Tykistö

@Jukkis @Old Boy Se onko sillä suuntauksella merkitystä riippuu ihan siitä tutkasta. Jos tutkassa on laaja lähetyskeila sivu/korkeus suunnassa niin mitään ongelmaahan ei olisi, mutta näin ei taida olla. Weibel MVRS-700SC mallissa (155K98) on noin 10-asteen (sivu) ja 20-asteen (koro) pääkeila. Siinä saa kyllä oikeasti olla kokoajan kääntämässä antennia jos ammutaan useita tulikomentoja samasta tuliasemasta. Vaikkei ammuttaisi niin aikamoista sähellystä se olisi omalla jalustalla olevan laitteen kanssa tuliasemaan mentäessä ja sieltä lähdettäessä. Jotenkin vaikea uskoa että näin olisi. Miksei se uusi tutka kävisi vanhaan istukkaan? Weibeli taitaa olla pienempi jopa kooltaan kuin LT85.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74181/E4117_LuikkuJJ_EUK63.pdf?sequence=1 tuossa vähän luettavaa liittyen lähtönopeustutkiin.

@Old Boy mihin ajatuksesi erillisestä tutkasta perustuu? Jos edellä olleeseen kuvan laatikkoon ja siihen että istukassa ei ole tutkaa, niin voisin väittää että tutkaa ei vaan käytetty. Eihän se ole välttämätöntä.

Itse olen muuten myös käyttänyt kahdessa ammunnassa tuota LT85 ja se oli kyllä melkosen turhaa touhua. Liikaa vaivaa ja hyötykin jäi vähän hämärän peittoon.
 
No, jostain minulle tuntemattomasta syystä MVRS-700:n valikossa on valikko, jossa annetaan nuo offset-arvot. Ovat varmaan Weibelin juutit erehtyneet;)

Jos jollain on Tampellasta Patriaan -kirja, niin sivulla 171 on melko edustava kuva 155K98:n härpäkkeistä, selityksineen. Itse en osaa liittää kuvaa tähän:(
 
155 K 98

Tossa nyt ainakin kuva jossa noi laitteet näkyy hyvin. Putken päällä edempänä lähtönopeustutka ja putken päällä taaempana (laatikko) inertiapaikannuslaite. Näkyy myös kuljettajan näyttö paikannuslaitteelle. Rannarin linkittämässä kuvassa näkyi tarkemmin paikannuslaitteen näyttö ja ilmeisesti sen päällä oleva pienempi boksi on juurikin lähtönopeustutkan näyttö.
 
Jukkis kirjoitti:
Onko noilla merkitystä, jos ainoa mitä mitataan on kranaatin lähtönopeus? Toki suuntauksen pitää olla sen verran sinne päin että kranaatti antaa havaittavan kaiun.

Tietysti jos ollaan jo niin hi-tek että lähtönopeuden lisäksi mitataan miten paljon sivuun putkilinjasta se murkula suuntasi ja miten nopsaan se hidastuu, niin sitten nuo parametrit ovat tärkeitä. Silloin ei kyllä pitäisi enää puhua lähtönopeustutkasta, olisiko tuo vaikka myötätykistötutka (vrt. vastatykistötutka).
Klikkaa laajentaaksesi...


Miten muuten mahtaa olla, jos meillä olisi käytössä jonkinlaisia vastatykistötutkia, niin eikö niillä kykenisi mittaamaan tuota, että minne ammukset laskeutuvat ja antaa tietoa korjausten tarpeesta?
 
SJ kirjoitti:
Miten muuten mahtaa olla, jos meillä olisi käytössä jonkinlaisia vastatykistötutkia, niin eikö niillä kykenisi mittaamaan tuota, että minne ammukset laskeutuvat ja antaa tietoa korjausten tarpeesta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Vois kuvitella onnistuvan. Kannattaako se sitten oikeassa tilanteessa on toinen juttu. Paljastumisriski tuollaisella tutkalla on melkoinen. Maastovalvontatutkia voidaan käyttää iskemien havainnointiin ja tulen korjaamiseen.
 
peelo kirjoitti:
Vois kuvitella onnistuvan. Kannattaako se sitten oikeassa tilanteessa on toinen juttu. Paljastumisriski tuollaisella tutkalla on melkoinen. Maastovalvontatutkia voidaan käyttää iskemien havainnointiin ja tulen korjaamiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Paljastumisriski lienee vähäisempi kuin tavallisesti. Tämä siis siksi, että tutka avataan vasta kun saadaan sana tykistöltä, että "aloitetaan". Toinen vaihtoehto on, että pidetään tutka kiinni, kunnes passiiviset menetelmät kertovat vihollistykistöstä, jolloin avataan tutka ja aletaan syöttää omalle tykistölle tietoa mihin ampua ja myös korjaukset.
 
kertakenttään kirjoitti:
Tuossa on vaan huonona puolena se, että ajoneuvoon mahtuu vain 21 kranaattia ja ne täytyy ladata itse ajoneuvoon ennen ampumista. Telakanuuna mallisella vehkeellä kuten Atmoksella on se etu, että kranaatteja voidaan suoraan laatikosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
mikähän ongelma tässä on? Okei 21 kpl ei ole hirveän iso määrä, mutta että ATMOS olisi jotenkin parempi.
 
peelo kirjoitti:
mikähän ongelma tässä on? Okei 21 kpl ei ole hirveän iso määrä, mutta että ATMOS olisi jotenkin parempi.
Klikkaa laajentaaksesi...
No molemmissa on hyvät ja huonot varmaankin. Archer on toki kehittyneempi mutta samalla herkempi mikäli häiriöitä tulee. Haluaisin nähdä miten Archerin miehistö suuntaa ja ampuu aseella jos sen hienoon latausautomaattiin tulee häiriö tai suuntaus ei pelitä. Taitaa jäädä ampumatta tyystin....

ATMOS on hieman krouvimpi kone ja siinä on enemmän miehistöä mikä on toiminnan kannalta parempi. Toki ATMOS tarvitse enemmän miehiä kuin Archer koska vähemmän automaatiota.

Archerin plussat on minusta tuo RWS eli kauko-ohjattu torni puolustukseen, suora-ammuntakyky 2 km etäisyydelle ja tulitoiminta panssarin suojassa. Tosin minusta tulituen kannalta viimeksi mainittu on olennaisinta noista ja muut vain plussaa.
Miinukset on juurikin tuo manuaalikäytön puuttuminen (sitä ei ainakaan mainita missään), tekninen monimutkaisuus ja modulaarisuuden puute (lavettia ei voida vaihtaa muuksi). Lisäksi makasiini on hieman pieni (20kpl) ja lataaminen vaikuttaa hankalalta koska vaaditaan työtaso täyttämiseen. Aina sitä ei ole saatavissa. Lisäksi meidän huoltomme perustuu kai yksinkertaiseen konttiratkaisuun jossa ei hydrauliramppeja käytetä?
http://www.army-technology.com/projects/archerhowitzer/

ATMOS on yksinkertainen, kevyt ja sitä on hankalampi erottaa muista kuorma-autoista kauempaa ilmastakäsin, mikä on minusta jonkinlainen etu.
A-tarviketäyttö on 27 laukausta ja se on sijoitettu yksinkertaisesti lavetin päälle joten sen + panosten täyttäminen on nopeaa ja helppoa myös ilman apuvälineitä.

Alustaksi kelpaa moni vaihtoehto ja tässä liputan kyllä SISUn alustaa kuten TP13, vaihtoehdoksi.
Miinuksena on tuo miehistön suojaus tulitoiminnassa. Muutoin ATMOS suoriutuu samoista tehtävistä paitsi suora-ammunnasta, samalla nopeudella kuten Archer. Muutamat sekunnit eivät ole olennaisia minusta. Suojaus päältä ja miinoilta on samantasoinen panssaroidun SISUn ja VOLVOn kanssa.
http://www.army-technology.com/projects/atmos2000/
SISU 8x8: http://www.army-technology.com/projects/sisutruck/

Itse valitsisin ATMOS-järjestelmän perusteina juurikin yksinkertaisuus, luotettavuus ja tuo kotimaisen alustan mahdollisuus.
 
BTW, Archer ei liene "maailman nopein haupitsi" sen paremmin
*ajonopeudessa: 70 km/h vs. Denel G6 @ 85 km/h)
*kuin tulinopeudessakaan: 8...9 ls/ min vs. swedujen oma museotykki Bandkanon 1 @ 14 ls / 45 s!
 
SJ kirjoitti:
Epäilemättä tuo toisi hintaa alemmas tornin osalta, mutta jos alusta olisi edelleen AMV niin ei se silti halpaa olisi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki asia on noin, jos verrokiksi otetaan perinteinen heitin ja kuorma-auto. Sitten tilanne taas muuttuu, jos otetaan verrokiksi AMV avattavilla kattoluukuilla ja siihen asennettu perinteinen kranaatinheitin. Lisäksi AMV+AMOS lienee aika halpa (etenkin käyttökuluiltaan), jos verrokiksi otetaan jokin tela-alustainen ratkaisu, oli kyseessä sitten kranaatinheitin tai tykki.
 
peelo kirjoitti:
Tässäkin dokumentissa tuodaan esiin kevyen lennokin kyvyt TJ osalta
Klikkaa laajentaaksesi...

@peelo löysi kadettitutkielman, joka on uunituore. Useinhän forumilla esitellään edellisen vuosikymmenen opinnäytteitä, joiden tiedot ovat jo alkaneet vanhentua. Nyt kerrotaan mm tarkat tiedot tuliterästä maalinpaikannuslaite
MPL-15:sta sekä kuvataan läppärillä toimiva tj-sovellus, joita PV ei vielä ole julkisesti esitellyt, ei ainakaan ole silmiin sattunut.

Kuitenkin on syytä muistaa, että Kadettitutkielmat ovat ainoastaan opinnäytteitä, jotka on laatinut vasta ammattiaan opiskeleva tuleva tykkimies. Töiden ohjaajat sallivat lopputulokseen melkoisia virheitä ja yleistyksiä. Nyt
esim opiskelija on sekoittanut tarkan/tyydyttävän maalipisteen (30/60 m) ja tarkkuuden, jolla koordinaatit voi lukea kartalta (s.6). Tai vaikka lennokin käyttö tulenjohdossa tyrmätään Paavo Saralan tutkimuksen yhden lauseen
perusteella.
 
veeteetee kirjoitti:
BTW, Archer ei liene "maailman nopein haupitsi" sen paremmin
*ajonopeudessa: 70 km/h vs. Denel G6 @ 85 km/h)
Klikkaa laajentaaksesi...

Taitaa johtua maksiminopeus tuosta pohjana käytetystä Volvon maansiirtokuormurista. Tosiaan siinä on kyllä hieman strategista siirtymänopeutta uhrattu, ei ihan normaaleihin pyöräpanssarinopeuksiin pääse. Mielenkiintoisesti sama myös jenkkien HIMARS-ohjusjärjestelmässä.

Tuli tuosta AMOS/NEMO-asiasta mieleen että saksalaiset ovat kehitelleet kevyttä Artillery Gun Module -tornia mikä on ainakin koemielessä istutettu n. 12-tonnisena 155mm versiona 8x8 Boxerin kyytiin. Jossakin oli mainittu että miettivät myös hieman kevyemmän 6x6-alustalle sopivan version tekemistä, oletettavasti 105 mm tai 122 mm.. miten olisi PMPV alustana AGM:lle tai NEMOlle? :D

6afc2430.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top