Tykistö

Sitten on jännää miten kukaan, joka oikeasti aikoo käydä muuta kuin hiekkamaasotaa, ei ole luopunut orgaanisesta tykistöstä, jos se kerta tuo lisää joustavuutta. Palikoiden jakaminen alas helpottaa myös alaisen suunnittelussa, kun se tietää varmuudella mitkä yksiköt toimivat vain hänen alaisuudessaan ja mitkä tukevat tarvittaessa. Joustavuutta tuo se, että kaikilla tasoilla kyetään itsenäiseen toimintaan ilman erillistä ylemmän johto portaan tukea. Jääkärikomppaniasta alkaen on omat tuliyksiköt ja se tuo joustavuutta.

Tärkeintä on että tulenjohtoa ja muuta maalinosoitusta/tiedustelua on orgaanisesti kaikissa yksiköissä riittävästi.
Edelleen, operatiiviset prikaatit olisivat 155mm kaluston ja RSRAKH pääkäyttäjiä, kysymys onkin mikä niiden prikaatien koostumus ja määrä tulisi olla missäkin tilanteessa.
Etelässä olevista palikoista varsinkin voi koota paljon mielenkiintoisia yhtymiä eri tilanteisiin.
 
Venäjällä näyttäisi olevan kehitteillä ka-alustainen latausajoneuvo TZM 2F66-1 (ТРАНСПОРТНО-ЗАГРУЗОЧНАЯ МАШИНА 2Ф66-1 (ТЗМ 2Ф66-1)). Jos luin oikein, mukaan mahtuu 92 kranaattia ruuteineen ja telatykin lataaminen vie todennäköisesti jossain näkemäni 15 minuuttia, eikä valmistajan Burevestnikin sivuilla mainittua puoltatoista. Kolmannessa kuvassa ladataan ilmeisesti Koalitsijaa ja neljännessä MSTA-S:ää. Molemmissa näkyy venäläistykeille ominainen "klapikoneen kuljetin".

tzm1.jpg


img11650.jpg
tzm_1.jpg

sh_tzm.jpg


http://www.burevestnik.com/products/tzm.html
 
Tärkeintä on että tulenjohtoa ja muuta maalinosoitusta/tiedustelua on orgaanisesti kaikissa yksiköissä riittävästi.
Edelleen, operatiiviset prikaatit olisivat 155mm kaluston ja RSRAKH pääkäyttäjiä, kysymys onkin mikä niiden prikaatien koostumus ja määrä tulisi olla missäkin tilanteessa.
Etelässä olevista palikoista varsinkin voi koota paljon mielenkiintoisia yhtymiä eri tilanteisiin.

Itse näkisin raja- ja alueelliset joukot RSRAKHn pääkäyttäjinä. Siellähän ne vihollisen hyvät maalit ovat ja operatiivisillä joukoilla ei varmaankaan riitä tiedustelu tai tulenjohto pidemmälle kuin omien tykkien kantama. Sitä paitsi ne ei koskaan hyökkää tyhjiöön vaan jonkun toisen vastuualueelle. Maavoimilla sen sijaan riittää tiedustelu ja tulenjohtaminen rajan tasalle ja varmaan ylikin. Sinne ne rakettiloiset ammutaan. RSRAKHPTRI itsessään on operatiivinen joukko, mutta sen tulta käyttää pääosin alueelliset joukot ehkä pl. miinaraketit.
 
Itse näkisin raja- ja alueelliset joukot RSRAKHn pääkäyttäjinä. Siellähän ne vihollisen hyvät maalit ovat ja operatiivisillä joukoilla ei varmaankaan riitä tiedustelu tai tulenjohto pidemmälle kuin omien tykkien kantama. Sitä paitsi ne ei koskaan hyökkää tyhjiöön vaan jonkun toisen vastuualueelle. Maavoimilla sen sijaan riittää tiedustelu ja tulenjohtaminen rajan tasalle ja varmaan ylikin. Sinne ne rakettiloiset ammutaan. RSRAKHPTRI itsessään on operatiivinen joukko, mutta sen tulta käyttää pääosin alueelliset joukot ehkä pl. miinaraketit.

Sen ollessa voimakkain epäsuorantulen yksikkömme, näkisin järjettömänä jos se ei tukisi operatiivisia joukkoja jokaisessa taistelussa johon ne sitoutuvat.
Ihanne olisi että otetaan vain vastaan vihollisen antautuminen kun se on ensin grillattu tuhoamisalueella.
Operatiivisilla yhtymillä on paljon orgaanista sekä alistettua tiedustelua ja maalinosoitusta, vaikka sitten rajajoukkojakin.
 
Sen ollessa voimakkain epäsuorantulen yksikkömme, näkisin järjettömänä jos se ei tukisi operatiivisia joukkoja jokaisessa taistelussa johon ne sitoutuvat.
Ihanne olisi että otetaan vain vastaan vihollisen antautuminen kun se on ensin grillattu tuhoamisalueella.
Operatiivisilla yhtymillä on paljon orgaanista sekä alistettua tiedustelua ja maalinosoitusta, vaikka sitten rajajoukkojakin.

Sulta jää nyt ymmärtämättä operatiivisen tulenkäytön välillinen vaikutus taisteluihin.
 
Ei kyllä jää, meillä on riittävästi kalustoa molempiin.

Kuvitellaan tilanne, jossa KARJPR hyökkää HAJPn alueelle tavoitteenaan tuhota vihollisen Moseljoen ylimenopaikat. HAJP maalittaa ja tuhoaa käsketyt maalit AK:n taistelusuunnitelman mukaisesti KARJPR:n tulivalmisteluun liittyen raskaalla raketinheitinpatterilla, joka AK:n alainen tuliyksikkö. Kumpaa RSRAKHPTRI siis tukee? KARJPR vai HAJP?

Edit. Vastaus: Ei kumpaakaan, koska se on armeijakunnan operaatio, jossa KARJPR on vain yksi nappula suuressa kokonaosuudessa ja on sitä suorittavaa porrasta, ei johtoporrasta. Rauhan aikana ei tule ajateltua sitä organisaation suuruutta, jonka piskuinen Suomi saa tuonne kentälle tuotua.
 
Viimeksi muokattu:
Kuvitellaan tilanne, jossa KARJPR hyökkää HAJPn alueelle tavoitteenaan tuhota vihollisen Moseljoen ylimenopaikat. HAJP maalittaa ja tuhoaa käsketyt maalit AK:n taistelusuunnitelman mukaisesti KARJPR:n tulivalmisteluun liittyen raskaalla raketinheitinpatterilla, joka AK:n alainen tuliyksikkö. Kumpaa RSRAKHPTRI siis tukee? KARJPR vai HAJP?

Edit. Vastaus: Ei kumpaakaan, koska se on armeijakunnan operaatio, jossa KARJPR on vain yksi nappula suuressa kokonaosuudessa ja on sitä suorittavaa porrasta, ei johtoporrasta. Rauhan aikana ei tule ajateltua sitä organisaation suuruutta, jonka piskuinen Suomi saa tuonne kentälle tuotua.

En nyt oikein ymmärrä mistä tässä vängättiin.
 
Venäjällä näyttäisi olevan kehitteillä ka-alustainen latausajoneuvo TZM 2F66-1 (ТРАНСПОРТНО-ЗАГРУЗОЧНАЯ МАШИНА 2Ф66-1 (ТЗМ 2Ф66-1)). Jos luin oikein, mukaan mahtuu 92 kranaattia ruuteineen ja telatykin lataaminen vie todennäköisesti jossain näkemäni 15 minuuttia, eikä valmistajan Burevestnikin sivuilla mainittua puoltatoista. Kolmannessa kuvassa ladataan ilmeisesti Koalitsijaa ja neljännessä MSTA-S:ää. Molemmissa näkyy venäläistykeille ominainen "klapikoneen kuljetin".

tzm1.jpg


img11650.jpg
tzm_1.jpg

sh_tzm.jpg


http://www.burevestnik.com/products/tzm.html


Tästä tuli sitten mieleeni se että miksi meidän ensin pitäisi purkaa nuo ammukset kuorma-auton lavalta maahan, jotta ne sitten voitaisiin tuon tapaisella kuljettimella syöttää K9:lle (semmoista ehdotettiin) ?

K10-latausvaunun puomikuljetin on suht. vaakasuorassa siirron aikana, joten epäilen ettei tuollainen kuljetin edes sovi sille, kun sitä ei sellaiselle
ole suunniteltu.

Joten ratkaisu voisi olla suht. vaakasuorassa oleva kuljetin suoraan kuorma-auton lavalta K9:lle, samoin kuin K10:ltäkin.
Tuollainen kuljetin tuskin on "rakettitiedettä", joten sen voisi saada kohtuurahalla aikaiseksi (no kun rahaa ei ole niin ei sitten saa, mutta aina
voi silti toivoa).

Siinä Haulerman- kuormanosturin sivulla jonka aiemmin linkkasin mainittiin:
" nostaminen onnistuu vaivattomasti lisäten työn tehokkuutta ja turvallisuutta".

Minä en tiedä tykistöstä muuta kuin mitä olen lukenut eri lähteistä, joten en tiedä mahtaako manitut asiat olla jotenkin relevantteja.
Mutta mieleen tuili nyt kuitenkin muutama asia siitä jos ammuksia kuljetetaan käsipelillä: Jos sataa vettä tai lunta niin nuo ammukset voi olla
melkoisen liukkaita käsiteltäväksi. Kun ne painaa sen 40 kg tai yli niin lipsauttamalla sen jaloilleen tai toisen jaloille,on poistuminen taisteluvahvuudesta
varmaa. Tuo K9:n lattia vaikutti myös liukkaalta lumiolosuhteita silmällä pitäen (sikäli kun tuosta kuvasta joka edellä oli sain selvää). Varmaan tarvitsisi jonkinlaisen liukuestematon.

Corporal Frisk arvelee kuitenkin blogissaan että kauppaan kuuluisi tuo K10 myös, ja voihan se niinkin olla että kyseessä on kokonaisuus johon
kuuluu kaikki "romppeet". Linkki alla:

https://corporalfrisk.com/
 
Tästä tuli sitten mieleeni se että miksi meidän ensin pitäisi purkaa nuo ammukset kuorma-auton lavalta maahan, jotta ne sitten voitaisiin tuon tapaisella kuljettimella syöttää K9:lle (semmoista ehdotettiin) ?

K10-latausvaunun puomikuljetin on suht. vaakasuorassa siirron aikana, joten epäilen ettei tuollainen kuljetin edes sovi sille, kun sitä ei sellaiselle
ole suunniteltu.

Joten ratkaisu voisi olla suht. vaakasuorassa oleva kuljetin suoraan kuorma-auton lavalta K9:lle, samoin kuin K10:ltäkin.
Tuollainen kuljetin tuskin on "rakettitiedettä", joten sen voisi saada kohtuurahalla aikaiseksi (no kun rahaa ei ole niin ei sitten saa, mutta aina
voi silti toivoa).

Toki tuota kuljetinta "suoraan KA:n lavalta" on mietitty, mutta varmaan muutkin ovat miettineet työasentoa. Jos se kuljetin olisi sellainen, että ammus pitää asettaa siihen n. lavalla seisovan ukon vyötärön tasolle, niin se olisi valtavan hyvä, mutta jos kuljetin asettuu justiinsa lavan tasolle ja ammusta käsiteltäessä pitää kyykistyä, niin se on tosi huono tilanne. Tällöin voi hyvinkin olla järkevämpää laskea sitä takanostinta siten, että ammusmies voi työskennellä sieltä pystyssä.
 
Tästä tuli sitten mieleeni se että miksi meidän ensin pitäisi purkaa nuo ammukset kuorma-auton lavalta maahan, jotta ne sitten voitaisiin tuon tapaisella kuljettimella syöttää K9:lle

Atarvikkeiden käsittely tuliasemassa ei ole pelkkää logistiikkaa eli tonneja kuorma-autosta tykeille. Ammuslaatikoiden avaamisen jälkeen kranaatit pitää päällisin puolin tarkastaa, lajitella painoluokittain ja
kiinnittää niihin sytyttimet. Panoksetkin pitää vielä lajitella. Tätä ei mitenkään voida tehdä auton lavalla. Latausajoneuvo antaisi mahdollisuuden tehdä nämä jutut suojaisessa paikassa ja mahdollistaa aseen
täyden liikkuvuuden hyödyntämisen.

Oma veikkaus on kyllä ettei latausajoneuvoja tule. K9 kuljettaa mukanaan 48 laukausta eli vajaa tuliannos. Riittänee yhteen tulitehtävään. Lisää porrastetaan aina tarvittaessa etukäteen sen kulkureitin varrelle.
Tykin lataaminen uudelleen on tietysti aikamoinen punnerrus; materiaali painaa yli 4 tn vaunua kohden. Latausajoneuvot vähentäisivät kuitenkin hankittavien aseiden määrää, kun rahapotin yläraja ei varmaan
paljoa jousta.
 
Toisaalta paljonko se latausajoneuvo lisäisi sen yksittäisen tykin tehoa? Psystyisikö se suorittaamaan nopeammassa syklissä tulitehtäviä? Huoltohan on ongelmallinen ja varmasti vaikuttaa kuin hiekkarattaissa jos se ei toimi tehokkaasti ja joustavasti.
 
Atarvikkeiden käsittely tuliasemassa ei ole pelkkää logistiikkaa eli tonneja kuorma-autosta tykeille. Ammuslaatikoiden avaamisen jälkeen kranaatit pitää päällisin puolin tarkastaa, lajitella painoluokittain ja
kiinnittää niihin sytyttimet. Panoksetkin pitää vielä lajitella. Tätä ei mitenkään voida tehdä auton lavalla. Latausajoneuvo antaisi mahdollisuuden tehdä nämä jutut suojaisessa paikassa ja mahdollistaa aseen
täyden liikkuvuuden hyödyntämisen.

Oma veikkaus on kyllä ettei latausajoneuvoja tule. K9 kuljettaa mukanaan 48 laukausta eli vajaa tuliannos. Riittänee yhteen tulitehtävään. Lisää porrastetaan aina tarvittaessa etukäteen sen kulkureitin varrelle.
Tykin lataaminen uudelleen on tietysti aikamoinen punnerrus; materiaali painaa yli 4 tn vaunua kohden. Latausajoneuvot vähentäisivät kuitenkin hankittavien aseiden määrää, kun rahapotin yläraja ei varmaan
paljoa jousta.

Niin siis anteeks mitä? Yksi tuliannos on laskennallinen kulutus x olosuhteissa, joten 0,8 tuliannosta voi riittää mitä tahansa 8 tunnista kahteen päivään. Vaikka miten kaikilla alaisilla olisi K9 patteriston tuli käytössä ei ne silti ehtisi ammuttaa sitä nopeammin kuin manuaalisesti sen täyttö.
 
Siitä, että pitääkö raketinheitinten tulen olla juuri tietyn joukon käytössä voidakseen tukea sen taistelua ja vastaus on ei.

Minähän olen itse esittänyt että ei tarvita orgaanista tykistöä vaan kokoonpanot rakennetaan aina operaation ja tilanteen mukaan.
Ja kun operatiivinen prikaati hyökkää niin 99% varmuudella juuri se vihollinen ja alue jonka kanssa se hakee suoraa kosketusta saa rakettia ja paljon.
 
Niin siis anteeks mitä? Yksi tuliannos on laskennallinen kulutus x olosuhteissa, joten 0,8 tuliannosta voi riittää mitä tahansa 8 tunnista kahteen päivään. Vaikka miten kaikilla alaisilla olisi K9 patteriston tuli käytössä ei ne silti ehtisi ammuttaa sitä nopeammin kuin manuaalisesti sen täyttö.

Voisi kuvitella yhden tuliannoksen hupenevan ihan hetkessä kun taistelut ovat kiivaimillaan. Jos valmistelujen a-tarvikkeiden saaminen itse aseelle on ongelma, on syytä laittaa kenttätykistön tarkastajia piinapenkkiin.

Jos ammutaan 5-10 laukausta nopeana sarjana ja sen jälkeen siirtytään 5min, jää sitä latausaikaa aika vähän.

Tarvetta tykistön tulelle on kuitenkin vaikka kuinka.
 
Niin siis anteeks mitä? Yksi tuliannos on laskennallinen kulutus x olosuhteissa, joten 0,8 tuliannosta voi riittää mitä tahansa 8 tunnista kahteen päivään. Vaikka miten kaikilla alaisilla olisi K9 patteriston tuli käytössä ei ne silti ehtisi ammuttaa sitä nopeammin kuin manuaalisesti sen täyttö.

Uusilla tykeillä ei ampuva osa tuliyksikköä enää välttämättä ole kokonainen psto vaan ptri, jaos tai joissain tapauksessa yksittäinen tykkikin. Tällöin joidenkin aseiden kuormitus voi nousta suureksi kun
samaan aikaan muualla on rauhallisempaa. Vastuualueet ovat laajoja ja joukkoja vähemmän niin tähän on pakko mennä. Eikä mikään aivan uusi ajatus: samoin ovat toimineet K98 -pstot jo alusta asti.

Silti peruskysymyksestä samaa mieltä: putkien kuumeneminenkin jo rajoittaa tulinopeutta. 48 ls vastaa 8:aa iskua tai 16 kpl 3 ls MRSI. Uusi ammustäytö tuskin on toimintaa paljoa hidastava asia.
 
Voisi kuvitella yhden tuliannoksen hupenevan ihan hetkessä kun taistelut ovat kiivaimillaan. Jos valmistelujen a-tarvikkeiden saaminen itse aseelle on ongelma, on syytä laittaa kenttätykistön tarkastajia piinapenkkiin.

Jos ammutaan 5-10 laukausta nopeana sarjana ja sen jälkeen siirtytään 5min, jää sitä latausaikaa aika vähän.

Tarvetta tykistön tulelle on kuitenkin vaikka kuinka.

Aika huonosti pitää tulenkäytön olla johdettu, jos tuliannos hupenee hetkessä. Se, jolla tuli on jakaa niukkuutta alaisilleen kuten pataljoonan tulenjohtokomentajille. He jakavat vielä niukempaa patteristoa ja ISOLLA kouralla KRHKta komppanioiden tulenjohtopäälliköille. Tykistön käytön pitää olla taistelujen painopisteessä. Loppujen lopuksi siellä on yksi komppania, jolla on leijonaosa pataljoonan KRHKsta ja vaikka neljäsosa sille päivälle varatuista PSTOn ampumatarvikkeista. Toinen 1/4 on TJKOMlla omana reservinään ja loput puolikas TYKPÄÄL reservinä. Ehkä, jos meillä ei olisi nykyisenkaltaista kranaatinheittimistöä tuo 0,8 tuliannosta saattaisi hujahtaa hetkessä.
 
Aika huonosti pitää tulenkäytön olla johdettu, jos tuliannos hupenee hetkessä. Se, jolla tuli on jakaa niukkuutta alaisilleen kuten pataljoonan tulenjohtokomentajille. He jakavat vielä niukempaa patteristoa ja ISOLLA kouralla KRHKta komppanioiden tulenjohtopäälliköille. Tykistön käytön pitää olla taistelujen painopisteessä. Loppujen lopuksi siellä on yksi komppania, jolla on leijonaosa pataljoonan KRHKsta ja vaikka neljäsosa sille päivälle varatuista PSTOn ampumatarvikkeista. Toinen 1/4 on TJKOMlla omana reservinään ja loput puolikas TYKPÄÄL reservinä. Ehkä, jos meillä ei olisi nykyisenkaltaista kranaatinheittimistöä tuo 0,8 tuliannosta saattaisi hujahtaa hetkessä.

Tarkoitatko siis, ettei tykistön tukea ole saatavissa kuin satunnaisesti?
 
Tarkoitatko siis, ettei tykistön tukea ole saatavissa kuin satunnaisesti?

Kyllä, riippuu miten tärkeässä tai pahassa paikassa olet. Sitä varten on tulipyyntö, että voit pyytää tulta ja esimies päättää antaako omaa reserviään käyttöön vai ei. Se tuleeko sitä riippuu mm. kantamasta ja sektoreista, tykistön vaiheesta, maalin koodauksesta jne. Sitä varten on KRHKt, että muuallakin kuin painopisteessä olevat pataljoonat selviävät ilman tykistön tulta. PR05 patteristojen suhde jääkärikomppanioihin on 1:9, joten jo se paljastaa, että jotkut saavat olla ilman.
 
Back
Top