Tykistö

Tätä samaa tarkoitin. Kierrelukko tuli aikanaan tutuksi 155H17:n tykkimiehistössä ammunnoissa. Kartuissia käyttävillä venäläisillä tykeillä on kiilalukko ns puoliautomaattinen, joka sylkäiseen kartussinkin
vielä ulos ja lukko jää auki. M777 on rakenteeltaan kevennetty ilmakuljetteiseksi titaania käyttämällä. Siten kallis ja pidempiaikaisessa käytössä sen kestävyyttäkin sopii epäillä.

Meillähän on nämä 130K ja 122H kalustot sekä 1 psto 152K89:a sen vuoksi kun niille on vanhoja venäläisiä atarvikkeita. Jos saataisiin ilmaiseksi uusia tykkejä pitäisi ostaa uudet atarvikkeet, joiden sa-määrä
maksaa saman kuin uusi vedettävä tykki. Ja lisäksi tulisi yksi uusi 155 -panosjärjestelmä lisää. Tähän perustuu käsitykseni, ettei huolittaisi ilmaiseksikaan.
 
Excaliburit on liian rikkaiden maiden höpönlöpön puuhasteluja. Onhan se kiva ettei Irakiin tarvitse viedä laivalastillista kranaatteja, kun muutama kontillinen riittää. Bonus on rehti panssarintappamiseen tehty ammus ja siten oikea valinta alunperinkin.

En puhunut vain Excalibur ammuksesta. Enemmänkin niistä ammuksista, joissa GPS-ohjaus tulee sytyttimen mukana. Eli "precision-guidance-kit".
 
En puhunut vain Excalibur ammuksesta. Enemmänkin niistä ammuksista, joissa GPS-ohjaus tulee sytyttimen mukana. Eli "precision-guidance-kit".

Ne on jo huomattavasti parempia. Niillä saadaan suunnilleen 85% suorituskyky 30% resursseilla. Löytääkö kukaan viitteitä tällä vuosikymmenellä suunnittelussa ja/tai käyttöön tulleista vedettävistä tykeistä? M777 on niin nolkyt-lukua ja nyt ne aikoo siihen vaihtaa 52cal putken. ST Kinetiks on tehnyt oman versionsa joku Singapore Light howitzer jne. Voiko tulevaisuus olla ultrakevyissä haupitseissa? Itse en usko, koska noilla pyritään pääsemään vain parempaan strategiseen eli helikopteriliikkuvuuteen. Edustaa merijalkaväen ja muiden laivasta/taivaalta hyppivien vähemmistössä olevien erikoishessujen tarpeita. Tarve on varmaan 6-10 tonniselle vedettävälle 52cal 155mm tykille kiilalukolla ja mahdollisesti APUlla.
 
Pitää se paikkansa. Paljon täälläkin esillä ollut Tampella/Vammas/Patria 155 K ei lavetiltaan ole kovin onnistunut. Se on otettu vanhoista projekteista lähes sellaisenaan ja on liian painava. Tehdas
tietysti väittää toista. Saman aikakauden 155 -kalustosta eurooppalainen Fh70 painaa saman verran apumoottorillakin varustettuna ja M198 on sen 3 tn kevyempi. Tämä siis painon ja lavetin osalta.
K83:n tulinopeus on kyllä enemmän kuin M198:n. Lähtönopeus ja kantama ovat samaa luokkaa.

Samalla lienee sopivaa mainita, että K83:lla on ammuttu hieman ärjympää kamaa kuin FH70:llä tai M198:lla.
 
Ampumavalmiiksi M198 saa varmaan ihan hyvässä ajassa ja todennäköisesti nopeammin kuin K83/98.

Paljonko noiden suomalaisten kapineiden laittaminen ampuma-/kuljetuskuntoon vie aikaa? Wikipedian mukaan M198:n ajat ovat 6 minuuttia 35 sekuntia ampumakuntoon ja 10 minuuttia 40 sekuntia kuljetuskuntoon. Mistä syntyy tuollainen ero, koska eikös molemmissa tapauksissa tehdä about samat toimenpiteet, päinvastaisessa järjestyksessä vain?

En puhunut vain Excalibur ammuksesta. Enemmänkin niistä ammuksista, joissa GPS-ohjaus tulee sytyttimen mukana. Eli "precision-guidance-kit".

Toimivatko nuo halvemmat täsmäammukset käytännössä, vai ainoastaan häiriöttömissä harjoitusammunnoissa ja siirtomaasodissa? Jos meikäläinen homma nojaa GPS:n käyttöön, niin vanja pyrkii varmasti häiritsemään sitä parhaansa mukaan. Esimerkiksi Excalibur pitää sisällään inertianavigoinnin, mikä lisännee huomattavasti osumatodennäköisyyttä häirityssä ympäristössä.

Mutta piti minun kirjoittaa aiheesta muutoinkin: olisikos siinä itua, konventionaalisessa sodassa, että 155 mm patteristo ampuisi samanaikaisesti ensimmäisen laukauksen käyttäen Excaliburia? Idean taustalla on se tunnettu tosiasia, että ensimmäiset kranaatit ovat tehokkaimpia, koska vihollinen ei ole vielä ehtinyt suojautua. Perinteistä tyhmää murkulaa ammuttaessa nuo ensimmäiset kranaatit voivat helposti mennä uralta 150 metriä metsään, jolloin vihollinen ehtii suojautua ilman mainittavaa vaikutusta maaliin. Excaliburilla saataisiin ensimmäiset kranaatit juuri sinne, missä ne ovat tehokkaimmillaan. Sitten siinä vaiheessa, kun vihollinen on jo suojautunut, voi hyvin ampua puoli pitäjää täyteen tyhmää kranaattia, jos koetaan tarvetta vielä olevan.

Tarve on varmaan 6-10 tonniselle vedettävälle 52cal 155mm tykille kiilalukolla ja mahdollisesti APUlla.

Meinaatko Suomea vai jotakin jenkkien merijalkaväkeä? Suomen tapauksessa olen eri mieltä, uutta vedettävää tykistöä ei ole tarvetta/järkeä hankkia. Mieluummin laitetaan paukut nykyisen epäsuoran kehittämiseen (ampumatarvikkeet, erikoisampumatarvikkeet, paikantaminen/hajautus) ja sitten toissijaisesti itseliikkuvaan kalustoon.
 
Paljonko noiden suomalaisten kapineiden laittaminen ampuma-/kuljetuskuntoon vie aikaa? Wikipedian mukaan M198:n ajat ovat 6 minuuttia 35 sekuntia ampumakuntoon ja 10 minuuttia 40 sekuntia kuljetuskuntoon. Mistä syntyy tuollainen ero, koska eikös molemmissa tapauksissa tehdä about samat toimenpiteet, päinvastaisessa järjestyksessä vain?



Toimivatko nuo halvemmat täsmäammukset käytännössä, vai ainoastaan häiriöttömissä harjoitusammunnoissa ja siirtomaasodissa? Jos meikäläinen homma nojaa GPS:n käyttöön, niin vanja pyrkii varmasti häiritsemään sitä parhaansa mukaan. Esimerkiksi Excalibur pitää sisällään inertianavigoinnin, mikä lisännee huomattavasti osumatodennäköisyyttä häirityssä ympäristössä.

Mutta piti minun kirjoittaa aiheesta muutoinkin: olisikos siinä itua, konventionaalisessa sodassa, että 155 mm patteristo ampuisi samanaikaisesti ensimmäisen laukauksen käyttäen Excaliburia? Idean taustalla on se tunnettu tosiasia, että ensimmäiset kranaatit ovat tehokkaimpia, koska vihollinen ei ole vielä ehtinyt suojautua. Perinteistä tyhmää murkulaa ammuttaessa nuo ensimmäiset kranaatit voivat helposti mennä uralta 150 metriä metsään, jolloin vihollinen ehtii suojautua ilman mainittavaa vaikutusta maaliin. Excaliburilla saataisiin ensimmäiset kranaatit juuri sinne, missä ne ovat tehokkaimmillaan. Sitten siinä vaiheessa, kun vihollinen on jo suojautunut, voi hyvin ampua puoli pitäjää täyteen tyhmää kranaattia, jos koetaan tarvetta vielä olevan.



Meinaatko Suomea vai jotakin jenkkien merijalkaväkeä? Suomen tapauksessa olen eri mieltä, uutta vedettävää tykistöä ei ole tarvetta/järkeä hankkia. Mieluummin laitetaan paukut nykyisen epäsuoran kehittämiseen (ampumatarvikkeet, erikoisampumatarvikkeet, paikantaminen/hajautus) ja sitten toissijaisesti itseliikkuvaan kalustoon.
Kaivaa varmaan maahan ittensä sen verran, että ei mene ihan yhtä mukavasti kasaan. Tosiasiassa en tiedä vastausta eli ihan veikkaus.
 
Itse tuossa mietin, että mitä enemmän ja tarkempaa a-tarviketta meillä on niin sen enemmän on merkitystä myös sillä tiedustelun laadulla ja määrällä. Muutoin menee hyvät paukut hukkaan jos niitä käytetään samoin kuin tavallisiakin.
 
Jos meikäläinen homma nojaa GPS:n käyttöön, niin vanja pyrkii varmasti häiritsemään sitä parhaansa mukaan.

No se jenkkien uuden arm-ohjustimen hankkiminen puolustaisi tätä. Jos he pistävät häirinnän päälle, niin sitä lähetintä vastaan pystytään hyökkäämään. Tällä hetkellä ei ole varastoissa, mutta jos niitä PGK sytyttimiä hommataan, niin voitaisiin myös ajatella tätä puolta. Tykistöohjustimena arm voisi toimia myös, mutta kenelläkään ei ole sellaisia varastossa.
 
@Huhta Excalibur ei lennä tavallisella ballistisella radalla, jolloin ilman GPS homma kusee tai paremminkin sitä ei voi käyttää, jos GPS-signaali on lennon jossain vaiheessa niin tarkkuus (INS) on varmaankin melko hyvä vaikka viimeisten esim. 5 km aikana signaalia ei saisi häirinnän takia. PGK tai vastaavat lentorataa korjaavat vaihtoehdot ammutaan ihan normaalisti ballistiselle radalle ja sytytin sitten tekee ne pienet korjaukset lennon loppuvaiheessa, jos ei ole GPS-signaalia ne toimivat aivan tavallisen tyhmän a-tarvikkeen tavoin toki todennäköisesti hieman erilaisella hajonnalla.



Jotenkin aina ajatellut että ajoonlähtö pitäisi tapahtua nopeammin kuin ampumakuntoon laitto. @Old Boy onko kokemusta? Mitenkäs kannuslevyt vai maakiilat?
 
@Huhta Excalibur ei lennä tavallisella ballistisella radalla, jolloin ilman GPS homma kusee tai paremminkin sitä ei voi käyttää, jos GPS-signaali on lennon jossain vaiheessa niin tarkkuus (INS) on varmaankin melko hyvä vaikka viimeisten esim. 5 km aikana signaalia ei saisi häirinnän takia.

Tietysti tarkkuus kärsii verrattuna satelliittipaikannukseen, mutta se on silti luultavasti selvästi parempi kuin tyhmillä kranaateilla. Esimerkiksi JDAM:lle luvataan 100 sekunnin GPS-tiedon puuttumisen jälkeen 30 metrin CEP tai alle INS:n voimalla. En nyt tiedä, miten tuota pitäisi/voisi suoraan soveltaa tykistöön (mikä mahtaa olla Excaliburin lentoaika esim. 30 kilometriin?), mutta esimerkiksi 50 metrin CEP on vielä varsin hyvä verrattuna tyhmään kranaattiin, jonka CEP tuolta etäisyydeltä on helposti yli 250 metriä.

PGK tai vastaavat lentorataa korjaavat vaihtoehdot ammutaan ihan normaalisti ballistiselle radalle ja sytytin sitten tekee ne pienet korjaukset lennon loppuvaiheessa, jos ei ole GPS-signaalia ne toimivat aivan tavallisen tyhmän a-tarvikkeen tavoin toki todennäköisesti hieman erilaisella hajonnalla.

Eli juurikin toistat pointtini eri sanoin: jos tarkka kranaatti ei toimi tarkan kranaatin tavoin, niin olisi ihan sama käyttää tyhmää ampumatarviketta, joka maksaa vain murto-osan.

No se jenkkien uuden arm-ohjustimen hankkiminen puolustaisi tätä. Jos he pistävät häirinnän päälle, niin sitä lähetintä vastaan pystytään hyökkäämään. Tällä hetkellä ei ole varastoissa, mutta jos niitä PGK sytyttimiä hommataan, niin voitaisiin myös ajatella tätä puolta.

Ei ole kovin taloudellista hommaa. GPS-häirintä on yksinkertaisimmillaan pelkän kohinan tuottamista eetteriin. Kuka tahansa voi tilata muutamalla satasella Kiinasta häirintälähettimen, jolla blokkaa signaalin satojen metrien säteellä autonavigaattoreilta ja vastaavilta. Sotilaskäytössä tarvitaan toki suuremman lähetystehon laitteita, jotka maksavat enemmän, mutta ei nyt puhuta kuitenkaan (kymmenistä) miljoonista.

PGK:ssa on varmaan keskimääräistä siviililaitetta herkempi GPS-vastaanotin, mutta kun ohjausjärjestelmä on sytyttimessä (eli kranaatin kärjessä), niin se on aika lailla tarjolla häirinnän kannalta. Esimerkiksi risteilyohjuksessa on helppo sijoittaa antenni ohjuksen takaosaan ja yläpinnalle, jolloin maasta tapahtuva häirintä tehoaa heikommin.

Vastatoimia toki kehitetään. Isommissa aseissa on kokeiltu mm. hakeutumista häirintälähettimeen. PGK:n kannalta näen tilanteen kuitenkin ongelmallisena, koska PGK on suunniteltu edulliseksi ja tilaa on hyvin rajoitetusti kranaatin kärjessä. Näin ollen siihen on tuskin saatu ympättyä kovin ihmeellisiä häirinnänsieto-ominaisuuksia.

http://www.defensenews.com/story/de...tlefield-spoof-munitions-laser-jdam/28117951/
 
jenkkien armin kohdalla ei puhuta kymmenistä miljoonista. 870k taalaa per ohjustin. Sillä lähtee joko tutka taikka EW lähetin, kun kohdalle osuu.
 
Toimivatko nuo halvemmat täsmäammukset käytännössä, vai ainoastaan häiriöttömissä harjoitusammunnoissa ja siirtomaasodissa? Jos meikäläinen homma nojaa GPS:n käyttöön, niin vanja pyrkii varmasti häiritsemään sitä parhaansa mukaan. Esimerkiksi Excalibur pitää sisällään inertianavigoinnin, mikä lisännee huomattavasti osumatodennäköisyyttä häirityssä ympäristössä.

Mutta piti minun kirjoittaa aiheesta muutoinkin: olisikos siinä itua, konventionaalisessa sodassa, että 155 mm patteristo ampuisi samanaikaisesti ensimmäisen laukauksen käyttäen Excaliburia? Idean taustalla on se tunnettu tosiasia, että ensimmäiset kranaatit ovat tehokkaimpia, koska vihollinen ei ole vielä ehtinyt suojautua. Perinteistä tyhmää murkulaa ammuttaessa nuo ensimmäiset kranaatit voivat helposti mennä uralta 150 metriä metsään, jolloin vihollinen ehtii suojautua ilman mainittavaa vaikutusta maaliin. Excaliburilla saataisiin ensimmäiset kranaatit juuri sinne, missä ne ovat tehokkaimmillaan. Sitten siinä vaiheessa, kun vihollinen on jo suojautunut, voi hyvin ampua puoli pitäjää täyteen tyhmää kranaattia, jos koetaan tarvetta vielä olevan.

Sitä en tiedä onko tuossa PGK sytyttimessä INS mutta taipuisin veikkaamaan, että se on siellä mukana, koska iipot ovat saaneet omaan vastaavaan KRH:n ammukseen sellaisen.

En tiedä excaliburista, mutta mitä PV on noita asioita tutkinut (tai joku kadetti teki tutkimuksen), niin ei niitä tavallisia ammuksia sen jälkeen tarvita. Tai tämä siis sillä, että tutkimuksessa saatiin pitkälti samat tulokset kun ammutaan krh komppanialla vihollisen joukkuetta, verrattuna yhteen heittimeen joka ampuu GPS ohjattuja kranaatteja. Komppania ja tuo yksittäinen heitin siis ampuivat kaikki 5 kranaattia per putki.

Tästä tutkimuksesta sellainen juttu, että siinä ajatus oli se, että miten saada KRH-komppanian kantama kattamaan taisteluosaston vastuu alue, joten siellä tutkittiin että mitä jos ampuisi vain sillä ainoalla kantamalla olevalla heittimellä. Eli siinä varmaan tarkoituksella jätettiin pois se mahdollisuus, että koko komppania ampuisi kerran maaliin ja se siitä. Ja luonnollisesti siinä tutkimuksessa mainittiin se mahdollisuus, että vihollinen ei välttämättä jäisi paikalleen odottamaan lisää kranaatteja, vaan saattaisi liikkua parempaan suojaan. Myöskin on huomattava, että se maalialue mihin ammuttaisiin olisi huomattavasti pienempi, kuin se 200x200 ruutu jota tavallisilla ammuksilla ammuttaisiin, joten ohjatut kranaatit tuhosivat poikkeuksetta siitä joukkueesta yhden ryhmän ja näiden ajoneuvon, mutta eivät oikeastaan muuta. KRH komppania taas joissakin tapauksissa tuhosi useamman ajoneuvon ja huomattavan osan ukoista, kun kranaattien hajonta sattui sopivasti.
 
Sitä en tiedä onko tuossa PGK sytyttimessä INS mutta taipuisin veikkaamaan, että se on siellä mukana, koska iipot ovat saaneet omaan vastaavaan KRH:n ammukseen sellaisen.

En tiedä excaliburista, mutta mitä PV on noita asioita tutkinut (tai joku kadetti teki tutkimuksen), niin ei niitä tavallisia ammuksia sen jälkeen tarvita. Tai tämä siis sillä, että tutkimuksessa saatiin pitkälti samat tulokset kun ammutaan krh komppanialla vihollisen joukkuetta, verrattuna yhteen heittimeen joka ampuu GPS ohjattuja kranaatteja. Komppania ja tuo yksittäinen heitin siis ampuivat kaikki 5 kranaattia per putki.

Tästä tutkimuksesta sellainen juttu, että siinä ajatus oli se, että miten saada KRH-komppanian kantama kattamaan taisteluosaston vastuu alue, joten siellä tutkittiin että mitä jos ampuisi vain sillä ainoalla kantamalla olevalla heittimellä. Eli siinä varmaan tarkoituksella jätettiin pois se mahdollisuus, että koko komppania ampuisi kerran maaliin ja se siitä. Ja luonnollisesti siinä tutkimuksessa mainittiin se mahdollisuus, että vihollinen ei välttämättä jäisi paikalleen odottamaan lisää kranaatteja, vaan saattaisi liikkua parempaan suojaan. Myöskin on huomattava, että se maalialue mihin ammuttaisiin olisi huomattavasti pienempi, kuin se 200x200 ruutu jota tavallisilla ammuksilla ammuttaisiin, joten ohjatut kranaatit tuhosivat poikkeuksetta siitä joukkueesta yhden ryhmän ja näiden ajoneuvon, mutta eivät oikeastaan muuta. KRH komppania taas joissakin tapauksissa tuhosi useamman ajoneuvon ja huomattavan osan ukoista, kun kranaattien hajonta sattui sopivasti.

Oli yliluutnantin tutkimus ja siitä taisi olla myös sotilasaikakausilehdessä.
 
Paljonko noiden suomalaisten kapineiden laittaminen ampuma-/kuljetuskuntoon vie aikaa? Wikipedian mukaan M198:n ajat ovat 6 minuuttia 35 sekuntia ampumakuntoon ja 10 minuuttia 40 sekuntia kuljetuskuntoon. Mistä syntyy tuollainen ero, koska eikös molemmissa tapauksissa tehdä about samat toimenpiteet, päinvastaisessa järjestyksessä vain?



Toimivatko nuo halvemmat täsmäammukset käytännössä, vai ainoastaan häiriöttömissä harjoitusammunnoissa ja siirtomaasodissa? Jos meikäläinen homma nojaa GPS:n käyttöön, niin vanja pyrkii varmasti häiritsemään sitä parhaansa mukaan. Esimerkiksi Excalibur pitää sisällään inertianavigoinnin, mikä lisännee huomattavasti osumatodennäköisyyttä häirityssä ympäristössä.

Mutta piti minun kirjoittaa aiheesta muutoinkin: olisikos siinä itua, konventionaalisessa sodassa, että 155 mm patteristo ampuisi samanaikaisesti ensimmäisen laukauksen käyttäen Excaliburia? Idean taustalla on se tunnettu tosiasia, että ensimmäiset kranaatit ovat tehokkaimpia, koska vihollinen ei ole vielä ehtinyt suojautua. Perinteistä tyhmää murkulaa ammuttaessa nuo ensimmäiset kranaatit voivat helposti mennä uralta 150 metriä metsään, jolloin vihollinen ehtii suojautua ilman mainittavaa vaikutusta maaliin. Excaliburilla saataisiin ensimmäiset kranaatit juuri sinne, missä ne ovat tehokkaimmillaan. Sitten siinä vaiheessa, kun vihollinen on jo suojautunut, voi hyvin ampua puoli pitäjää täyteen tyhmää kranaattia, jos koetaan tarvetta vielä olevan.



Meinaatko Suomea vai jotakin jenkkien merijalkaväkeä? Suomen tapauksessa olen eri mieltä, uutta vedettävää tykistöä ei ole tarvetta/järkeä hankkia. Mieluummin laitetaan paukut nykyisen epäsuoran kehittämiseen (ampumatarvikkeet, erikoisampumatarvikkeet, paikantaminen/hajautus) ja sitten toissijaisesti itseliikkuvaan kalustoon.

Viittaan Suomeen. Pelkkään itseliikkuvaan arsenaaliin ei ole varaa, mutta riittävä määrä on oltava mikä tarkoittaa vedettäviä. Se tykki vaan pitäs saada minuuttiluokkaa ajassa auton perään ja ajoon.
 
Viittaan Suomeen. Pelkkään itseliikkuvaan arsenaaliin ei ole varaa, mutta riittävä määrä on oltava mikä tarkoittaa vedettäviä. Se tykki vaan pitäs saada minuuttiluokkaa ajassa auton perään ja ajoon.

Minä en usko, että Suomella olisi tarve uusille vedettäville tykeille, koska hintaero vedettävän apumoottorillisen tykin ja edullisen itseliikkuvan tykin välillä ei ole järin suuri. Spesifioimasi ominaisuudet omaavaa tykkimallia ei tiettävästi ole tarjolla ylijäämämarkkinoilla, eli kyseessä olisi uushankinta.

Itseliikkuva tykkihän on edullisimmillaan perinteinen vedettävä tykki, joka on nostettu kuorma-auton lavalle. Tällaisen ratkaisun ei tarvitse olla kallis, mistä osoituksena esimerkiksi ATMOS 2000. Paras itseliikkuva tykki on tietysti moderni panssarihaupitsi, mutta pyöräalustalla oleva itseliikkuva tykki tarjoaa sekin nopeutta shoot-and-scoot-taktiikkaan, vaikkei maksimaalista liikkuvuutta ja suojaa saavutetakaan.

Samaten pitää muistaa, että vedettävä tykki vaatii itselleen vetäjän, joka sekin maksaa jotakin. Ellei sitten käytetä ottokalustoa, jonka ongelmina ovat mm. liikekannallepanojärjestelmän hitaus sekä heikohko liikkuvuus maastossa.
 
Laitetaanpas vähän videokuvaa Archerista. Ainakaan haun perusteella videota ei vielä näyttäisi tästä ketjusta löytyvän. Videossa näkyy hyvin myös Archerin ammustäydennykset.


Edit: Olihan se vanhan kertausta sitten näköjään kuitenkin, olisi näköjään pitänyt heti osata hakea tuolla videon koodilla eikä pelkällä osoitteella...
 
Samaten pitää muistaa, että vedettävä tykki vaatii itselleen vetäjän, joka sekin maksaa jotakin. Ellei sitten käytetä ottokalustoa, jonka ongelmina ovat mm. liikekannallepanojärjestelmän hitaus sekä heikohko liikkuvuus maastossa.

Kulkeekohan PSH mukana kalustoajoneuvo? Eli kuorma-auto.
 
Back
Top