Tykistö

[kunnas]

Unohdin mainita että kyseinen rypälepommi läpäisee 120 mm terästä.

 

[SJ]

Arthur vastatykistötutka tarkkuus on 0,45% kantamaa kohden ja Arthur B:n tarkkuus on 0,35 % kantama kohden. Eli Arhurin paikannustarkkuus on 125 m jos maali on 30 km:n päässä ja Arthur B:n tarkkuus on 105 m. Tämä on tarkempaa kuin tykin tarkkuus noille etäisyyksille.

Otetaanpas tuo 105 metriä tarkasteluun. Ympyrän pinta-ala on 8655 neliömetriä tuolla halkaisijalla. Laskennallisesti otan tykille kaivetun montun kooksi 15m*15m = 225m2. Näitä runsaan 200 neliön teoreettisia asemia menisi mainittuun 8655 neliön alueeseen yhteensä 38,5. Olisi siinä täsmäaseille maaleja, jos meinattaisiin tutkan havainnon perusteella lähettää kattava annos kalliita ammuksia matkaan. Eli sanoisin, ettei täsmäaseet kykene aiheuttamaan tältä osin muutosta. Tykin vaientaminen vaati edelleen röykytyksen tykistöllä, raketinheittimilla tai lentovehkeillä. Hajauttaminen auttaa näihin murheisiin.

Hajautettu ja kuopitettu tykistö on taatusti hankala maali, mieli saada vaikutustakin aikaan.

Yksi smerchin raketti sisältää 646 0,25 kg ammusta jote tuolle alueelle osuu keskimäärin yksi ammus 13 m2 kohden. yhteen tykkimonttuun tippuu 17 rypäleammusta

Ilmeisesti laskit Smerchin ammuksien kattavan tasaisesti mainitun 8655 neliön alan? Näin käy tai sitten ei, mutta rypäleistä en ole erityisen huolissani. Linnoittamisen kannalta katsottuna rypäleaseiden käyttäminen olisi toivottavaa. Aseman osittainen kattaminen antaisi silloin hyvän suojan.

Tuohon tarvittaisiin silti aika monta noita raketteja ja sekin vain yhtä patteria kohti, jolloin muut saavat vähemmän huomiota kohdalleen silläkertaa.

 

[SJ]

Unohdin mainita että kyseinen rypälepommi läpäisee 120 mm terästä.

So? Ellei se pommi osu suoraan ukon kohdalle, niin se ei tee juuri mitään. Ja vaikka osuisikin, niin se on vain yksi ukko mahdollisesti poissa pelistä. Lisäksi voidaan tehdä niitä suojakoloja joissa on parempi suojaus miehistölle, joihin voidaan suojautua pommituksilta silloin kun ei ole tulitoimintaa tiedossa (tällöin ei tietenkään saada niskaan tykistöä, joka on paikantanut asemat tutkalla).

 

[kunnas]

Unohdin mainita että kyseinen rypälepommi läpäisee 120 mm terästä.

So? Ellei se pommi osu suoraan ukon kohdalle, niin se ei tee juuri mitään. Ja vaikka osuisikin, niin se on vain yksi ukko mahdollisesti poissa pelistä. Lisäksi voidaan tehdä niitä suojakoloja joissa on parempi suojaus miehistölle, joihin voidaan suojautua pommituksilta silloin kun ei ole tulitoimintaa tiedossa (tällöin ei tietenkään saada niskaan tykistöä, joka on paikantanut asemat tutkalla).

Entä A-tarvike?

 

[SJ]

Unohdin mainita että kyseinen rypälepommi läpäisee 120 mm terästä.

So? Ellei se pommi osu suoraan ukon kohdalle, niin se ei tee juuri mitään. Ja vaikka osuisikin, niin se on vain yksi ukko mahdollisesti poissa pelistä. Lisäksi voidaan tehdä niitä suojakoloja joissa on parempi suojaus miehistölle, joihin voidaan suojautua pommituksilta silloin kun ei ole tulitoimintaa tiedossa (tällöin ei tietenkään saada niskaan tykistöä, joka on paikantanut asemat tutkalla).

Entä A-tarvike?

Se vie vielä vähemmän tilaa verrattuna miehistöön (riippuu tietenkin ammuksien määrästä), joten sille on vielä helpompi tehdä paremmin suojattu kolo. Ja mahdollisuus saada ammukset räjäytettyä on ilmankin pienempi verrattuna kattamattomaan suojaan. Ja kattamatonkin suoja (siis potero tai pelkkä ojanpätkä) olisi parempi suoja kuin se, että ammukset olisivat kasattuna laatikoissa maanpinnan tasalla tai ylempänä, mutta käsittääkseni tykistön ukot tietävät kyllä kaivaa sen montun jo valmiiksi. Sitä en sitten tiedä, että miten paljon on panostettu ammusten turvallisuuteen, mutta olettaisin, että meillä on edelleen sen verran herkkää tavaraa käytössä, että tuo sirote voisi sen räjäytääkin vaikka välissä olisikin muutama kymmenen senttiä maata (jos ei muten, niin sitten ruutisäkit kyllä palaa).

 

[koponen]

Saattaahan se olla niinkin että jos vihollinen saadaan ampumaan isosti yhtä hajaryhmitettyä asetta, kaikki onkin oikein hyvin ja peli etenee puolustajan ehdoilla.

Ei sillä että se siellä tuliasermassa kaatuvia lohduttaisi.

 

[SJ]

Saattaahan se olla niinkin että jos vihollinen saadaan ampumaan isosti yhtä hajaryhmitettyä asetta, kaikki onkin oikein hyvin ja peli etenee puolustajan ehdoilla.

Ei sillä että se siellä tuliasermassa kaatuvia lohduttaisi.

Eikös tarkoitus ole se, että niitä kaatuneita on vähemmän ja tykit pääsee ampumaan vihollista. Mikä on päinvastaista mihin vihollinen pyrkii. Kaatuneita sodassa tulee väistämättä.

 

[JOKO]

Saattaahan se olla niinkin että jos vihollinen saadaan ampumaan isosti yhtä hajaryhmitettyä asetta, kaikki onkin oikein hyvin ja peli etenee puolustajan ehdoilla.

Ei sillä että se siellä tuliasermassa kaatuvia lohduttaisi.

Toivoton tilanne ellei tappioita kestetä. Linnoittamisen tarkoituksena ei tule nähdä tappioiden vähentämistä olemattomiin, vaan organisaation toimintakyvyn säilyttäminen. Yksittäisissä tykkiasemissa tulee tappioita ja jotkut asemat häpyvät kokonaan savuna ilmaan, mutta ei sillä ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Tärkeintä on tykistön valtaosan toimintakyvyn säilyminen. Yksittäisillä tykeillä tai miehillä ei ole väliä. Tykkien toimiminen omina soluinaan on vain hyvä miesten henkisen kestokyvyn kannalta. Tykki kerrallaan saa vastatykistön murjomisen osakseen. Muilla on silloin rauhallista. Normaalissa tykkirintamakokoonpanossa murkulat tulevat koko porukan niskaan ja kaikilla on kestämistä.

Kohtuullinen linnoittaminen suojaa kaikelta raskaan kranaatin suoraa osumaa pienemmältä. Välillä tietysti sirpaleet sekä rypäleet vievät miehiä, ammusautoja tai jotakin muuta toimintaan liittyvää, mutta sen ei saa antaa lamauttaa tulitoimintaa. Haavoittuneet pakettiin ja kotia kohden. Loput miehistä jatkaa tulitoimintaa ja täydennysmiehiä tulisi saada paluupostina.

Onko tietoa yksittäisen rypäleen kyvystä läpäistä hiekkaa/soraa?

 

[koponen]

En sinällään ole SJ:n kanssa eri mieltä. Kun kuitenkin A2 ampuu tuliasemiamme, tulen kokoisvaikuttavuuden vähentäminen ohjaamalla / pakottamalla ampumaan tehokkaalla / runsaalla tulella yksittäistä asetta, säästetään verta ja kalustoa suhteessa esimerkiksi perinteisen patteriston tuliasemaryhmityksen odotettavissa oleviin tappioihin verrattuna.

 

[hessukessu]

Eikös vastatykistötutkia voi häiritä? Luulisi, että jos ensiksi ampuisivat muutamat harvat mekanisoidut tykit, ne voisivat ampua häirintäammuksia, jotka jäävät ilmaan laskuvarjon varassa ja häiritsevät noita tutkia...samalla mekanisoidut tykit väistävät itse vastatykistöä siirtymällä vauhdilla uusiin asemiin. Sitten pienen hetken päästä kaikki ne "tyhmät" ja "jähmeät" tykit avaisivat tulen maaliinsa kovilla ammuksilla. Ei luulisi tuollaisten häirintälaitteiden paljon maksavat ja noiden tutkien taajuuksien olevan ihan yleisessä tiedossa.

Onko tuollaisia häirintäammuksia olemassa ja minkämoisia?

Toisaalta, mikä estäisi ampumasta muutamaa ohjusta, jotka hakeutuvat vastatykistötutkien lähettämiin signaaleihin?

 

[SJ]

Eikös vastatykistötutkia voi häiritä? Luulisi, että jos ensiksi ampuisivat muutamat harvat mekanisoidut tykit, ne voisivat ampua häirintäammuksia, jotka jäävät ilmaan laskuvarjon varassa ja häiritsevät noita tutkia...samalla mekanisoidut tykit väistävät itse vastatykistöä siirtymällä vauhdilla uusiin asemiin. Sitten pienen hetken päästä kaikki ne "tyhmät" ja "jähmeät" tykit avaisivat tulen maaliinsa kovilla ammuksilla. Ei luulisi tuollaisten häirintälaitteiden paljon maksavat ja noiden tutkien taajuuksien olevan ihan yleisessä tiedossa.

Onko tuollaisia häirintäammuksia olemassa ja minkämoisia?

Toisaalta, mikä estäisi ampumasta muutamaa ohjusta, jotka hakeutuvat vastatykistötutkien lähettämiin signaaleihin?

Nykyään nuo tutkat tuntuu olevan aika häirinnänkestäviä, jotta tuollainen ammus toimisi paremmin kuin tutkaa kohti ammuttu sirpale/rypäle -ammus. Mutta olihan maailmalla joitakin kranaatteja jotka kuskaavat häirintälähettimiä, jotka toimivat noin puolen kilsan kantamalta (siis se pitää ampua tuolle etäisyydelle vastaanottimesta), tiedä sitten miten laajalla taajuusalueella nuo tutkat toimivat, kun siinä pienessä lähettimessä ei voi olla hirveästi tehoja jos toimitaan erityisen laajalla kaistalla.

Mutta noiden ARM:ien lisäksi käyttäisin ihan normaali tykistön ammusta (jolla siis on tarpeeksi kantamaa) noiden tutkien hätyyttämiseen. Jos ensimmäiset kranaatit ammutaan sitä tutkaa kohti, niin ne joutuu ainakin ottamaan tutkan alas, jotta siihen ei tule osumia, tai mieluummin häipyvät paikalta, jolloin tutka on minuutteja poissa käytöstä.

Mutta tietenkin tämä sama pätee myös meidän tutkiin.

 

[koponen]

Ääni- ja valomittaus on yllä mainituista syistä nostanut / nostamassa uudelleen päätään. Vastaavaa kehitystä kuin ilma- ja merisodassa; aktiivinen säteily ei ole terveydelle hyväksi.

Toki vastatutkan mittaustarkkuus on hyvä verrattuna moneen muuhun menetelmään laajalla käyttöalueella, ja järjestelmän siirrettävyys mainio.

 

[juhapar]

Vieläköhän meillä on käytössä 80-luvun äänimittauskalustoa? Muutaman kilometrin mittausrintama ja laskimena joku Micro-VAX. Ah, sitä aikaa...

 

[Einomies1]

Eikös tuohon vastatykistön havaintovälineeksi sovellu myös UAV? Näitähän ollaan ilmeisesti tulenjohtoa varten hankkimassa. UAV:han pystyy lämpökameralla skannamaan kymmenien kilometrien ympyrää kerrallaan melko passiivisesti ja liikkuu hieman joustavammin kuin raskas lentoratatutka.

En väitä että tutkat on täysin vanhentuneet mutta eiköhän UAV kompensoi tutkien puutetta.

 

[baikal]

Mulla on sellainen tuhina vasemmassa nilkassa, että suomalaisilla on eräs mittauskeino, josta ei paljoa puhista ja sen pohjana on se, että meillä on loistava taso kartoituksissa ja niiden karttojen mallinnuksissa, siitä seuraa, että lukekaa juhaparin posti.

edith.

 

[JOKO]

Onko tutkien havaitseminen maasta käsin mahdollista?

 

[SJ]

Mulla on sellainen tuhina vasemmassa nilkassa, että suomalaisilla on eräs mittauskeino, josta ei paljoa puhista ja sen pohjana on se, että meillä on loistava taso kartoituksissa ja niiden karttojen mallinnuksissa, siitä seuraa, että lukekaa juhaparin posti.

edith.

Kun on kartat ja mahdollisesti ilmakuvat, niin ei vissiin ole mahdotonta arvailla vihollisen tulevia tykistön asemia? Siis tien varressa ja aukeaa maastoa putken edessä vihollisen suuntaan? Siihen voisi sitten lisäksi käyttää jotakin seismistä tms. sensoria, joka osaa havaita nimenomaan sen tömähdyksen mikä tykistä lähtee.

 

[baikal]

Juhapar osaa paremmin valaista, mulla on vain sellainen käsitys, että meikäläinen karttasysteemi osataan mallintaa erittäin hyvin ja silloin se mallinnus avaa mahdollisuuden erääseen käytännön sovellukseen, josta seuraa erittäin tarkkaa ja hyvää tietoa jo sinällään, kun se yhdistetään johonkin toiseen konstiin niin on käytössä erittäin tarkka TIETO.

 

[Einomies1]

Onko kukaan kuullut suomen tehneen kauppoja 122mm raketinheittimien rypäleamuksista? Muistelen kuulleeni että suomi olisi ostanut pilahintaan tämmöisiä raketteja jotka oli tsekkiläisiä tai sinnepäin..

 

[Hejsan]

Onko kukaan kuullut suomen tehneen kauppoja 122mm raketinheittimien rypäleamuksista? Muistelen kuulleeni että suomi olisi ostanut pilahintaan tämmöisiä raketteja jotka oli tsekkiläisiä tai sinnepäin..

Olen lukenut jostain silloin kun Suomi möy Puolaan amv:tä niin ehkä suomi osti puolalata päivitettyjä 122mm ohjuksia.