kertakenttään
Ylipäällikkö
Se on maavoimien esikunta/pääesikunta tason juttuja. Ei vaadi hassuja foorumijutusteluja.
Se on maavoimien esikunta/pääesikunta tason juttuja. Ei vaadi hassuja foorumijutusteluja.
LasUps
Luutnantti
Olet aivan oikeassa. Tarkoitin lähinnä sitä, että vedettävien muutamaa minuuttia pidempää asemastalähtöä ei välttämättä ole järkevää kuroa. Ainakaan sillä kustannuksella, että rahaa ei sitten riitä A. merkittävämpiin suojautumiskeinoihin, kuten tehokkaampaan ilmatorjuntaan (tiedustelu/rynnäköt), tai B. omien tulenkäyttömahdollisuuksien kehittämiseen tykistötutkilla ja lennokeilla.
SPG:n huonompia puolia on myös se, että jos ajetaan miinaan, niin tykki jää sitten siihen. Toki jos saadaan todella halvalla telaketjullisia tykkivaunuja, kuten pzh2000, niin mikäjottei. Suoraan liikkeestä hyökätessä noilla on jo ihan merkittäviäkin etuja, kun tuliasemia ei tarvitse välttämättä sen kummemmin valmistella.
proileri
Kenraali
Pyöräalustan hankaluus on siinä, että kantavuus on heikompi kuin tela-alustalla. Nähdäkseni panssarihaupitsin pointti on juuri siinä, että maksimoidaan liikkuvuus panssariyksiköiden ryhmityksen mukaan (eteen sekä taakse) ja maksimoidaan miehistön toimintakyky panssaroinnilla ja automatiikalla, jotta PsH-patteri pystyy tarjoamaan epäsuoraa panssarien tueksi milloin tahansa. Pyöräalustan kevyempi kantavuus tarkoittaa että joudutaan tinkimään noista ominaisuuksista, jolloin käytännössä siis heikennettäisiin mekanisoitujen joukkojen eli sen maavoimien ensisijaisen iskevän kärjen suorituskykyä.
Nähdäkseni meillä on selvä jako että telayksiköitä tuetaan PsH-kalustolla, pyöräyksiköille sitten on pieni määrä AMOSta.
Riippuu telayksiköstä. Vekaralla on vedettävät kanuunat ja AMOS-krh:t. Parolassa taas PSH:t ja vedettävät heittimet.
kertakenttään
Ylipäällikkö
On todella väkevää sanoa, että pyöräalustainen tykki heikentää valmarien tai mekkien suorituskykyä. Edes verrattuna tela-alustaiseen vaihtoehtoon. Tykistö ei kuitenkaan pääasiallisesti hae suojaa panssaroinnista vaan aktiivisista menetelmistä. Tulivoiman puolesta alustalla ei ole mitään väliä. Mitä tulee liikkuvuuteen niin nykyaikainen kuorma-auto pääsee lastin kanssa juuri sinne minne halutaankin ja on tarve. En epäile hetkeäkään, etteikö pyöräalustainen pärjäisi liikkuvuudessa tela-alustalle, eroja tietenkin löytyy, mutta tuskin mitään suota ollaan lähdössä ylittämään. Suomessa on kuitenkin sen verran kattava tieverkko, että maastossa ei välttämättä tarvitse liikkua ollenkaan tai ihan muutamia satoja metrejä.
Pullosorsa
Luutnantti
Mahtaa se jäädä vedettäväkin siihen, jos menee miinaan.
LasUps
Luutnantti
Tottakai, mutta tykki tulee yleensä aika samoilla urilla vetäjän kanssa (en tosin tiedä kaikkien tykkimalliemme akselien pituutta). Tällöin todennäköisesti vetäjä on se, joka räjäyttää miinan. Vetäjän voi vaihtaa aika nopeasti, koska patterissa on kuorma-autoja enemmän, kuin tykkejä.
Joo, mutta sen tykin miehistö oli siinä lavalla ammusten kanssa. En tarkoita, että ammukset välttämättä räjähtäisivät (ruuti saattaisi), mutta mikäli ne ammuslaatikot lähtevät liikkeelle (tai miten ne ammukset mukana kulkevatkaan?), niin jälki on rumaa.
Raveni
Greatest Leader
Tiedä sitten miten nopeasti.... Toki nopeammin kuin jos siitä telatykistä lähtee ketju ja pari telapyörää tai siitä pyörien päällä olevasta tykistä lähtee akseli... Joka tapauksessa toiminta keskeytyy...
Huhta
Greatest Leader
Sinällään, jos tykki siis selviää ehjänä miinaanajosta ja mahdollisesta ammusräjähdyksestä, en näe ongelmaa: Suomessa on sijoittamattomia reserviläisiä satoja tuhansia. Eiköhän sieltä löydy varamiehistö tykille suhteellisen äkkiä, vaikka sitten viilaamalla ensi hätään patteriston määrävahvuisia tykkiryhmiä pienemmiksi, kunnes PERK suoltaa uuden tykkiryhmän täydennykseksi.
Tosin en kyllä hehkuttaisi vedettävän tykistön taistelunkestävyyttäkään. Panssarihaupitsilla on huomattavasti paremmat edellytykset ehtiä karkuun vihollisen vastatykistöä, ja se on IMHO se merkittävin tekijä selviytymiskyvyn kannalta. Panssaroinnillakin on oma merkityksensä, mutta kriittisten vahinkojen riski lienee suuri, jos joudutaan vihollisen tykistön tulen alle.
Tykimies
Kapteeni
On ehkä paremmat edellytykset, mutta jos puhutaan vedettävistä 122:sta, niin osaava tykkiryhmä hoitaa sen alta pois ennen kuin vihollinen ehtii avaamaan tultaan. Tietysti 155:lla menee aikaa huomattavasti enemmän jo kokonsakin puolesta.
Tuota videoa on leikelty, sen näkee kun äijät hyppii paikasta toiseen alle sekuntissa. Joo, miksei vihollinen silti voisi iskeä alle 2 minuutissa, mutta ei kyllä tykistöllä kymmenien kilometrien päästä, ellei sitten ole paikantanut asemia aikaisemmin, mutta ei ehtinyt avaamaan tulta ennen kuin sai kuulaa omaan niskaansa. Vaikka olisi tykistötutkakin käytössä, ei kyllä kahdessa minuutissa ehdi todennäköisesti edes välittämään viestiä tykeille.
Toi video oli paska niin kuin suurin osa tosta matskusta. Ei toi ollu mitään varsinaista vastatykistötoimintaa vaan normaalia epäsuoraa tulta. Tai oliko edes epäsuoraa.
Eikä tuollaisen tykin kranaatteja vastatykistötutkalla havaita. Tuollaisilla koroilla ja lyhyen kantaman aseella ei kranaatti ei käy tarpeeksi korkealla että se voitaisiin havaita.
Eikä tuollaisen tykin kranaatteja vastatykistötutkalla havaita. Tuollaisilla koroilla ja lyhyen kantaman aseella ei kranaatti ei käy tarpeeksi korkealla että se voitaisiin havaita.
Mikäli nyt päädytään hankkimaan jonkinlainen liikkuva 155 millinen järjestelmä, niin ne sekoittavat lisää vastapuolen vastatykistön käyttöä. Siellä kun on vedettävää ja liikkuvaa, hajautettuna ampuvaa tykistöä ruvettava ampumaan takaisin, niin siinäpä rupeavat arvailemaan mikä mahtoi olla liikkuva ja mikä hinattava patteri mikä ampui. Tietenkin jos lähettävät lennokin alueelle katsomaan, niin silloin tietenkin tietävät, mutta silloinkin saavat ammuttua yhtä tykkiä.
Sitä mietin, että mitenkähän muutenkaan on tuon tutkan käytön kanssa, kun kantama noissa ei ole erityisen pitkä ja ampuvat noin matalalla korotuksella. Ei voi kranaatin lentorata nousta erityisen korkealle.
Tykimies
Kapteeni
Ongelma kun on siinä, että eivät edelleenkään pyri tuhoamaan ampuvia tykkejä, vaan pyrkivät siihen että tykeillä ei pystytä ampumaan eli siellä on aika monta prioriteettia listoilla ennen yksittäisiä tykkejä. Toki voivat vastata tuleen, poistaakseen ylimääräiset häiriötekijät tieltään. Ei pidä kuitenkaan ajatella niin, että me olemme se joka aina avaa ensimmäisenä tulen eli jos vihollinen avaa tulen, ei se sitä kyllä avaa ensimmäisenä asemissa oleviin tykkeihin.
Ehkä minä en tiedä tykistön käytöstä tarpeeksi, mutta tuo vaikuttaa siltä, että vihollinen käyttäisi omaansa tykistöä siihen, että ampuisivat häirintää valtaville alueille ja toivovat, että kukaan ei vie sinne tykistöä ampumaan takaisin ja/tai siellä olevat tykistö aseet pysyisivät hiljaa, kun miehistöt ovat suojassa suojakoloissaan? Tuo kuulostaa siltä, että se vaatisi valtavat ammusvarastot ja silti vaikutus jäisi kohtuullisen rajalliselle alueelle, joten osa omasta tykistöstä luultavasti jäisi sen alueen ulkopuolelle.
Ei ei ei...
Kyllä siellä vastapuolen maalilistan kärjessä keikkuvat ne huoltokeskukset, komentopaikat ja viestiasemat mitä meidänkin listan huipulta löytyy. Niitä tuhoamalla se yksittäinen tykki ei tiedä mihin ampua ja vaikka tietäisikin niin murkulat loppuu kesken. Siihen se pyrkii, ei tuhoamaan yksittäisiä tykkejä.
Tykimies
Kapteeni
Juurikin näin. On vanhanaikaista ajatella yksittäisen aseen olevan ensimmäinen kohde. Se yksittäinenkin ase on riippuvainen monesta muusta asiasta. Ensimmäiseksi kannattaa tietysti hoitaa pois komentopaikat ja viestiyhteydet, jolloin ampuminen vähintäänkin vaikeutuu merkittävästi. Sitten toki kannattaa hoitaa pois ammusvarastot ja muut huoltopalvelut, jotta tykeille ei saada lisää ammuksia ja vaikka tuhoaisivat pelkän spadejen keittiön, silläkin saadaan taistelevien joukkojen motivaatiota alaspäin. Tykeilläkin kannattaa tuhota ensimmäisenä ajoneuvot, koska ei se tykki sieltä ilman ajoneuvoa liiku. Kun jäljellä on enää tykit, ei niillä tee mitään, ennen kuin vihollista on näkyvissä tarpeeksi lähellä tykkejä eli ainoa hyöty tykeistä on enää, että ne pystyvät suora-ammuntaan vihollista vastaan. Itse en silti kyllä haluaisi olla tykkiryhmän kanssa tykillä, kun vihollisen panssarit vyöryvät kohti alle kilometrin päässä.
Pitää myös ottaa huomioon, että tykistön vihollinen ei ole ainoastaan tykistö. Patteristoissa saadaan jatkuvasti huolehtia siitä, että myöskään takaapäin ei tule esimerkiksi maahanlaskujoukkoja.
proileri
Kenraali
Kyllä pyöräalusta heikentää suorituskykyä jonkin verran. Jos miehistö joutuu operoimaan vaunun ulkopuolella, on porukka alttiimpi tappioille ja väsyy heilumisesta nopeammin, jolloin pitkässä juoksussa suorituskyky alkaa laskea. Samoin tulenavausnopeus, scoottauskyky jne. ovat hieman heikommat. Panssarin sisällä istuessa miehistö kuormittuu vähemmän kun automatiikka huolehtii raskaimmista hommista, ja samalla miehistö kykenee lepäämään tehokkaammin kun ei tarvi hyppiä pihalla. Lisäksi tela-alustalla on muitakin pieniä etuja, kuten maastoliikkuvuus ja että tykki pystyy kuskaamaan suuremman määrän ammuksia mukanaan.
Sinänsä olen samaa mieltä että jos katsotaan hetkellistä suorituskykyä levänneellä miehistöllä, niin pyöräalustainen tykki ei älyttömänä eroa telatykistä. Pyöräalustan heikomman kantavuuden vuoksi joudutaan kuitenkin tinkimään ominaisuuksista pikkuisen vähän jokaisella osa-alueella, ja on suuri riski että miinukset alkavat kumuloitumaan varsinkin kun taistelutoiminta alkaa kestää useita päiviä putkeen. Veikkaan että esim. 7. päivän kohdalla alkaa jo olla isompi ero taistelutehokkuudessa kun verrataan vaikkapa PzH ja CAESAR.