Eipä niitä maastokuorma-autoja ole oikeita sarjoja viime vuosina muutenkaan tilattu. Toki joitain kymmeniä MB 6x6 on tullut sekä Scanialta 8x8.
Eipä niitä maastokuorma-autoja ole oikeita sarjoja viime vuosina muutenkaan tilattu. Toki joitain kymmeniä MB 6x6 on tullut sekä Scanialta 8x8.
Sitäkin mutta varsin happamasti Pv Sisun tuotteisiin silloin Sisugaten aikoihin suhtautui. Ei varmaan olisi minkäänlainen ongelma vaikka tykit tulisivat Rellun alustalla.
Huhta
Greatest Leader
Eiköhän testeissä selviä, mikä on hyvä ja mikä ei. Kunhan ei lähdetä ostamaan mitään prototyyppiä ja sen kehittämistä, vaan valmis järjestelmä. Eivätkä ne muut nyt niin vanhoja ole. AS-90 ja CAESAR ovat ainakin suhteellisen tuoreita ja taistelutestattuja. ATMOS 2000 olisi myös hyvä saada testattavaksi, se kun olisi köyhälle kansanarmeijalle sopiva perusmalli.
Wikipedian mukaan briteillä on AS-90 ylijäämänä. Tai ainakin niitä oli huippuvuosina useita kymmeniä enemmän (n. 60) kuin tällä hetkellä, tiedä sitten.
Mihin tämä tieto perustuu, että alusta olisi Sisun? Täällä sanotaan, että olisi Tatra. Sisukin on kyllä tarjolla, mutta eiköhän jokaisen tykin saa Sisun alustalle, jos asiakas niin välttämättä haluaa, kuorma-autoja ne kaikki ovat.
Mut mikä tässäkin sitten loppujenlopuksi kiikasti. Oltiinko ihan oikeasti tyytymättömiä esim teknisesti.
Taisi käydä niin että oli itse speksattu himmeli jonka heikot ominaisuudet sitten sujuvasti tuupattiin Sisun syyksi. Ei kukaan tuollaista härdelliä yksin saa aikaiseksi. Mutta niin kuin jo totesit olennaisen niin jatkossa halutaan valmiita ja laajemmalti käytettyjä ajoneuvoja.
Koko hommassa oli sellainen perusvire että sukset olivat menneet ristiin oikein kunnolla ja pääteemaksi oli vaihtunut sarvien kolistelu. Eihän tuollaisia muistioita ole tapana jumiisuudessa repostella. Ihmisten vaihtuminen Pv:n puolella saattaa poistaa murheen vaikka kokonaan.
@Rannari kaivoin 2011 vuoden muistion esiin ja itseasiassa se oli kyllä aika yksiselitteinen. Sisu konsernin omistajarakenne on monimutkainen, yhtiön markkinaosuus liian pieni ja ei omaa tuotantoa (alihankkijalla). Ei siis ollut luottoa yhtiöön. Edellä mainituista syntyy myös huoltovarmuus ja vastuukysymysten kannalta ongelmallinen tilanne. Parempi hankkia Suomessa yleisesti käytössä olevia merkkejä Scania, MB ja Volvo. Maastokuorma-autoja valmistaa lähinnä Scania ja MB. Todetaan myös ettei tuotekehitysyhteistyöhön ole edellytyksiä.
Tuolloin toki taloustilanne oli heikompi Sisulla että en tiedä ovatko korjanneet yhtiön sisäisiä tai tuotteisiin liittyviä ongelmia.
Tuolloin toki taloustilanne oli heikompi Sisulla että en tiedä ovatko korjanneet yhtiön sisäisiä tai tuotteisiin liittyviä ongelmia.
Ja aika hyvin on oltukin MB/Scania-akselilla tuon härdellin jälkeen. Hyvä niin jos yhteistyö Sisun kanssa ei kerran jotain erityistä lisäarvoa tuota. Eikä Sisulla tietysti juuri muuta tehtykään kuin kotimaista kokoonpanoa ulkomaisista komponenteista. Arvokasta lähinnä länsiuusmaalaisten kansanedustajien näkövinkkelistä. Pelkkä työllisyysvaikutus ei voi olla peruste jos vielä hinnassa tai laadussa tms. palellaan.
Se että muistion kanssa tultiin niin näkyvästi julkisuuteen kertoo kyllä muutakin kuin sen mitä paperiin oli kirjoitettu. Täysin poikkeuksellinen menettely etenkin osapuolten pitkä yhteistyö huomioiden. Jotain erityistä on tapahtunut ja silloin henkilösuhteet ovat vahva arvaus.
proileri
Kenraali
K9 ei kuitenkaan ole ihan tuore järjestelmä, ensimmäiset toimitukset -99, eli suunnilleen samaan aikaan kuin PzH2000:n. K9 on myös selkeästi enemmän tuotettu ja luulisi että reilun 15v treenikäyttö olisi kuitenkin pahimmat lastentaudit karsinut. Lisäksi myös norskit ovat olleet siitä kiinnostuneita, eli kyllä sillä varmaan jonkinlaisia tsänssejä on näin paperilla katsottuna.
Wiki mainitsee että tuossa Koreoiden välisessä tykistökahakassa 2010 kuudesta vaunusta yhdessä olisi jumittanut suutari putkeen ja kaksi saanut sirpaletta P-Korean kranaateista niin että tulitoiminta ei onnistunut, eli siis kolme vaunua vastasi tuleen alustavasti + suutarivaunu myöhemmin.
Viimeksi muokattu:
kimmo.j
Respected Leader
Vaikea sanoa kummasta on kyse, mutta ihan en usko ryhmän vaikutusta asiaan. Sitä paitsi liian vaikeat asejärjestelmät eivät kuullosta kenttäkelpoisislta.
Silti olen samaa mieltä Archer ja Ceaser pitäisi testata, jos ei muun vuoksi, niin kokemusten kartuttamiseksi.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Minulla on semmoinen mututuntuma, että kilpailu käydään K9 ja Atmoksen välillä (mikäli Atmos on ylipäätään mukana). Ainakin paperilla tykistölliset asiat on samankaltaiset eli voittajan ratkaisee hinta. Suomen kaupoissa melkein aina on valittu juuri se halvin vaihtoehto. Apilas - halvin, F-18 - taisi olla toiseksi halvin, K98 - ei edes ollut tarkoitus ostaa niin halvalla saati vedettäviä.
Kellään tietoa paljonko K98 maksoi aikoinaan?
Kellään tietoa paljonko K98 maksoi aikoinaan?
K98 taisi olla halvempi, kuin yksikään niistä tarjotuista telahaupitseista. Oliko se halvin vastaavista tykeistä, niin sillä ei ollut väliä, koska se oli kotimainen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Huomattavaa käytössä olevista järjestelmissä on se, että vain AS-90, M109 ja K9 on käytetty konventionaalisessa sodassa tai tykistötaistelussa. Muilla on ammuttu savimajavihollisia. Kaikki muut nykyaseet on testattu krihatehtävissä, jota voi osaltaan pitää "battle proven" riittävänä, mutta paljon suorituskyvyistä ja taktisista keinoista jää käyttämättä. Käsitykseni tykistön käytöstä krihahommissa on sitä, että se ajetaan asemaan ja se lojuu siinä seuraavat kaksi vuotta.
TT
Eversti
Mikäs tämä tapaus olikaan?
Samoin jos kellään on Norjan testeistä tihkunutta tietoa tai mielipidettä, olisi kovasti mielenkiintoista tietää mitä viidakkorumpu paukuttaa.
D
Deleted member 266
Guest
Muistinvaraisesti 155K98 maksoi noin 1/5:n siitä, mitä vuosituhannen vaihteen ulkoa ostettu & suomalaistettu (autsh!) PSH olisi tullut maksamaan.
Muistan lukujen suuruusluokat ihan samoin, kun kotimaisen teollisuuden tähystyssuunnasta asiaa tarkasteleva veli @veeteetee . Hankinta silloin ei tosin ratkennut ajoneuvotykkien kalliiseen hintaan. Varat
oli myönnetty osana valmiusprikaatien tulivoimapakettia. Tykkimiehet tekivät tarjouspyyntöja, tarjousten vertailuja sekä evaluointeja tulipalokiireellä, jotta samoista resursseista kilpailevat muut aselajit eivät
ehtisi edelle. Kolme valmistajaa toi tuotteensa testeihin Rovajärvelle. Ajoneuvotykki Zusanna oli tosin mukana kai siksi, ettei oikein kehdattu kieltääkään. Silloin kuitenkin haettiin ainoastaan telatykkiä.
Hankinta ei toteutunut, koska jossain keksittiin, että tykkien hintalappuun oli lisättävä määrävahvuiset atarvikkeet. Siihen taas eivät varatut rahat mitenkään voineet riittää. Kotimaisen vaihtoehdon valtti oli
taas atarvikeiden valmistus Suomessa. Vaikka ei olisikaan varaa ostaa heti kaikkia ammuksia, voidaan valmistuslinjaan pannna vauhtia, jos YH-ajat uhkaisivat palata.
Itelle jäi sellainen maku että 18 kpl 155mm vedettäviä vaikkakin kotimaisia tykkejä on aika vähän valmiusprikaatille jonka tulisi kyetä hyökkäämään agressiivisesti vihollisen osia vastaan