Tykistö

@peelo jo noita MLRS:n etuja luettelikin, mutta haluaisin vielä mainita nimenomaan monikäyttöisyyden. Perinteisellä 122 mm raketinheittimellä et koskaan vaikuta kauas. MLRS:llä vaikuttaa 300 kilometriin ja tulevaisuudessa ehkä jopa 500 kilometriin asti, jos vain on ampumatarviketta. Siinä olisi kaukovaikutuskykyä ihan kunnolla!
 
GMLRS raketeilla ammuttaessa (olettamus a-tarvikkeen hinnalle n. 100k€) yhden ampumatehtävän hinnaksi voi tulla 100k€, koska jo yhdellä raketilla saatetaan saada pistemaaliin vaikutusta. Todennäköistä varmaan useampi raketti, mutta kuitenkin. 122 mm ei yhdellä raketilla saa minkäänlaista vaikutusta maaliin vaan kuten @kertakenttään totesi lähes aina ammutaan sarja (40rakettia) ja silloinkin puhutaan >100k€ setistä, todennäköisesti useamman sadantuhannen. Mitä tuollainen patterisarja kustantaa? Taidetaan mennä reilusti toisen miljoonan puolelle.

Jos tietäisi GMLRS-AW vaikutusalan maalissa voisi verrata aluemaalivaikutuksen hintaa.
 
Kovin takki auki en pysty tähän keskusteluun osallistumaan, mutta kun BM-21 mainittiin, niin totean sen olevan täydessä käytössä itänaapurilla. Modernisoitukin 2010-luvulla. Toki korvaaminen etenee, mutta on tämän perusteella edelleen tiukasti organisaatioissa mukana.
Sivu 155 alkaen
http://www.doria.fi/handle/10024/124407
 
GMLRS raketeilla ammuttaessa (olettamus a-tarvikkeen hinnalle n. 100k€) yhden ampumatehtävän hinnaksi voi tulla 100k€, koska jo yhdellä raketilla saatetaan saada pistemaaliin vaikutusta. Todennäköistä varmaan useampi raketti, mutta kuitenkin. 122 mm ei yhdellä raketilla saa minkäänlaista vaikutusta maaliin vaan kuten @kertakenttään totesi lähes aina ammutaan sarja (40rakettia) ja silloinkin puhutaan >100k€ setistä, todennäköisesti useamman sadantuhannen. Mitä tuollainen patterisarja kustantaa? Taidetaan mennä reilusti toisen miljoonan puolelle.

Jos tietäisi GMLRS-AW vaikutusalan maalissa voisi verrata aluemaalivaikutuksen hintaa.

Se on semmosta 50m säteeltään eli jos halutaan päästä samaan aluevaikutukseen kuin 122 millisen sarjalla saa ampua pauttia rallaa... hmm... ehkä 15 rakettia eli 300x500m. 240 122 millistä rakettia ei varmaan maksa päälle miljoonaa. Julkisista lähteistä pystyy lukemaan, että yhden maalin eli vaikka yhden komentopaikkapanssarivaunun tuhoamiseksi ammutaan 2-5 rakettia. Oikeastaan koskaan ei ammuta vain yhtä rakettia. Tästä johtuen yhteen tulitehtävään menee n. 1-3% koko ampumatarvikevarastosta. Jos yksi alueellinen prikaati ampuu viikossa vaikka viisi maalia ja jokaiseen kolme rakettia niin se on kuluttanut viikossa 5% koko suomen raketeista. Jos kolmen alueellisen prikaatin alueella taistellaan ja jokainen ampuu 10 maalia viikossa siinä menee 36% kaikista raketeista. Kumpikaan järjestelmä (MLRS ja 122RAKH) ei kykene syrjäyttämään toista joko rahan tai asevaikutuksen takia. Molempia tarvitaan tai sitten järjestelmä joka osaa hoitaa molempien roolin.
 
MLRS on se millä mennään ja sitä pitää kehittää! Eihän ole mitään järkeä hankkia siihen päälle muita. Jotenkin tuntuu että @kertakenttään nyt ihannoi vanhaa rautaa turhan kovalla innolla. Varmasti 122RAKH 89 poistuessa menetetään tiettyjä kykyjä, mutta kyllä MLRS/GMLRS yhdistelmä varmasti kokonaisuutena on se mihin kannattaa sijoittaa. Toki olisi ollut todella hienoa jos 122mm harjoitusrakettijärjestelmä olisi ihan kunnon sotatarvike eli ensinnäkin siinä olisi maksimimäärä raketteja (varmaan kasettiin mahtuisi enemmän kuin 6) ja että se olisi varmasti toimiva taistelukentälle.

Järjestelmää kehittää ne joilla on tahtoa ja kykyä, mutta meiltä puuttuu kyky. Se myös tarkoittaa, että järjestelmä kehittyy eri suuntaan kuin se Suomen kannalta olisi sopivaa. Trendinä on pistevaikutus kauas ja siviilitappioiden vähentäminen mikä taas meidän sodankuvaan sopii vain osittain. Suurvalloilta tulee myös meille sopivaa tavaraa, mutta vaarana on joutua maksamaan ylimääräisistä ominaisuuksista, joilla on vähän tai ei ollenkaan käyttöä meillä, mutta ne kuuluvat tuotteeseen. Esimerkkinä nyt vaikka MLRS, helvetin kalliit raketit, hyviä siinä mihin ne on suunniteltu, mutta varmasti vähemmälläkin oltaisin pärjätty, jos vaikka olisi kehitetty rinnalle vapaasti lentävä raketti, joka olisi putkitykistön PGK:ta vastaava. PGK vastaan Excalibur, JDAM vastaan JASSM jne. Halvemmallakin oltaisiiin teknisesti voitu päästä, mutta valmistaja ei nähnyt siihen tarvetta.
 
Se on semmosta 50m säteeltään eli jos halutaan päästä samaan aluevaikutukseen kuin 122 millisen sarjalla saa ampua pauttia rallaa... hmm... ehkä 15 rakettia eli 300x500m. 240 122 millistä rakettia ei varmaan maksa päälle miljoonaa. Julkisista lähteistä pystyy lukemaan, että yhden maalin eli vaikka yhden komentopaikkapanssarivaunun tuhoamiseksi ammutaan 2-5 rakettia. Oikeastaan koskaan ei ammuta vain yhtä rakettia. Tästä johtuen yhteen tulitehtävään menee n. 1-3% koko ampumatarvikevarastosta. Jos yksi alueellinen prikaati ampuu viikossa vaikka viisi maalia ja jokaiseen kolme rakettia niin se on kuluttanut viikossa 5% koko suomen raketeista. Jos kolmen alueellisen prikaatin alueella taistellaan ja jokainen ampuu 10 maalia viikossa siinä menee 36% kaikista raketeista. Kumpikaan järjestelmä (MLRS ja 122RAKH) ei kykene syrjäyttämään toista joko rahan tai asevaikutuksen takia. Molempia tarvitaan tai sitten järjestelmä joka osaa hoitaa molempien roolin.

Lisäksi sellainen juttu, että tuon MLRS:n minimikantaman ollessa mitä on, niin nuo tukee kivasti toisiaan.


Ja PV:n nettisivut taisi aikoinaan mainita yhdeksi maaliksi noille kevyille raketinheittimille maahanlaskut. Ja miksikäs ei? Jos saadaan tieto siitä, että mihin joku porukka on laskeutunut joko koptereilla tai laskuvarjoilla, niin ihan varmasti se maali on ampumisen arvoinen, jos vain on raketinheittimet kantamalla. Toki kaikki epäsuora kelpaa tuohon, mutta raketinheitinpatteri on nähdäkseni ihanteellinen tuohon tilanteeseen.
 
@peelo jo noita MLRS:n etuja luettelikin, mutta haluaisin vielä mainita nimenomaan monikäyttöisyyden. Perinteisellä 122 mm raketinheittimellä et koskaan vaikuta kauas. MLRS:llä vaikuttaa 300 kilometriin ja tulevaisuudessa ehkä jopa 500 kilometriin asti, jos vain on ampumatarviketta. Siinä olisi kaukovaikutuskykyä ihan kunnolla!
Iso JOS. Jos on ampuma tarvikkeita ja jos on maalinosoituskykyä ja tiedustelua. Onhan sitä kaikenlaista kivaa markkinoilla mutta se ei aina riitä. Täytyy uhrata niitä euroja myös tukeviin järjestelmiin jotta niistä muista saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

@peelo Toki MLRS:ssä on omat etunsa mutta järjestelmät eivät ole toisiaan pois sulkevia. itse näkisin joukkojen hyötyvän siitä, että tulta on riittävästä tarjolla vaikka kaikkiin pistemaaleihin ei voitaisikaan vaikuttaa. Toki HIMARS on myös kalliimpi koska se on tarkoitettu helposti siirrettäväksi. Väittäisin kuitenkin, että operointi sillä on halvempaa ja helpompaa sekä nopeampaa jos ajatellaan, että meillä on jo aika tavalla alustoja jotka vaativat pidemmille matkoille lavetti kuljetuksen ja joiden löpön kulutus ja huolto tarve on muutoinkin pyöräalustaa halvempi.
 
@kertakenttään minkä hintainen sä kuvittelet sen 122 mm raketin oikein olevan? Suomen varastoissa lojuvat ei varmaan ole maksaneet nykyrahassa kuin 1-2 k€, mutta on aivan selvää että uudet eivät tuolla hinnalla lähde. 1 milj € patterisarjalle tarkoittaa 4k€/raketti.

Lisäksi sellainen juttu, että tuon MLRS:n minimikantaman ollessa mitä on, niin nuo tukee kivasti toisiaan.


Ja PV:n nettisivut taisi aikoinaan mainita yhdeksi maaliksi noille kevyille raketinheittimille maahanlaskut. Ja miksikäs ei? Jos saadaan tieto siitä, että mihin joku porukka on laskeutunut joko koptereilla tai laskuvarjoilla, niin ihan varmasti se maali on ampumisen arvoinen, jos vain on raketinheittimet kantamalla. Toki kaikki epäsuora kelpaa tuohon, mutta raketinheitinpatteri on nähdäkseni ihanteellinen tuohon tilanteeseen.

Satuitko muuten miettimään mikä on 122 mm minikantama? Ei tuo pienempi minimikantama kovin kummonen etu ole sehän joudutaan sijoittamaan vaan 10 km lähemmäs maalia. Jos maksimikantama olisi sama molemmilla tuo olisi hyvä pointti, mutta GMLRS min ja max kantaman suhde on parempi. Samalla GMLRS voidaan ampua lähes koko kantama-alueelle samalla suorituskyvyllä, mihin 122 mm ei päästä.

Maahanlasku on varmasti AW ihanteellisimmasta päästä. Suojautumatonta kevyttä jalkaväkeä ja ajoneuvoja. Tämä on varmaankin juuri se mihin AWn ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Lisäksi pitkä kantama mahdollistaa yllättävienkin maalien tulittamisen.



Kyllä sille 122 RAKH 89M on käyttöä niin kauan kun niitä voidaan vahvuuksissa pitää. Ikä tulee kuitenkin vastaan ja tarvitaan alustan modernisointia sekä uusia a-tarvikkeita. Tähän ei mielestäni kannata ryhtyä vaan resurssit käytettävä MLRS.

Jos viedään tämä vertailu vaikka putkitykistön puolelle niin vertailukohteet voisi olla 105mm perussirpalekranaatilla ja 155 mm Excaliburilla. Kumman valitset?

122 mm se maalialue on pakostakin iso johtuen hajonnasta eli 100x100 metrin alueella olevaa maalia ammutaan 600x600 metrin vaikutuksella. Tuohon riittää se 2-3 AW, mutta jos ammutaankin 600x600 aluetta niin jopa 100 AW voi olla tarpeen. Ammuttaisiinko jälkimmäisessä tilanteessa esim todennäköisemmin kahta 100x100 m aluetta, josta tulisi 4-6 AW (4 kpl 100x100m olisi 8-12 AW). Käyttötavat eivät varmaankaan ole yks yhteen tulenjohdon/maalittamisen osalta! Jos en ihan liian epäselvästi tuota ilmaise niin jokainen varmaan huomaa että ammuttaessa maalia eikä tyhjää tilaa voi itse rakettien tarve olla todella pieni (esim. 12 vs. 100 rakettia) ja näin päästää hyvin lähelle 122mm kustannusrakennetta.
 
Viimeksi muokattu:
@kertakenttään minkä hintainen sä kuvittelet sen 122 mm raketin oikein olevan? Suomen varastoissa lojuvat ei varmaan ole maksaneet nykyrahassa kuin 1-2 k€, mutta on aivan selvää että uudet eivät tuolla hinnalla lähde. 1 milj € patterisarjalle tarkoittaa 4k€/raketti.



Satuitko muuten miettimään mikä on 122 mm minikantama? Ei tuo pienempi minimikantama kovin kummonen etu ole sehän joudutaan sijoittamaan vaan 10 km lähemmäs maalia. Jos maksimikantama olisi sama molemmilla tuo olisi hyvä pointti, mutta GMLRS min ja max kantaman suhde on parempi. Samalla GMLRS voidaan ampua lähes koko kantama-alueelle samalla suorituskyvyllä, mihin 122 mm ei päästä.

Maahanlasku on varmasti AW ihanteellisimmasta päästä. Suojautumatonta kevyttä jalkaväkeä ja ajoneuvoja. Tämä on varmaankin juuri se mihin AWn ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Lisäksi pitkä kantama mahdollistaa yllättävienkin maalien tulittamisen.



Kyllä sille 122 RAKH 89M on käyttöä niin kauan kun niitä voidaan vahvuuksissa pitää. Ikä tulee kuitenkin vastaan ja tarvitaan alustan modernisointia sekä uusia a-tarvikkeita. Tähän ei mielestäni kannata ryhtyä vaan resurssit käytettävä MLRS.

Jos viedään tämä vertailu vaikka putkitykistön puolelle niin vertailukohteet voisi olla 105mm perussirpalekranaatilla ja 155 mm Excaliburilla. Kumman valitset?

122 mm se maalialue on pakostakin iso johtuen hajonnasta eli 100x100 metrin alueella olevaa maalia ammutaan 600x600 metrin vaikutuksella. Tuohon riittää se 2-3 AW, mutta jos ammutaankin 600x600 aluetta niin jopa 100 AW voi olla tarpeen. Ammuttaisiinko jälkimmäisessä tilanteessa esim todennäköisemmin kahta 100x100 m aluetta, josta tulisi 4-6 AW (4 kpl 100x100m olisi 8-12 AW). Käyttötavat eivät varmaankaan ole yks yhteen tulenjohdon/maalittamisen osalta! Jos en ihan liian epäselvästi tuota ilmaise niin jokainen varmaan huomaa että ammuttaessa maalia eikä tyhjää tilaa voi itse rakettien tarve olla todella pieni (esim. 12 vs. 100 rakettia) ja näin päästää hyvin lähelle 122mm kustannusrakennetta.

Mitä arvelisit mahtuvan tuohon 100x100m alueeseen? Miten A2 ryhmittää mitäkin joukkojaan?
 
Mitä arvelisit mahtuvan tuohon 100x100m alueeseen? Miten A2 ryhmittää mitäkin joukkojaan?

Ei paljon mitään. Mutta GMLRS on mahdollisuus ampua joko laajaa tai suppeampaa ryhmitystä. Ongelma tässä nyt on se että 122 mm tarpeellisuutta perustellaan vain 122 mm suunniteltujen käyttöperiaatteiden mukaan. Jos toimitaan GMLRS raketeille sopivamman mallin (mikä ikinä onkaan, mutta ei varmaan sama kuin 122mm) niin lopputulos voi olla täysin eri.

Kuten aikaisemmin laitoin GMLRS on kallis jos ammutaan 600x600 m aluetta koska voidaan tarvita hyvin suuri määrä raketteja, mutta jos voidaankin ampua paremman tarkkuuden ansiosta pienempia maaleja jää rakettien tarve pieneksi ja hupsista EI SE OLEKAAN ENÄÄ NIIN KALLIS. Joku sitä tulta kuitenkin johtaa ja tulevaisuudessa sillä voi olla mahdollisuus vähän erilaiseen maalien määritykseen.

155mm tykistön osalta voidaan paremmin perustella perinteisiä sirpalekranaatteja, koska siellä eroa ei synny kaikilla mahdollisilla mittareilla niin paljoa, mutta en kyllä oikein keksi missä MLRS+GMLRS yhdistelmä olisi 122 mm heikompi.
 
Kyllä sille 122 RAKH 89M on käyttöä niin kauan kun niitä voidaan vahvuuksissa pitää. Ikä tulee kuitenkin vastaan ja tarvitaan alustan modernisointia sekä uusia a-tarvikkeita.

Tämä kalusto lienee ns saattohoitovaiheessa. Ei enää uusia käyttäjiä joukkotuotannossa eikä nykyisiä kertauteta. Vaan koulutettu joukko säilyy reservissä 10 v vm-palveluksen jälkeen. Jos sen annetaan
vähän "vanhentua" saadaan tarvittaessa vielä joitakin lisävuosia. Nyt kuitenkin RAKH89:n käyttämät unkarilaiset suuntakehät näyttävät tulleen poistomyyntiin Millogissa. Niiden määrä oli vähäinen ja ne
tulivat maahan nimenomaan tämän rakh:n kanssa eikä niitä ole käytetty muualla. Old Boyn arvaus on, että 122RAKH on jo poistettu listoilta. Toinen ve tietysti olisi, että vielä reservistä löytyvälle joukolle
annettaisiin lkp:ssä toiset suuntakehät eli sellaiset, joilla he eivät ole harjoitelleet. Sitten pitäisi vielä keksiä, miksi näin olisi tehty. Myynnissäolevat ainakin näyttivät hyväkuntoisilta.

Mitään korvaajaa ei varmasti ole tulossa. Sehän tarkoittaisi uutta atarvikelajia tilanteessa, jossa ei ole varoja hankkia riittävästi 155 eikä MLRS -tavaraakaan.
 
A-tarvikkeiden määristä oli myös puhetta. Kuka sen on sanonu että 122 mm olisi massiiviset a-tarvikevarastot. Toki niitä on enemmän kuin GMLRS, mutta vertailu ei toimi yksi yhteen. Mä heitän lisää omia arvioita. Jos ajatellaan että ammuttaisiin about 10 AW-rakettia per maali niin nykyisillä hankintamäärillä se tarkoittaisi 15 maalia. Vastaava 122 mm tarkoittaisi patterisarjalla 240x15=3600 rakettia. Kuinka monta rakettia on varastoissa? 2x? 3xmäärä? En odota vastauksia juuri tuohon, vaan lähinnä että vertailu tapahtuisi mahdollisimman tasaväkisesti.
 
Kyllä sille 122 RAKH 89M on käyttöä niin kauan kun niitä voidaan vahvuuksissa pitää. Ikä tulee kuitenkin vastaan ja tarvitaan alustan modernisointia sekä uusia a-tarvikkeita. Tähän ei mielestäni kannata ryhtyä vaan resurssit käytettävä MLRS.

Jos viedään tämä vertailu vaikka putkitykistön puolelle niin vertailukohteet voisi olla 105mm perussirpalekranaatilla ja 155 mm Excaliburilla. Kumman valitset?

Mielestäni vähän huono vertailu, koska on vaikea keksiä sellaisia etuja 105mm vedettävälle kalustolle jotka olisivat merkittäviä 155mm vedettävään verrattuna. Huoltojälki on samaa luokkaa, kantama huonompi, liikkuvuus vain vähän parempi jne.
122mm heittimellä sen sijaan on useita etuja verrattuna raskaaseen raketinheittimeen: kevyt ja vähähuoltoinen pyöräalusta, suuri tulinopeus, yksinkertainen raketti jota varmaan voisimme halutessamme valmistaa vaikka kotimaassa jos hätä tulee, alusta joka on helppo naamioida tavalliseksi kuorma-autoksi ja näin ollen ei herätä niin helposti huomiota vihollisen tiedustelukuvissa.
 
Tämä kalusto lienee ns saattohoitovaiheessa. Ei enää uusia käyttäjiä joukkotuotannossa eikä nykyisiä kertauteta. Vaan koulutettu joukko säilyy reservissä 10 v vm-palveluksen jälkeen. Jos sen annetaan
vähän "vanhentua" saadaan tarvittaessa vielä joitakin lisävuosia. Nyt kuitenkin RAKH89:n käyttämät unkarilaiset suuntakehät näyttävät tulleen poistomyyntiin Millogissa. Niiden määrä oli vähäinen ja ne
tulivat maahan nimenomaan tämän rakh:n kanssa eikä niitä ole käytetty muualla. Old Boyn arvaus on, että 122RAKH on jo poistettu listoilta. Toinen ve tietysti olisi, että vielä reservistä löytyvälle joukolle
annettaisiin lkp:ssä toiset suuntakehät eli sellaiset, joilla he eivät ole harjoitelleet. Sitten pitäisi vielä keksiä, miksi näin olisi tehty. Myynnissäolevat ainakin näyttivät hyväkuntoisilta.

Mitään korvaajaa ei varmasti ole tulossa. Sehän tarkoittaisi uutta atarvikelajia tilanteessa, jossa ei ole varoja hankkia riittävästi 155 eikä MLRS -tavaraakaan.

Mutta jos kyse onkin vain siitä minkä julkisista lähteistä on voinut jo lukeakin eli osa PTRI on poistunut. Näiden materiaalia on sitten voinut tulla myyntiinkin. Eikö 122 RAKH 89M ollut alunperin 36 kpl ja sitten PVn julkaisuissa on pyörinyt luku 24 kpl.
 
Ei paljon mitään. Mutta GMLRS on mahdollisuus ampua joko laajaa tai suppeampaa ryhmitystä. Ongelma tässä nyt on se että 122 mm tarpeellisuutta perustellaan vain 122 mm suunniteltujen käyttöperiaatteiden mukaan. Jos toimitaan GMLRS raketeille sopivamman mallin (mikä ikinä onkaan, mutta ei varmaan sama kuin 122mm) niin lopputulos voi olla täysin eri.

Kuten aikaisemmin laitoin GMLRS on kallis jos ammutaan 600x600 m aluetta koska voidaan tarvita hyvin suuri määrä raketteja, mutta jos voidaankin ampua paremman tarkkuuden ansiosta pienempia maaleja jää rakettien tarve pieneksi ja hupsista EI SE OLEKAAN ENÄÄ NIIN KALLIS. Joku sitä tulta kuitenkin johtaa ja tulevaisuudessa sillä voi olla mahdollisuus vähän erilaiseen maalien määritykseen.

155mm tykistön osalta voidaan paremmin perustella perinteisiä sirpalekranaatteja, koska siellä eroa ei synny kaikilla mahdollisilla mittareilla niin paljoa, mutta en kyllä oikein keksi missä MLRS+GMLRS yhdistelmä olisi 122 mm heikompi.

Tällä foorumilla nyt ammutaan päämenetelmänä peitettä vähän joka aseella. Iskandereja meikäläiseen maantietukikohtaan 10m ruudulla tai Jassmeja naapurin lentotukikohtaan 20m ruutuun periaatteella toivotaan toivotaan että osutaan edes johonkin. Jaan näkemyksesi siitä että ohjus on hieman fiksumpi ase ja vaatii myös vähän fiksumpaa maalinosoitusta. Jos tuohon päästään niin tehojakin alkaa löytyä kun pääosa laukauksista myös tekee kipeää vastaanottavassa päässä.
 
Mielestäni vähän huono vertailu, koska on vaikea keksiä sellaisia etuja 105mm vedettävälle kalustolle jotka olisivat merkittäviä 155mm vedettävään verrattuna. Huoltojälki on samaa luokkaa, kantama huonompi, liikkuvuus vain vähän parempi jne.
122mm heittimellä sen sijaan on useita etuja verrattuna raskaaseen raketinheittimeen: kevyt ja vähähuoltoinen pyöräalusta, suuri tulinopeus, yksinkertainen raketti jota varmaan voisimme halutessamme valmistaa vaikka kotimaassa jos hätä tulee, alusta joka on helppo naamioida tavalliseksi kuorma-autoksi ja näin ollen ei herätä niin helposti huomiota vihollisen tiedustelukuvissa.

Eikä 122mm raketinheittimen säilyttämiselle pitäisi olla muutoinkaan mitään taloudellista estettä kun tulevaa poistoa on perusteltu a-tarvikkeiden vanhenemisen lisäksi lähinnä ajoneuvoalustojen loppuunkulumisella. 24 kuorma-autoa ei liene kummoinen kustannus ja a-rarviketta pitäisi tosiaan alkaa valmistaa kotimassa. Kun vielä hommattaisiin värkit 122H:n ampumatarpeiden tuottamiselle niin aseet voisi pitää rivissä lähes maailman tappiin ja keskittää kalliimpi kehittäminen sinne terävän kärjen joukkoohin.
 
Maahanlasku on varmasti AW ihanteellisimmasta päästä. Suojautumatonta kevyttä jalkaväkeä ja ajoneuvoja. Tämä on varmaankin juuri se mihin AWn ominaisuudet ovat parhaimmillaan. Lisäksi pitkä kantama mahdollistaa yllättävienkin maalien tulittamisen.

Itse kyllä ajattelin enemmän niitä 122RAKH:eja. Se on se maahanlaskupaikka kuitenkin sen verran iso, että AW:ita menisi turhan paljon. Mutta toki pitkä kantama auttaa. Toinen juttu on sitten se, että AW vaatii tarkan tiedon maalista, 122rakh soveltuu paremmin siihen, että joku soittaa 112:een ja kertoo, että pellolle x tulee ukkoja taivaalta.
 
Itse kyllä ajattelin enemmän niitä 122RAKH:eja. Se on se maahanlaskupaikka kuitenkin sen verran iso, että AW:ita menisi turhan paljon. Mutta toki pitkä kantama auttaa. Toinen juttu on sitten se, että AW vaatii tarkan tiedon maalista, 122rakh soveltuu paremmin siihen, että joku soittaa 112:een ja kertoo, että pellolle x tulee ukkoja taivaalta.

Ehkä tuosta voisi päätellä että ne eivät välttämättä olekaan toisensa korvaavia järjestelmiä vaikka raketinheittimet-otsakkeen alle osuvatkin. Parasta säilyttää molemmat :D
 
Ehkä tuosta voisi päätellä että ne eivät välttämättä olekaan toisensa korvaavia järjestelmiä vaikka raketinheittimet-otsakkeen alle osuvatkin. Parasta säilyttää molemmat :D

Tälläinen näkemys minulla olisi. Ellei sitten saada todella hyvää rahoitusta MLRS:lle ja tavan tykistölle.
 
Mutta jos kyse onkin vain siitä minkä julkisista lähteistä on voinut jo lukeakin eli osa PTRI on poistunut

Eikä 122mm raketinheittimen säilyttämiselle pitäisi olla muutoinkaan mitään taloudellista estettä. 24 kuorma-autoa ei liene kummoinen kustannus ja
a-rarviketta pitäisi tosiaan alkaa valmistaa kotimassa

Yhdellä ptrilla ei niitä kolmea enempää ole ja tämä yksi ptri taisi pudota pois jo vuosia sitten. Mutta veli @peelo on oikeassa: ei ole tällä todistettu! Odottakaamme niiden ilmestymistä Tykistömuseoon.

Kotimaista valmistusta koskeva keskustelu kannattaisi pitää maanpinnalla, vaikka raketti taivaalla lentääkin. Aloittaisimme siis 122 raketin valmistuksen: kuoressa ja sytyttimessä ei eríkoista mutta ruuti
olisikin sitten eri juttu. Valmista reseptiä ei maailmalta saa vaan kehitys tulisi aloittaa alusta, koska meillä on tehty ainoastaan tykkiruuteja. Toimiva resepti olisi ehkä 5 v koeammuntojen jälkeen. Sitten
odotellaan 10 v että nähdään tulokset vaikeimmasta rastista: säilyvyydestä. Sitä ennen ei koe-eriä enempää kannata valmistaa. Ai niin, ei taida v 2032 enää olla 122 kalustoa rivissä.

122 tykeille atarvikkeita on kyllä tehty kotimaassa eikä mikään estä niitä lisääkin tilaamasta, jos vaan rahoitus järjestyy. Toistaiseksihan on pärjätty vähentämällä tykkien määrää ja jakamalla niille varatut
atarvikkeet jäljellejääville.
 
Back
Top