostaan ja toisessa pitää olla manuaali koko ajan mukana.

Itsellä on kokemusta vain partiosanlasta mutta se toiminee samaan tapaan kuin normisanla. En tiedä toista teknistä laitetta jonka käytön unohtaa yhtä nopeasti ja täydellisesti. Kokopäiväinen viestimies varmaan pärjää senkin kanssa mutta satunnaisille tiedustelukeikoille mukaan poimittu laite oli aina yhtä outo. Kuin ei olisi ikinä aiemmin koko värkkiä näppäillyt. Hyvää siinä oli tietysti se että viestit pysyivät pakosta ytimekkäinä.

 

[scip10]

Ei varmasti ole juurikaan kustannustehokkaampi kuin AMOS/NEMO. Alla olevan videon perusteella laitteessa on automaattilatain, joka varmasti on merkittävä kustannuserä. Nopeasti katsottuna latausprosessi ei ole erityisen nopea. Eli jos yhteen laukaukseen menee 10 sek tai hiukan alle se tarkoittaa jotain 6-9 laukauksen tulinopeutta. Ei siis tuo erityistä hyötyä puoliautomaattijärjestelmään verrattuna. Varmasti ihan hyvä Puolalle.

@veeteetee vois kommentoida

Näissä tornillisissa krh-järjestelmissä menetetään heittimen paras ominaisuus eli yksinkertaisuus ja halpa hinta.

Samalla rahalla saa oikean tykin.

 

[Sarek1]

Näissä tornillisissa krh-järjestelmissä menetetään heittimen paras ominaisuus eli yksinkertaisuus ja halpa hinta.

Samalla rahalla saa oikean tykin.

Niin, sekä tykeissä että heittimissä ajoneuvoasenteisuus härpäkkeineen maksaa rutkasti enemmän kuin tykki tai heitin itsessään tai vedettävänä. Myös käyttö on kalliimpaa huoltoineen päivineen. Miksi tällaisia järjestelmiä sitten halutaan ja hankitaan (jos vain nappula armeijoilla riittää)?

Olipa sitten kyseessä tykki tai heitin, ajoneuvoratkaisuissa on haettu usein liikkuvuutta ja suojaa. Usean murkulan ampuminen peräjälkeen siten, että ne saadaan yhtä aikaa maaliin tietyiltä etäisyyksiltä (esim. AMOS/NEMO ja jotkut aiemmin ketjussa mainitut tykit), on nykyisin ammunnanhallintajärjestelmien kehittämisen hottia. Samaa voi sanoa liikkeestä tai lähes sellaisesta ampumisesta (tämä ominaisuus on kehitystyön kohteena, pullakahvista veikat). Pyrkimyksenä on se että kuten monella muullakin elämänalalla, raskaat työt eli kaluston siirto tehdään konevoimalla. Jatkuvalla liikkeellä ja tuliaseman vaihdolla pyritään hakemaan suojaa vastatoiminnalta, sillä paluumurkuloiden oletettu toimitusaika on ollut lyhenemään päin.

Hienoimmat järjestelmät ovat kalliita, esim. AMOS/NEMO+AMV on takuuvarmasti kallis laite heitinpuolella. Halpoja eivät ole myöskään koko- ja teholuokassa ylemmälle hyllylle yltävät tela- tai pyöräalustaiset tykit. Korkean hinnan vuoksi armeijoille viritellään myös pienemmän budjetin ratkaisuja, joissa on hyödynnetty niitä halpoja heittimiä tai tykkejä. Niilläkin haetaan samoja asioita kuin hifilaitteilla; painotus on liikkuvuudessa.

Pupujussin näkökulma varvikosta on sellainen, että kaikki lähelle tulevat murkulat ovat "s*****n vaarallisia" kokoon katsomatta. Maallikkona asiaa katsoo niin, että tykki ja heitin eivät ehkä niinkään kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Suomen ratkaisuissa Matti vaikuttaa ikävällä tavalla, nimittäin se kukkarossa oleva.

 

[kertakenttään]

Muuta mukavaa puolalaisilla (AMOS ehkä kallis..?). Patria AMV alustalla (Rosomak) 120mm automaattinen heitin SMK120 Rak-K.Katso liite: 7019

Puolalaiset todennäköisesti olisivat hankkineet Amosta tai Nemoa, mutta tuota valmistavan firman portfolioon kuuluu kranaatinheitinjärjestelmät, joten he suosivat kotimaista tässä tilanteessa. Siitä tehtiinkö mitään kilpailutusta näiden välillä, en tiedä ja epäilen vahvasti.

 

[SJ]

Puolalaiset todennäköisesti olisivat hankkineet Amosta tai Nemoa, mutta tuota valmistavan firman portfolioon kuuluu kranaatinheitinjärjestelmät, joten he suosivat kotimaista tässä tilanteessa. Siitä tehtiinkö mitään kilpailutusta näiden välillä, en tiedä ja epäilen vahvasti.

Puolalaisilla olisi saattanut olla hintaetu puolellaan, mutta varmasti oman teollisuuden suosiminen on ollut mukana.

 

[scip10]

Niin, sekä tykeissä että heittimissä ajoneuvoasenteisuus härpäkkeineen maksaa rutkasti enemmän kuin tykki tai heitin itsessään tai vedettävänä. Myös käyttö on kalliimpaa huoltoineen päivineen. Miksi tällaisia järjestelmiä sitten halutaan ja hankitaan (jos vain nappula armeijoilla riittää)?

Olipa sitten kyseessä tykki tai heitin, ajoneuvoratkaisuissa on haettu usein liikkuvuutta ja suojaa. Usean murkulan ampuminen peräjälkeen siten, että ne saadaan yhtä aikaa maaliin tietyiltä etäisyyksiltä (esim. AMOS/NEMO ja jotkut aiemmin ketjussa mainitut tykit), on nykyisin ammunnanhallintajärjestelmien kehittämisen hottia. Samaa voi sanoa liikkeestä tai lähes sellaisesta ampumisesta (tämä ominaisuus on kehitystyön kohteena, pullakahvista veikat). Pyrkimyksenä on se että kuten monella muullakin elämänalalla, raskaat työt eli kaluston siirto tehdään konevoimalla. Jatkuvalla liikkeellä ja tuliaseman vaihdolla pyritään hakemaan suojaa vastatoiminnalta, sillä paluumurkuloiden oletettu toimitusaika on ollut lyhenemään päin.

Hienoimmat järjestelmät ovat kalliita, esim. AMOS/NEMO+AMV on takuuvarmasti kallis laite heitinpuolella. Halpoja eivät ole myöskään koko- ja teholuokassa ylemmälle hyllylle yltävät tela- tai pyöräalustaiset tykit. Korkean hinnan vuoksi armeijoille viritellään myös pienemmän budjetin ratkaisuja, joissa on hyödynnetty niitä halpoja heittimiä tai tykkejä. Niilläkin haetaan samoja asioita kuin hifilaitteilla; painotus on liikkuvuudessa.

Pupujussin näkökulma varvikosta on sellainen, että kaikki lähelle tulevat murkulat ovat "s*****n vaarallisia" kokoon katsomatta. Maallikkona asiaa katsoo niin, että tykki ja heitin eivät ehkä niinkään kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Suomen ratkaisuissa Matti vaikuttaa ikävällä tavalla, nimittäin se kukkarossa oleva.

Ymmärrän toki miksi noita tehdään, ja teknisesti ovat varmasti hienoja laitteita.

AMOS/NEMON:n kaltaiset heittimet eivät kuitenkaan ole kovin hyvin markkinoilla menestyneet, ja tähän on hyvä syy. Heittimen asentaminen torniin nostaa sen hintaa suhteessa paljon enemmän kuin vedettävän tykin asentaminen ajoneuvoon. Kun joka tapauksessa tarvitaan kallis ajoneuvo, ammunnanhallinta, paikanmääritys ym muut härpäkkeet, kannattaa saman tien asentaa niin tehokas ase kuin mahdollista.

 

[Herman30]

Eli joku avokattoinen Pasi-tyyppinen ajoneuvo olisi optimaalinen heittimelle? Liikkuvuutta on ja sirpale- ja käsiasesuojatut seinät mutta edulisempi heitinjärjestelmä kun käytetään konventionaalista heitintä.

 

[peelo]

Eli joku avokattoinen Pasi-tyyppinen ajoneuvo olisi optimaalinen heittimelle? Liikkuvuutta on ja sirpale- ja käsiasesuojatut seinät mutta edulisempi heitinjärjestelmä kun käytetään konventionaalista heitintä.

KRH-TEKA!