Jos olisi rahoituskunnossa tuolle ja kaikelle sille huomattavasti tärkeammällekin niin sitten. Tarve on aina, mutta se ei riitä.
Jos olisi rahoituskunnossa tuolle ja kaikelle sille huomattavasti tärkeammällekin niin sitten. Tarve on aina, mutta se ei riitä.
Fencer
Kenraali
Kyse olikin siitä olisiko tämä sellainen kapistus, jolle rahoitusta olisi syytä alkaa järjestämään, vai ameriikan hömpötyksiä, jotka voidaan jättää nojatuolipattonien päiväuniksi.
Eiköhän tuota muutama älli riittäisi ammusjuhdiksikin, jos siihen mentäisiin. Tai sitten erityisolosuhteisiin suunniteltu panssarihaupitsi eli älli vetämässä 155:sta ja ammukset katolla
Mites muuten 122PsH:n täydennys, onko siellä omia ammusvaunuja?
Ei ole. Eli kuorma-autoilla mennään.
Halvempi operoida varmasti on mutta jos puhutaan yhden patteriston hankinnoista. Vaikka tela-alusteisella olisikin käyttötunnin hinta 30-40% kalliimpi kuin pyöräalusteisella, niin raha määrät ovat niin pieniä että ei vaikuta mihinkään.
Liikkuvampi maantiellä, etenkin pitkillä matkoilla. Mutta onko meillä tarkoitus siirellä patteristoa päivittäin pitkiä matkoja maantiellä kriisin aikana, että tästä operatiivisesta liikkuvuudesta on hyötyä meille. Etenkin jos tuettava osa liikkuu pääosin tela-alusteisilla ajoneuvoilla.
Tämän kriteerin täyttävät jo nykyiset vedettävät 155 k 98. Onko muita kokonaisuussuorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä? Paitsi kyllähän nämäkin siirretään RA-harjoituksissa pitemmät matkat laveteilla tai junilla....
Tuo on varmaan vähän suo siellä - vetelä täällä tyyppinen case. Tykistön ampumatoiminta paikallistetaan muuten ja se myös näkyy ilmaan varmaan aika kaukaa. Eli, tuskin niille sijoilleenkaan kannattaa jäädä odottelemaan?
Suojana on varmaan jotain IT-kalustoa? Ja ryhmityshän on tarkoitus hajauttaa?
LasUps
Luutnantti
Kyllä, mutta tämä ei poista sitä tosiseikkaa, että tykistö on haavoittuvaisimmillaan juuri liikkeessä.
Se, kannattaako aina lyhyen tulituksen jälkeen siirtyä, on sitten eri asia. Tulta pitäisi pystyä antamaan myös jatkuvasti ja välillä kestämään tappioitakin.
Näkisin vastatykistötutkien puutteen ja keskimatkan IT-ohjusten sekä maalitiedustelulennokkien vähyyden suurempana ongelmana, kuin sen, että tykeillä menee asemaanajossa ja -lähdössä viisi tai kymmenen minuuttia pidempään.
kimmo.j
Respected Leader
Tuo on yksi näkökanta, mutta silti vedettävä tykistö on aina huonommassa asemassa kuin SPG. Tykistöhän paljastuu heti kun se ampuu, kauan sitten kestää SPG:llä siirtyä pois tuliasemasta ja ajaa suojaasemaan piiloon.
Vedettävällä tuo vie aikaa niin paljon, että voi olla järkevää pysy hyvin linnoitetussa tuliasemassa.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Meillä on nuo operatiiviset joukot, jotka hyökkää suoraan liikkeestä. Liikkeestä, joka on voinut alkaa Kouvolassa ja hyökkäys vaikuttaa Lappeenrannassa. Sitten jos painopiste pitää muuttaa Lappeenrannasta Joensuuhun eikä välillä satu olemaan raideyhteyttä niin ajettavahan se on. Panssarivaunuille tarvitaan hervoton määrä lavetteja niin on parempi ettei tykistö ole viemässä niitä vähiä.
Kai sinne Joensuun vastahyökkäykseen on pistää joku muu joukko, kuin juuri Lappeenrannan vapauttanneet Kouvolan miehet.
Ihan vain sitä mietin, että periaatteessa ei tarvitse siirtyä, koska käytännössä vihollinen ei tiedä onko maali siirtynyt, ellei sitten kyseessä ole joku lentokone joka oli sopivasti ilmassa kyttäämässä.
Mistä sen tietää milloin päätetään vaihtaa painopistettä?
Silloin kun jollekkin alueelle keskitetään lisää joukkoja. Ja näkisin myös puolustuksen vaihtamisen hyökkäykseen jonkin sortin painopisteen vaihtamisena.
Voidaanko nykypäivän taistelukentällä enää laskea sen varaan, että että vihollisella ei ole kykyä tiedustella missä haluaa? Jotenkin tuntuu siltä, että sensoreita lentelisi ilmassa kuin kärpäsiä.
On tietysti toinen juttu miten paljon ne toteuttavat ennalta määrättyä lentosuunnitelmaa, vai pystyvätkö reagoimaan kun esim tykistö avaa tulen.
Paino sanalla "milloin". Voi olla, että ei voidakaan odottaa sitä lappeenrannan valtauksen päättymistä, vaan joudutaan siirtämään joukkoja välittömästi, vaikka hyökkäys on jo lähtenyt liikkeelle.
No tuossa tapauksessa sillä ei ole väliä, koska tuollainen tilanne tarkoittaisi sitä, että siirtyminen ei vaikuttaisi mihinkään, koska vihollinen voi seurata tykkiä minne se on menossakin tai mahdollisesti hoitaa sen matkalla.
Hajauttaminen sen sijaan vaikuttaisi sen verran, että vihollisella ei välttämättä olisi kykyä vaikuttaa kaikkiin tykkeihin kerralla.
Muutenkin kun tykit ovat hajautettuja, niin jokaista tykkiä voidaan käsitellä kuin ne olisivat kaikki erillisiä pattereita ainakin vihollisen kannalta. Jos se lennokki paikantaa yhden aseen, niin se paikantaa vain yhden aseen. Loput tykeistä voivat olla ihan missä tahansa ja tekemässä mitä tahansa.
Totta, ja tiedustelukapasiteetin lisäksi myös suurvaltavihollisella on vain rajallisesti tuliyksiköitä joilla vaikuttaa meidän tykistöön. Jos jokainen ase on oma maalinsa, ne on myös tuhottava yksitellen.
Tykimies
Kapteeni
Kyse ei ole pelkästään ilmassa lentävistä sensoreista, vaan tykistötutkat ovat merkittävä uhka omalle toiminnallemme. Tykistötutkien avulla naapuri pystyy paikantamaan asemat yllättävänkin nopeasti.
Eikä tarvettakaan. Miksi vaikuttaa yksittäisiin tykkeihin, jos voisi tuhota kokonaisen patteriston toimintaedellytykset, vaikka sinne yksittäisiä tykkejä jäisikin? Eihän meidänkään ensimmäinen kohteemme ole vihollisen yksittäiset tykit.
Toisaalta kaikki viesti ja komento verkostoidaan jotta niitä ei voisi lamauttaa.