Tykistö

Kenttätykistön toiminta ei ole ihan kirkkaana mielessä, mutta olen ymmärtänyt SPG toimintaan liittyvän nimenomaan tuo ammu ja liiku menetelmä. Nykyaikaisella taistelunjohtojärjestelmällä tykkin a-tarvike tilanne ja sijainti näkyy huollolle, joten huolto osaa varautua täydennykseen. Toisaalta SPG näkee täydennysajoneuvon sijainnin, joten kohtaaminen on helppoa. Hiukan tuntuu siltä, että SPG;n suurimmat hyödyt hylätään jos aletaan sitomaan niitä tiettyyn tuliasemaan. Täydennys pitäisi tehdä aina (mielummin valmistellussa) suoja-asemasta, jolloin vihollisen on vaikeampi löytää tykistöämme.

Todennäköistä on, että kranaatit ovat valmiina odottamassa tuliasemissa joko taisteluja edeltäneen valmistelun seurauksena tai TV-osastoon kuuluu ammustäydennystä. Joka tapauksessa tuliasemaan on päästävä kuorma-autolla. Aina ei voida olla liikkeellä ja venäläisetkin ovat tunteja samoissa tuliasemissa vaikka olisivat sieltä jo ampuneet. Ihmisen toimintakyky ja tulenantokyky eivät kohtaa, eli tuliasemissa eletään. Ei sieltä yöksi ajeta jonnekin muualle vaan tykki suunnataan käskettyyn maaliin ja viestipäivystys sun muut.
 
Ottakaas nyt huomioon, että köyhä katajainen kansamme tuskin on ostamassa myös panssaroituja täydennysvaunuja, joten 8x8 kuorma-autojen pitää päästä tuliasemiin. Johtopäätös: parempi maastoliikkuvuus ei pääse kaikkiin oikeuksiinsa, jos huolto ei pääse tuliasemiin. Pyöräalusta riittää meille ja on varmaan se halvempi vaihtoehto. Tuo Patrian ehdotus on käytännössä kotimainen Atmos/Ceasar, ei ole mitään syytä miksi sitä ei kannattaisi hankkia nyt näillä spekseillä. Paras tietenkin olisi hankkia uusiotuotantona tuollaisia ja valmareiden tykit nostaa pyörille sitten myöhemmin, nyt vaan pitää saada lisää putkia niin paljon kuin mahdollista.

Ps. Tähän väliin joku varmaan sanoo, että K98 ei voi valmistaa enää, koska x, y ja z.

Miksi ammustäydennyksen pitäisi tapahtua tuliasemassa, kun kerran on hankittu liikkuva ase? Eikö tuollainen ase osaa liikkua täydennysasemaan? Ja senhän on tarkoituskin vaihtaa asemaa ampumisen jälkeen.
 
Telahaupitsien ammustäyttö on myös hankalampaa, kuin vedettävän tykistön. Perinteisellä kenttätykillä kun voidaan dumpata kasa ammuksia tykin viereen ja pistää menemään, kun taas SPG:llä ne ammukset on saatava sinne torniinkin jotenkin. Huollon miehet tuskin kiipeilevät torniin täydentämään ammuksia, samalla kun telahaupitsin miehistö ampuu kuin viimeistä päivää.

Sikäli kun olen nähnyt tiettyjen SPG:den toimintaa, niin useimmissa on ollut mahdollisuus syöttää ammuksia ajoneuvon ulkoa. Niissä on ollut joko luukku takana tai sitten jonkinlainen liukuhihna joka siirtää ammuksia sisään. Eli vaikka tornissa olisikin tilaa ammuksille, niin niitä ei ole pakko käyttää, vaan voidaan käyttää ne maahan dumpatut ammukset ensin.
 
Todennäköistä on, että kranaatit ovat valmiina odottamassa tuliasemissa joko taisteluja edeltäneen valmistelun seurauksena tai TV-osastoon kuuluu ammustäydennystä. Joka tapauksessa tuliasemaan on päästävä kuorma-autolla. Aina ei voida olla liikkeellä ja venäläisetkin ovat tunteja samoissa tuliasemissa vaikka olisivat sieltä jo ampuneet. Ihmisen toimintakyky ja tulenantokyky eivät kohtaa, eli tuliasemissa eletään. Ei sieltä yöksi ajeta jonnekin muualle vaan tykki suunnataan käskettyyn maaliin ja viestipäivystys sun muut.

Minusta sinä peilaat hommaa liikaa vanhojen oppien kautta. Ei ole järkeä toimia samoin kuin vedettävien tykkien kanssa, koska se perimmäinen syy joka siihen on pakottanut on poistunut jos meillä SPG-järjestelmä.
Ei liike saa olla itsetarkoitus, mutta se tuo suojaa jossain määrin. En ymmärrä miksi tuliasemassa pitäisi elää ja köllötellä, kun voi olla paremmassa suojassa. Sitten tulitehtävän tullen joko siirrytään tuliasemaan, tai ammutaan ensimmäisestä soveltuvasta paikasta.
 
Todennäköistä on, että kranaatit ovat valmiina odottamassa tuliasemissa joko taisteluja edeltäneen valmistelun seurauksena tai TV-osastoon kuuluu ammustäydennystä. Joka tapauksessa tuliasemaan on päästävä kuorma-autolla. Aina ei voida olla liikkeellä ja venäläisetkin ovat tunteja samoissa tuliasemissa vaikka olisivat sieltä jo ampuneet. Ihmisen toimintakyky ja tulenantokyky eivät kohtaa, eli tuliasemissa eletään. Ei sieltä yöksi ajeta jonnekin muualle vaan tykki suunnataan käskettyyn maaliin ja viestipäivystys sun muut.

Jaa-a. Ainakin oma koulutus tapaa kertoa naapurin telakaluston pyrkivän pysymään liikkeellä ja vaihtamaan asemaa mahdollisimman usein. Nuo NATO:n ilmavoimat ja vastatykistökyvyt kun ovat kylmänkin sodan aikana olleet sen verran kelvollisella mallilla, ettei telahaupitseja ole kannattanut makuuttaa yksissä asemissa. Varmasti suoja-asemissa on tykit suunnattuna oletettuun painopistesuuntaan, mutta niistä ammuttaessa siirryttän pois varmasti melko äkäisesti.

Nykyaikaisessa sodankäynnissä ei yksinkertaisesti ole varaa istuttaa tykistöä avoimella tuntikausia ampumassa iskuja. Ainakaan jos vihollisella on mitään kykyä vastatykistötoimintaan.
 
Telahaupitsien ammustäyttö on myös hankalampaa, kuin vedettävän tykistön. Perinteisellä kenttätykillä kun voidaan dumpata kasa ammuksia tykin viereen ja pistää menemään, kun taas SPG:llä ne ammukset on saatava sinne torniinkin jotenkin. Huollon miehet tuskin kiipeilevät torniin täydentämään ammuksia, samalla kun telahaupitsin miehistö ampuu kuin viimeistä päivää.
Ohessa K-9 telahaupitsi ja K-10 tela-ammustäydennysajoneuvo. Kohdasta 1:13 näkyy ammustäydennys.


Archeriin piti tulla kasettityyppinen ammuksentäydennys ja ajoneuvo joka olisi vaihtanut kasetin parissa minuutissa. Erityisesti Archer tarvitsee usein täydennystä, koska siihen mahtuu vain 21 projektiilia. Panoksia mahtuu noin 70, mutta yhteen laukaukseen saatetaan tarvita kahta erikokoista panosta. Nyt Archer täydennetään toisesta ajoneuvosta eräänlaisella tätä varten suunnitellulla hydraulinostimella ja täydennys kestää n. 8-10 miinuuttia.
 
Viimeksi muokattu:
Aina kuvitelmat ei kohtaa todellisuuden kanssa. Anteeksi, jos puhkaisen kuplanne.

Siitä lataamisesta niin kyllä latausasemia käytetään, ei siinä. Alkuperäinen argumenttini oli, että tuliasemia ei voi laittaa semmoiseen paikkaan sinne huolto ei pääse. Tuliasemiin osuu (harha)kranaatti, joku haavoittuu, lanssi ei pääse paikalle, mies kuolee näin hieman kärjistettynä.
 
Aina kuvitelmat ei kohtaa todellisuuden kanssa. Anteeksi, jos puhkaisen kuplanne.

Siitä lataamisesta niin kyllä latausasemia käytetään, ei siinä. Alkuperäinen argumenttini oli, että tuliasemia ei voi laittaa semmoiseen paikkaan sinne huolto ei pääse. Tuliasemiin osuu (harha)kranaatti, joku haavoittuu, lanssi ei pääse paikalle, mies kuolee näin hieman kärjistettynä.
Vielä '99 meidät opetettiin kantamaan miehiä paareilla jalkapatikassa.

Paremmin noita haavoittumisia ja kaatumisia estetään kun ei liiaksi rajoiteta tuliasemia valintavaiheessa. Vastatykistön isku tuottaa taatusti enemmän tappioita kuin joku yksittäinen (harha)kranaatti. Väittäisinpä jopa että tunarointi ja vahingot kaluston käsittelyssä tuottavat enemmän tappioita kuin tuollaiset harhaosumat.

'99 muuten harjoiteltiin myös nopeaa siirtymistä suoja-asemasta tuliasemaan ja tulitehtävän jälkeen takaisin. Kalusto oli vedettävää, ja tuliasemassa ei todellakaan eletty. Siitä miten jotkin sekalaiset joukkiot Ukrainan maaperällä toimivat ei voi päätellä, miten meillä toimitaan tai miten pitäisi toimia.
 
Jaa-a. Ainakin oma koulutus tapaa kertoa naapurin telakaluston pyrkivän pysymään liikkeellä ja vaihtamaan asemaa mahdollisimman usein. Nuo NATO:n ilmavoimat ja vastatykistökyvyt kun ovat kylmänkin sodan aikana olleet sen verran kelvollisella mallilla, ettei telahaupitseja ole kannattanut makuuttaa yksissä asemissa. Varmasti suoja-asemissa on tykit suunnattuna oletettuun painopistesuuntaan, mutta niistä ammuttaessa siirryttän pois varmasti melko äkäisesti.

Nykyaikaisessa sodankäynnissä ei yksinkertaisesti ole varaa istuttaa tykistöä avoimella tuntikausia ampumassa iskuja. Ainakaan jos vihollisella on mitään kykyä vastatykistötoimintaan.
Olisko ajateltavissa, että kantamaltaan rajoitetuilla tykeillä (suomen tela haupitsit) liikkuvuus ja tuliasemasta lähtöaika olisi hyvin tärkeää, mutta reilusti pitemmällä kantamalla (> 50 km) voisi pärjätä jopa vedettävällä kalustollakin.
https://en.wikipedia.org/wiki/M982_Excalibur
Mahtaako Suomella olla mitään tämän suuruusluokan kantamaan pystyvää, ja kumpi on oikeasti edullisempaa:
Kalliimpi liikkuva kalusto halvemmalla ampumatarvikkeella, vai halvempi vedettävä kalusto tarkalla (GPS ohjaus) ja pitkän kantaman kalliimmalla ampumatarvikkeella?
US$68,000 kappale, mutta kuinkas vähän se perinteinen 155mm mahtaa maksaa?
Tuollainen siivellinen ammus vaatinee smoothbore putken, eikös niissä kotimaisissaa ole tuossa kaliiberissa rihlatut putket, vai olenko ihan pihalla?
 
Onko muuten EU:n puolesta rajoituksia kenen kanssa Patria voi mennä naimisiin? Kysyn kun en ylläty enää mistään.. Eli Yhdysvaltalainen tai Israelilainen kumppani olisi samalla viivalla?
 
[...] Tuollainen siivellinen ammus vaatinee smoothbore putken, eikös niissä kotimaisissaa ole tuossa kaliiberissa rihlatut putket, vai olenko ihan pihalla?
On nuo kaikki 155-milliset rihlattuja Nato-maissakin. Kranaatin aukeavat siivet suunniteltu sen mukaan. Smoothborea on käsittääkseni vain panssarivaunujen kanuunoissa.
 
Näin on kun pitää voitto maksimoida, vanhat putket voisi hyvin kierrättää.

Nyt sitten jännitetään onko Patrian uusi kumppani Lockheed ja onko parempi kuin edellinen luomaan meille sotateollista kompleksia, jonka pitäisi olla myös hallituksen kärkihankkeita tässä tilanteessa.

Elleivät vanhat vedettävät 155-milliset vaadi kallista remonttia käyttöiän pidentämiseksi niin uudet putket vaan. Kauaskantoinen vedettävä tykistö on edelleen hyvinkin käyttökelpoista eikä putkimäärää ole syytä ruveta siltä osin vähentämään.
Anyhoo, tuo projekti vaikuttaa riskialttiilta; jos siitä halutaan oikeasti hyvä niin se on luultavasti kallis ja mitään edullista mutta puolivillaista portée-viritystä ei kannata ruveta tekemään.

Patria-Lockheed-yhteistyö menisi varmaan yhtä "hyvin" kuin Nokia-Microsoft-avioliitto joten nou tänks.
 
Elleivät vanhat vedettävät 155-milliset vaadi kallista remonttia käyttöiän pidentämiseksi niin uudet putket vaan. Kauaskantoinen vedettävä tykistö on edelleen hyvinkin käyttökelpoista eikä putkimäärää ole syytä ruveta siltä osin vähentämään.
Anyhoo, tuo projekti vaikuttaa riskialttiilta; jos siitä halutaan oikeasti hyvä niin se on luultavasti kallis ja mitään edullista mutta puolivillaista portée-viritystä ei kannata ruveta tekemään.

Patria-Lockheed-yhteistyö menisi varmaan yhtä "hyvin" kuin Nokia-Microsoft-avioliitto joten nou tänks.

Puolalaiset kääntyivät Elbitin puoleen, itse pidän Sisu 8x8 alustaa parempana kuin puolalaisten, uskon että Patria olisi tuon saanut toimimaan vaikka sitten Elbitin kanssa.



Kryl 6x6 155mm 6x6 self-propelled howitzer

The Kryl is fiited with the ATMOS 2000 gun system designed and manufactured by the Israeli Defense Company Elbit Systems. The ATMOS is armed with a 155 mm/52 calibre ordnance which conforms to NATO Joint Ballistic Memorandum of Understanding (JBMoU). The Kryls has a maximum firing range of 40 km using Extended Range Full Bore Base Bleed (ERFB-BB) projectile. In firing position, one large hydraulically operated stabilisation spade is lowered at the rear of the vehicle. Maximum rate of fire is 6 rds/min and the vehicle can carry a total of 18 rounds. The weapon elevation and traverse is hydraulically operated. The weapon system can also be operated manually. For indirect usual firing elevation ranges from 0° to +70°º with traverse being 25° left and 50° right. The Kryl is able to be ready in fire position in less than 60 seconds, and be back into transport configuration in the same time.

http://www.armyrecognition.com/pola...data_sheet_specifications_pictures_video.html

Patria kuitenkin etsii kumppania taas ja Lockheed on suurin toimittaja Suomeen, Saab voinee olla myös mahdollinen.
 
Olisko ajateltavissa, että kantamaltaan rajoitetuilla tykeillä (suomen tela haupitsit) liikkuvuus ja tuliasemasta lähtöaika olisi hyvin tärkeää, mutta reilusti pitemmällä kantamalla (> 50 km) voisi pärjätä jopa vedettävällä kalustollakin.
https://en.wikipedia.org/wiki/M982_Excalibur
Mahtaako Suomella olla mitään tämän suuruusluokan kantamaan pystyvää, ja kumpi on oikeasti edullisempaa:
Kalliimpi liikkuva kalusto halvemmalla ampumatarvikkeella, vai halvempi vedettävä kalusto tarkalla (GPS ohjaus) ja pitkän kantaman kalliimmalla ampumatarvikkeella?
US$68,000 kappale, mutta kuinkas vähän se perinteinen 155mm mahtaa maksaa?
Tuollainen siivellinen ammus vaatinee smoothbore putken, eikös niissä kotimaisissaa ole tuossa kaliiberissa rihlatut putket, vai olenko ihan pihalla?

Tykistön kantamat on 30-40 km luokkaa ja erikoisampumatarvikkeilla 40-50 km (esim Excalibur). Tavanomaisen tykistön kantama ei tuosta tule juurikaan kasvamaan, muissa asejärjestelmissä on enemmän kasvupotentiaalia.

155 K 98 nykyisellä ammusvalikoimalla päästään 38-39 km kantamaan. Käytännön ampumaetäisyydet eivät ole tuota luokkaa, joten ei kannata masentua.

Excalibur on jollain tapaa siipivakavoitu, mutta ammutaan aivan normaalista rihlatusta putkesta. Alla olevissa videossa näkyy ilmeisesti jonkinlainen siivekkeiden suojus joka irtoaa putkivaiheen jälkeen.

 
Tykistöstähän ja sen taktiikasta en ymmärrä muuta kuin mitä olen lukenut mutta jos ajattelee kuinka paljon Suomessa on eriasteisia teitä yms. Ja tela/pyörä alustaisen tykin kantama on +30km niin tuntuisi typerältä ajattava niitä jonnekin pusikkoon tulitoimintaa varten koska se alusta ei sitä vaadi... Tuntuisi luontevalta hoitaa tulitoiminta tieltä josta pääsee nopeasti irtautumaan... Toki tulitoiminnan välillä ei niitä kannata tiellä seisottaa vaan suojassa...
 
Tykistöstähän ja sen taktiikasta en ymmärrä muuta kuin mitä olen lukenut mutta jos ajattelee kuinka paljon Suomessa on eriasteisia teitä yms. Ja tela/pyörä alustaisen tykin kantama on +30km niin tuntuisi typerältä ajattava niitä jonnekin pusikkoon tulitoimintaa varten koska se alusta ei sitä vaadi... Tuntuisi luontevalta hoitaa tulitoiminta tieltä josta pääsee nopeasti irtautumaan... Toki tulitoiminnan välillä ei niitä kannata tiellä seisottaa vaan suojassa...

Usein käy noin ja tuliasemiakin voi valmistella niin paljon kuin haluaa.

Suomi tarvitsee uusia telatykkejä mutta 155 K 98 kaluston saaminen pyörille olisi ihan yhtä arvokasta, samoin vanhojen telatykkien pieni modernisointi tulisi tehdä.
Vedettävätkään eivät ole vanhentuneita mitenkään, kaikille on roolinsa.

Rahasta se ei voi olla kiinni jos miljardeja riitää laittomiin siirtolaisiin.
 
Näin on kun pitää voitto maksimoida, vanhat putket voisi hyvin kierrättää.

Nyt sitten jännitetään onko Patrian uusi kumppani Lockheed ja onko parempi kuin edellinen luomaan meille sotateollista kompleksia, jonka pitäisi olla myös hallituksen kärkihankkeita tässä tilanteessa.
Jos tarkoituksena on korvata poistuvia Neuvostoliiton myymiä tykkejä, ei kai se harvojen kotimaisten nostaminen kuorma-autoille tee muuta kuin paranna liikkuvuutta.
 
Back
Top